uskaltautunut

Hello, you have come here looking for the meaning of the word uskaltautunut. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word uskaltautunut, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say uskaltautunut in singular and plural. Everything you need to know about the word uskaltautunut you have here. The definition of the word uskaltautunut will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofuskaltautunut, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Participle

uskaltautunut

  1. past active participle of uskaltautua

Declension

Inflection of uskaltautunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative uskaltautunut uskaltautuneet
genitive uskaltautuneen uskaltautuneiden
uskaltautuneitten
partitive uskaltautunutta uskaltautuneita
illative uskaltautuneeseen uskaltautuneisiin
uskaltautuneihin
singular plural
nominative uskaltautunut uskaltautuneet
accusative nom. uskaltautunut uskaltautuneet
gen. uskaltautuneen
genitive uskaltautuneen uskaltautuneiden
uskaltautuneitten
partitive uskaltautunutta uskaltautuneita
inessive uskaltautuneessa uskaltautuneissa
elative uskaltautuneesta uskaltautuneista
illative uskaltautuneeseen uskaltautuneisiin
uskaltautuneihin
adessive uskaltautuneella uskaltautuneilla
ablative uskaltautuneelta uskaltautuneilta
allative uskaltautuneelle uskaltautuneille
essive uskaltautuneena uskaltautuneina
translative uskaltautuneeksi uskaltautuneiksi
abessive uskaltautuneetta uskaltautuneitta
instructive — uskaltautunein
comitative — uskaltautuneine
Possessive forms of uskaltautunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative uskaltautuneeni uskaltautuneeni
accusative nom. uskaltautuneeni uskaltautuneeni
gen. uskaltautuneeni
genitive uskaltautuneeni uskaltautuneideni
uskaltautuneitteni
partitive uskaltautunuttani uskaltautuneitani
inessive uskaltautuneessani uskaltautuneissani
elative uskaltautuneestani uskaltautuneistani
illative uskaltautuneeseeni uskaltautuneisiini
uskaltautuneihini
adessive uskaltautuneellani uskaltautuneillani
ablative uskaltautuneeltani uskaltautuneiltani
allative uskaltautuneelleni uskaltautuneilleni
essive uskaltautuneenani uskaltautuneinani
translative uskaltautuneekseni uskaltautuneikseni
abessive uskaltautuneettani uskaltautuneittani
instructive — —
comitative — uskaltautuneineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative uskaltautuneesi uskaltautuneesi
accusative nom. uskaltautuneesi uskaltautuneesi
gen. uskaltautuneesi
genitive uskaltautuneesi uskaltautuneidesi
uskaltautuneittesi
partitive uskaltautunuttasi uskaltautuneitasi
inessive uskaltautuneessasi uskaltautuneissasi
elative uskaltautuneestasi uskaltautuneistasi
illative uskaltautuneeseesi uskaltautuneisiisi
uskaltautuneihisi
adessive uskaltautuneellasi uskaltautuneillasi
ablative uskaltautuneeltasi uskaltautuneiltasi
allative uskaltautuneellesi uskaltautuneillesi
essive uskaltautuneenasi uskaltautuneinasi
translative uskaltautuneeksesi uskaltautuneiksesi
abessive uskaltautuneettasi uskaltautuneittasi
instructive — —
comitative — uskaltautuneinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative uskaltautuneemme uskaltautuneemme
accusative nom. uskaltautuneemme uskaltautuneemme
gen. uskaltautuneemme
genitive uskaltautuneemme uskaltautuneidemme
uskaltautuneittemme
partitive uskaltautunuttamme uskaltautuneitamme
inessive uskaltautuneessamme uskaltautuneissamme
elative uskaltautuneestamme uskaltautuneistamme
illative uskaltautuneeseemme uskaltautuneisiimme
uskaltautuneihimme
adessive uskaltautuneellamme uskaltautuneillamme
ablative uskaltautuneeltamme uskaltautuneiltamme
allative uskaltautuneellemme uskaltautuneillemme
essive uskaltautuneenamme uskaltautuneinamme
translative uskaltautuneeksemme uskaltautuneiksemme
abessive uskaltautuneettamme uskaltautuneittamme
instructive — —
comitative — uskaltautuneinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative uskaltautuneenne uskaltautuneenne
accusative nom. uskaltautuneenne uskaltautuneenne
gen. uskaltautuneenne
genitive uskaltautuneenne uskaltautuneidenne
uskaltautuneittenne
partitive uskaltautunuttanne uskaltautuneitanne
inessive uskaltautuneessanne uskaltautuneissanne
elative uskaltautuneestanne uskaltautuneistanne
illative uskaltautuneeseenne uskaltautuneisiinne
uskaltautuneihinne
adessive uskaltautuneellanne uskaltautuneillanne
ablative uskaltautuneeltanne uskaltautuneiltanne
allative uskaltautuneellenne uskaltautuneillenne
essive uskaltautuneenanne uskaltautuneinanne
translative uskaltautuneeksenne uskaltautuneiksenne
abessive uskaltautuneettanne uskaltautuneittanne
instructive — —
comitative — uskaltautuneinenne
third-person possessor
singular plural
nominative uskaltautuneensa uskaltautuneensa
accusative nom. uskaltautuneensa uskaltautuneensa
gen. uskaltautuneensa
genitive uskaltautuneensa uskaltautuneidensa
uskaltautuneittensa
partitive uskaltautunuttaan
uskaltautunuttansa 		uskaltautuneitaan
uskaltautuneitansa
inessive uskaltautuneessaan
uskaltautuneessansa 		uskaltautuneissaan
uskaltautuneissansa
elative uskaltautuneestaan
uskaltautuneestansa 		uskaltautuneistaan
uskaltautuneistansa
illative uskaltautuneeseensa uskaltautuneisiinsa
uskaltautuneihinsa
adessive uskaltautuneellaan
uskaltautuneellansa 		uskaltautuneillaan
uskaltautuneillansa
ablative uskaltautuneeltaan
uskaltautuneeltansa 		uskaltautuneiltaan
uskaltautuneiltansa
allative uskaltautuneelleen
uskaltautuneellensa 		uskaltautuneilleen
uskaltautuneillensa
essive uskaltautuneenaan
uskaltautuneenansa 		uskaltautuneinaan
uskaltautuneinansa
translative uskaltautuneekseen
uskaltautuneeksensa 		uskaltautuneikseen
uskaltautuneiksensa
abessive uskaltautuneettaan
uskaltautuneettansa 		uskaltautuneittaan
uskaltautuneittansa
instructive — —
comitative — uskaltautuneineen
uskaltautuneinensa
Wikious
Boobota
Sagapedia