välike

Hello, you have come here looking for the meaning of the word välike. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word välike, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say välike in singular and plural. Everything you need to know about the word välike you have here. The definition of the word välike will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofvälike, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

väli +‎ -ke

Pronunciation

Noun

välike

  1. spacer (object inserted to hold a space)
  2. (letterpress typography) lead (spacer)
  3. (computing) non-terminal

Declension

Inflection of välike (Kotus type 48*A/hame, kk-k gradation)
nominative välike välikkeet
genitive välikkeen välikkeiden
välikkeitten
partitive välikettä välikkeitä
illative välikkeeseen välikkeisiin
välikkeihin
singular plural
nominative välike välikkeet
accusative nom. välike välikkeet
gen. välikkeen
genitive välikkeen välikkeiden
välikkeitten
partitive välikettä välikkeitä
inessive välikkeessä välikkeissä
elative välikkeestä välikkeistä
illative välikkeeseen välikkeisiin
välikkeihin
adessive välikkeellä välikkeillä
ablative välikkeeltä välikkeiltä
allative välikkeelle välikkeille
essive välikkeenä välikkeinä
translative välikkeeksi välikkeiksi
abessive välikkeettä välikkeittä
instructive — välikkein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of välike (Kotus type 48*A/hame, kk-k gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative välikkeeni välikkeeni
accusative nom. välikkeeni välikkeeni
gen. välikkeeni
genitive välikkeeni välikkeideni
välikkeitteni
partitive välikettäni välikkeitäni
inessive välikkeessäni välikkeissäni
elative välikkeestäni välikkeistäni
illative välikkeeseeni välikkeisiini
välikkeihini
adessive välikkeelläni välikkeilläni
ablative välikkeeltäni välikkeiltäni
allative välikkeelleni välikkeilleni
essive välikkeenäni välikkeinäni
translative välikkeekseni välikkeikseni
abessive välikkeettäni välikkeittäni
instructive — —
comitative — välikkeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative välikkeesi välikkeesi
accusative nom. välikkeesi välikkeesi
gen. välikkeesi
genitive välikkeesi välikkeidesi
välikkeittesi
partitive välikettäsi välikkeitäsi
inessive välikkeessäsi välikkeissäsi
elative välikkeestäsi välikkeistäsi
illative välikkeeseesi välikkeisiisi
välikkeihisi
adessive välikkeelläsi välikkeilläsi
ablative välikkeeltäsi välikkeiltäsi
allative välikkeellesi välikkeillesi
essive välikkeenäsi välikkeinäsi
translative välikkeeksesi välikkeiksesi
abessive välikkeettäsi välikkeittäsi
instructive — —
comitative — välikkeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative välikkeemme välikkeemme
accusative nom. välikkeemme välikkeemme
gen. välikkeemme
genitive välikkeemme välikkeidemme
välikkeittemme
partitive välikettämme välikkeitämme
inessive välikkeessämme välikkeissämme
elative välikkeestämme välikkeistämme
illative välikkeeseemme välikkeisiimme
välikkeihimme
adessive välikkeellämme välikkeillämme
ablative välikkeeltämme välikkeiltämme
allative välikkeellemme välikkeillemme
essive välikkeenämme välikkeinämme
translative välikkeeksemme välikkeiksemme
abessive välikkeettämme välikkeittämme
instructive — —
comitative — välikkeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative välikkeenne välikkeenne
accusative nom. välikkeenne välikkeenne
gen. välikkeenne
genitive välikkeenne välikkeidenne
välikkeittenne
partitive välikettänne välikkeitänne
inessive välikkeessänne välikkeissänne
elative välikkeestänne välikkeistänne
illative välikkeeseenne välikkeisiinne
välikkeihinne
adessive välikkeellänne välikkeillänne
ablative välikkeeltänne välikkeiltänne
allative välikkeellenne välikkeillenne
essive välikkeenänne välikkeinänne
translative välikkeeksenne välikkeiksenne
abessive välikkeettänne välikkeittänne
instructive — —
comitative — välikkeinenne
third-person possessor
singular plural
nominative välikkeensä välikkeensä
accusative nom. välikkeensä välikkeensä
gen. välikkeensä
genitive välikkeensä välikkeidensä
välikkeittensä
partitive välikettään
välikettänsä 		välikkeitään
välikkeitänsä
inessive välikkeessään
välikkeessänsä 		välikkeissään
välikkeissänsä
elative välikkeestään
välikkeestänsä 		välikkeistään
välikkeistänsä
illative välikkeeseensä välikkeisiinsä
välikkeihinsä
adessive välikkeellään
välikkeellänsä 		välikkeillään
välikkeillänsä
ablative välikkeeltään
välikkeeltänsä 		välikkeiltään
välikkeiltänsä
allative välikkeelleen
välikkeellensä 		välikkeilleen
välikkeillensä
essive välikkeenään
välikkeenänsä 		välikkeinään
välikkeinänsä
translative välikkeekseen
välikkeeksensä 		välikkeikseen
välikkeiksensä
abessive välikkeettään
välikkeettänsä 		välikkeittään
välikkeittänsä
instructive — —
comitative — välikkeineen
välikkeinensä

Hypernyms

Further reading

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia