uhkailla

Hello, you have come here looking for the meaning of the word uhkailla. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word uhkailla, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say uhkailla in singular and plural. Everything you need to know about the word uhkailla you have here. The definition of the word uhkailla will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofuhkailla, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

From uhata +‎ -illa.

Pronunciation

Verb

uhkailla

  1. to threaten (make a threat against someone; use threats)
    Uhkailetteko minua?
    Are you threatening me?

Conjugation

Inflection of uhkailla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. uhkailen en uhkaile 1st sing. olen uhkaillut en ole uhkaillut
2nd sing. uhkailet et uhkaile 2nd sing. olet uhkaillut et ole uhkaillut
3rd sing. uhkailee ei uhkaile 3rd sing. on uhkaillut ei ole uhkaillut
1st plur. uhkailemme emme uhkaile 1st plur. olemme uhkailleet emme ole uhkailleet
2nd plur. uhkailette ette uhkaile 2nd plur. olette uhkailleet ette ole uhkailleet
3rd plur. uhkailevat eivät uhkaile 3rd plur. ovat uhkailleet eivät ole uhkailleet
passive uhkaillaan ei uhkailla passive on uhkailtu ei ole uhkailtu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. uhkailin en uhkaillut 1st sing. olin uhkaillut en ollut uhkaillut
2nd sing. uhkailit et uhkaillut 2nd sing. olit uhkaillut et ollut uhkaillut
3rd sing. uhkaili ei uhkaillut 3rd sing. oli uhkaillut ei ollut uhkaillut
1st plur. uhkailimme emme uhkailleet 1st plur. olimme uhkailleet emme olleet uhkailleet
2nd plur. uhkailitte ette uhkailleet 2nd plur. olitte uhkailleet ette olleet uhkailleet
3rd plur. uhkailivat eivät uhkailleet 3rd plur. olivat uhkailleet eivät olleet uhkailleet
passive uhkailtiin ei uhkailtu passive oli uhkailtu ei ollut uhkailtu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. uhkailisin en uhkailisi 1st sing. olisin uhkaillut en olisi uhkaillut
2nd sing. uhkailisit et uhkailisi 2nd sing. olisit uhkaillut et olisi uhkaillut
3rd sing. uhkailisi ei uhkailisi 3rd sing. olisi uhkaillut ei olisi uhkaillut
1st plur. uhkailisimme emme uhkailisi 1st plur. olisimme uhkailleet emme olisi uhkailleet
2nd plur. uhkailisitte ette uhkailisi 2nd plur. olisitte uhkailleet ette olisi uhkailleet
3rd plur. uhkailisivat eivät uhkailisi 3rd plur. olisivat uhkailleet eivät olisi uhkailleet
passive uhkailtaisiin ei uhkailtaisi passive olisi uhkailtu ei olisi uhkailtu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. uhkaile älä uhkaile 2nd sing. — —
3rd sing. uhkailkoon älköön uhkailko 3rd sing. olkoon uhkaillut älköön olko uhkaillut
1st plur. uhkailkaamme älkäämme uhkailko 1st plur. — —
2nd plur. uhkailkaa älkää uhkailko 2nd plur. — —
3rd plur. uhkailkoot älkööt uhkailko 3rd plur. olkoot uhkailleet älkööt olko uhkailleet
passive uhkailtakoon älköön uhkailtako passive olkoon uhkailtu älköön olko uhkailtu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. uhkaillen en uhkaille 1st sing. lienen uhkaillut en liene uhkaillut
2nd sing. uhkaillet et uhkaille 2nd sing. lienet uhkaillut et liene uhkaillut
3rd sing. uhkaillee ei uhkaille 3rd sing. lienee uhkaillut ei liene uhkaillut
1st plur. uhkaillemme emme uhkaille 1st plur. lienemme uhkailleet emme liene uhkailleet
2nd plur. uhkaillette ette uhkaille 2nd plur. lienette uhkailleet ette liene uhkailleet
3rd plur. uhkaillevat eivät uhkaille 3rd plur. lienevät uhkailleet eivät liene uhkailleet
passive uhkailtaneen ei uhkailtane passive lienee uhkailtu ei liene uhkailtu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st uhkailla present uhkaileva uhkailtava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st uhkaillakseni uhkaillaksemme
2nd uhkaillaksesi uhkaillaksenne
3rd uhkaillakseen
uhkaillaksensa
past uhkaillut uhkailtu
2nd inessive2 uhkaillessa uhkailtaessa agent4 uhkailema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st uhkaillessani uhkaillessamme
2nd uhkaillessasi uhkaillessanne
3rd uhkaillessaan
uhkaillessansa
negative uhkailematon
instructive uhkaillen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive uhkailemassa —
elative uhkailemasta —
illative uhkailemaan —
adessive uhkailemalla —
abessive uhkailematta —
instructive uhkaileman uhkailtaman
4th3 verbal noun uhkaileminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st uhkailemaisillani uhkailemaisillamme
2nd uhkailemaisillasi uhkailemaisillanne
3rd uhkailemaisillaan
uhkailemaisillansa

Derived terms

Further reading

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia