tutkiva

Hello, you have come here looking for the meaning of the word tutkiva. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word tutkiva, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say tutkiva in singular and plural. Everything you need to know about the word tutkiva you have here. The definition of the word tutkiva will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition oftutkiva, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Pronunciation

Adjective

tutkiva (comparative tutkivampi, superlative tutkivin)

  1. investigative
  2. searching (looking over closely)

Declension

Inflection of tutkiva (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative tutkiva tutkivat
genitive tutkivan tutkivien
partitive tutkivaa tutkivia
illative tutkivaan tutkiviin
singular plural
nominative tutkiva tutkivat
accusative nom. tutkiva tutkivat
gen. tutkivan
genitive tutkivan tutkivien
tutkivain rare
partitive tutkivaa tutkivia
inessive tutkivassa tutkivissa
elative tutkivasta tutkivista
illative tutkivaan tutkiviin
adessive tutkivalla tutkivilla
ablative tutkivalta tutkivilta
allative tutkivalle tutkiville
essive tutkivana tutkivina
translative tutkivaksi tutkiviksi
abessive tutkivatta tutkivitta
instructive — tutkivin
comitative — tutkivine
Possessive forms of tutkiva (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative tutkivani tutkivani
accusative nom. tutkivani tutkivani
gen. tutkivani
genitive tutkivani tutkivieni
tutkivaini rare
partitive tutkivaani tutkiviani
inessive tutkivassani tutkivissani
elative tutkivastani tutkivistani
illative tutkivaani tutkiviini
adessive tutkivallani tutkivillani
ablative tutkivaltani tutkiviltani
allative tutkivalleni tutkivilleni
essive tutkivanani tutkivinani
translative tutkivakseni tutkivikseni
abessive tutkivattani tutkivittani
instructive — —
comitative — tutkivineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative tutkivasi tutkivasi
accusative nom. tutkivasi tutkivasi
gen. tutkivasi
genitive tutkivasi tutkiviesi
tutkivaisi rare
partitive tutkivaasi tutkiviasi
inessive tutkivassasi tutkivissasi
elative tutkivastasi tutkivistasi
illative tutkivaasi tutkiviisi
adessive tutkivallasi tutkivillasi
ablative tutkivaltasi tutkiviltasi
allative tutkivallesi tutkivillesi
essive tutkivanasi tutkivinasi
translative tutkivaksesi tutkiviksesi
abessive tutkivattasi tutkivittasi
instructive — —
comitative — tutkivinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative tutkivamme tutkivamme
accusative nom. tutkivamme tutkivamme
gen. tutkivamme
genitive tutkivamme tutkiviemme
tutkivaimme rare
partitive tutkivaamme tutkiviamme
inessive tutkivassamme tutkivissamme
elative tutkivastamme tutkivistamme
illative tutkivaamme tutkiviimme
adessive tutkivallamme tutkivillamme
ablative tutkivaltamme tutkiviltamme
allative tutkivallemme tutkivillemme
essive tutkivanamme tutkivinamme
translative tutkivaksemme tutkiviksemme
abessive tutkivattamme tutkivittamme
instructive — —
comitative — tutkivinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative tutkivanne tutkivanne
accusative nom. tutkivanne tutkivanne
gen. tutkivanne
genitive tutkivanne tutkivienne
tutkivainne rare
partitive tutkivaanne tutkivianne
inessive tutkivassanne tutkivissanne
elative tutkivastanne tutkivistanne
illative tutkivaanne tutkiviinne
adessive tutkivallanne tutkivillanne
ablative tutkivaltanne tutkiviltanne
allative tutkivallenne tutkivillenne
essive tutkivananne tutkivinanne
translative tutkivaksenne tutkiviksenne
abessive tutkivattanne tutkivittanne
instructive — —
comitative — tutkivinenne
third-person possessor
singular plural
nominative tutkivansa tutkivansa
accusative nom. tutkivansa tutkivansa
gen. tutkivansa
genitive tutkivansa tutkiviensa
tutkivainsa rare
partitive tutkivaansa tutkiviaan
tutkiviansa
inessive tutkivassaan
tutkivassansa 		tutkivissaan
tutkivissansa
elative tutkivastaan
tutkivastansa 		tutkivistaan
tutkivistansa
illative tutkivaansa tutkiviinsa
adessive tutkivallaan
tutkivallansa 		tutkivillaan
tutkivillansa
ablative tutkivaltaan
tutkivaltansa 		tutkiviltaan
tutkiviltansa
allative tutkivalleen
tutkivallensa 		tutkivilleen
tutkivillensa
essive tutkivanaan
tutkivanansa 		tutkivinaan
tutkivinansa
translative tutkivakseen
tutkivaksensa 		tutkivikseen
tutkiviksensa
abessive tutkivattaan
tutkivattansa 		tutkivittaan
tutkivittansa
instructive — —
comitative — tutkivineen
tutkivinensa

Derived terms

Participle

tutkiva

  1. present active participle of tutkia

Further reading

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia