ulkoilla

Hello, you have come here looking for the meaning of the word ulkoilla. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word ulkoilla, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say ulkoilla in singular and plural. Everything you need to know about the word ulkoilla you have here. The definition of the word ulkoilla will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofulkoilla, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

ulko- +‎ -illa

Pronunciation

Verb

ulkoilla

  1. to get some fresh air, to exercise (in fresh air, by walking, jogging etc.).

Conjugation

Inflection of ulkoilla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ulkoilen en ulkoile 1st sing. olen ulkoillut en ole ulkoillut
2nd sing. ulkoilet et ulkoile 2nd sing. olet ulkoillut et ole ulkoillut
3rd sing. ulkoilee ei ulkoile 3rd sing. on ulkoillut ei ole ulkoillut
1st plur. ulkoilemme emme ulkoile 1st plur. olemme ulkoilleet emme ole ulkoilleet
2nd plur. ulkoilette ette ulkoile 2nd plur. olette ulkoilleet ette ole ulkoilleet
3rd plur. ulkoilevat eivät ulkoile 3rd plur. ovat ulkoilleet eivät ole ulkoilleet
passive ulkoillaan ei ulkoilla passive on ulkoiltu ei ole ulkoiltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ulkoilin en ulkoillut 1st sing. olin ulkoillut en ollut ulkoillut
2nd sing. ulkoilit et ulkoillut 2nd sing. olit ulkoillut et ollut ulkoillut
3rd sing. ulkoili ei ulkoillut 3rd sing. oli ulkoillut ei ollut ulkoillut
1st plur. ulkoilimme emme ulkoilleet 1st plur. olimme ulkoilleet emme olleet ulkoilleet
2nd plur. ulkoilitte ette ulkoilleet 2nd plur. olitte ulkoilleet ette olleet ulkoilleet
3rd plur. ulkoilivat eivät ulkoilleet 3rd plur. olivat ulkoilleet eivät olleet ulkoilleet
passive ulkoiltiin ei ulkoiltu passive oli ulkoiltu ei ollut ulkoiltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ulkoilisin en ulkoilisi 1st sing. olisin ulkoillut en olisi ulkoillut
2nd sing. ulkoilisit et ulkoilisi 2nd sing. olisit ulkoillut et olisi ulkoillut
3rd sing. ulkoilisi ei ulkoilisi 3rd sing. olisi ulkoillut ei olisi ulkoillut
1st plur. ulkoilisimme emme ulkoilisi 1st plur. olisimme ulkoilleet emme olisi ulkoilleet
2nd plur. ulkoilisitte ette ulkoilisi 2nd plur. olisitte ulkoilleet ette olisi ulkoilleet
3rd plur. ulkoilisivat eivät ulkoilisi 3rd plur. olisivat ulkoilleet eivät olisi ulkoilleet
passive ulkoiltaisiin ei ulkoiltaisi passive olisi ulkoiltu ei olisi ulkoiltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. ulkoile älä ulkoile 2nd sing. — —
3rd sing. ulkoilkoon älköön ulkoilko 3rd sing. olkoon ulkoillut älköön olko ulkoillut
1st plur. ulkoilkaamme älkäämme ulkoilko 1st plur. — —
2nd plur. ulkoilkaa älkää ulkoilko 2nd plur. — —
3rd plur. ulkoilkoot älkööt ulkoilko 3rd plur. olkoot ulkoilleet älkööt olko ulkoilleet
passive ulkoiltakoon älköön ulkoiltako passive olkoon ulkoiltu älköön olko ulkoiltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ulkoillen en ulkoille 1st sing. lienen ulkoillut en liene ulkoillut
2nd sing. ulkoillet et ulkoille 2nd sing. lienet ulkoillut et liene ulkoillut
3rd sing. ulkoillee ei ulkoille 3rd sing. lienee ulkoillut ei liene ulkoillut
1st plur. ulkoillemme emme ulkoille 1st plur. lienemme ulkoilleet emme liene ulkoilleet
2nd plur. ulkoillette ette ulkoille 2nd plur. lienette ulkoilleet ette liene ulkoilleet
3rd plur. ulkoillevat eivät ulkoille 3rd plur. lienevät ulkoilleet eivät liene ulkoilleet
passive ulkoiltaneen ei ulkoiltane passive lienee ulkoiltu ei liene ulkoiltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st ulkoilla present ulkoileva ulkoiltava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ulkoillakseni ulkoillaksemme
2nd ulkoillaksesi ulkoillaksenne
3rd ulkoillakseen
ulkoillaksensa
past ulkoillut ulkoiltu
2nd inessive2 ulkoillessa ulkoiltaessa agent4 ulkoilema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ulkoillessani ulkoillessamme
2nd ulkoillessasi ulkoillessanne
3rd ulkoillessaan
ulkoillessansa
negative ulkoilematon
instructive ulkoillen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive ulkoilemassa —
elative ulkoilemasta —
illative ulkoilemaan —
adessive ulkoilemalla —
abessive ulkoilematta —
instructive ulkoileman ulkoiltaman
4th3 verbal noun ulkoileminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ulkoilemaisillani ulkoilemaisillamme
2nd ulkoilemaisillasi ulkoilemaisillanne
3rd ulkoilemaisillaan
ulkoilemaisillansa

Derived terms

See also

Further reading

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia