vaatimaton

Hello, you have come here looking for the meaning of the word vaatimaton. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word vaatimaton, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say vaatimaton in singular and plural. Everything you need to know about the word vaatimaton you have here. The definition of the word vaatimaton will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofvaatimaton, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋɑːtimɑton/,
  • Rhymes: -ɑton
  • Hyphenation(key): vaa‧ti‧ma‧ton

Adjective

vaatimaton (comparative vaatimattomampi, superlative vaatimattomin)

  1. modest, unassuming
    Olipa vaatimaton kaveri!
    What a modest guy (he was/they were)!
  2. humble, unpretentious

Declension

Inflection of vaatimaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative vaatimaton vaatimattomat
genitive vaatimattoman vaatimattomien
partitive vaatimatonta vaatimattomia
illative vaatimattomaan vaatimattomiin
singular plural
nominative vaatimaton vaatimattomat
accusative nom. vaatimaton vaatimattomat
gen. vaatimattoman
genitive vaatimattoman vaatimattomien
vaatimatonten rare
partitive vaatimatonta vaatimattomia
inessive vaatimattomassa vaatimattomissa
elative vaatimattomasta vaatimattomista
illative vaatimattomaan vaatimattomiin
adessive vaatimattomalla vaatimattomilla
ablative vaatimattomalta vaatimattomilta
allative vaatimattomalle vaatimattomille
essive vaatimattomana vaatimattomina
translative vaatimattomaksi vaatimattomiksi
abessive vaatimattomatta vaatimattomitta
instructive — vaatimattomin
comitative — vaatimattomine
Possessive forms of vaatimaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative vaatimattomani vaatimattomani
accusative nom. vaatimattomani vaatimattomani
gen. vaatimattomani
genitive vaatimattomani vaatimattomieni
vaatimatonteni rare
partitive vaatimatontani vaatimattomiani
inessive vaatimattomassani vaatimattomissani
elative vaatimattomastani vaatimattomistani
illative vaatimattomaani vaatimattomiini
adessive vaatimattomallani vaatimattomillani
ablative vaatimattomaltani vaatimattomiltani
allative vaatimattomalleni vaatimattomilleni
essive vaatimattomanani vaatimattominani
translative vaatimattomakseni vaatimattomikseni
abessive vaatimattomattani vaatimattomittani
instructive — —
comitative — vaatimattomineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vaatimattomasi vaatimattomasi
accusative nom. vaatimattomasi vaatimattomasi
gen. vaatimattomasi
genitive vaatimattomasi vaatimattomiesi
vaatimatontesi rare
partitive vaatimatontasi vaatimattomiasi
inessive vaatimattomassasi vaatimattomissasi
elative vaatimattomastasi vaatimattomistasi
illative vaatimattomaasi vaatimattomiisi
adessive vaatimattomallasi vaatimattomillasi
ablative vaatimattomaltasi vaatimattomiltasi
allative vaatimattomallesi vaatimattomillesi
essive vaatimattomanasi vaatimattominasi
translative vaatimattomaksesi vaatimattomiksesi
abessive vaatimattomattasi vaatimattomittasi
instructive — —
comitative — vaatimattominesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative vaatimattomamme vaatimattomamme
accusative nom. vaatimattomamme vaatimattomamme
gen. vaatimattomamme
genitive vaatimattomamme vaatimattomiemme
vaatimatontemme rare
partitive vaatimatontamme vaatimattomiamme
inessive vaatimattomassamme vaatimattomissamme
elative vaatimattomastamme vaatimattomistamme
illative vaatimattomaamme vaatimattomiimme
adessive vaatimattomallamme vaatimattomillamme
ablative vaatimattomaltamme vaatimattomiltamme
allative vaatimattomallemme vaatimattomillemme
essive vaatimattomanamme vaatimattominamme
translative vaatimattomaksemme vaatimattomiksemme
abessive vaatimattomattamme vaatimattomittamme
instructive — —
comitative — vaatimattominemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative vaatimattomanne vaatimattomanne
accusative nom. vaatimattomanne vaatimattomanne
gen. vaatimattomanne
genitive vaatimattomanne vaatimattomienne
vaatimatontenne rare
partitive vaatimatontanne vaatimattomianne
inessive vaatimattomassanne vaatimattomissanne
elative vaatimattomastanne vaatimattomistanne
illative vaatimattomaanne vaatimattomiinne
adessive vaatimattomallanne vaatimattomillanne
ablative vaatimattomaltanne vaatimattomiltanne
allative vaatimattomallenne vaatimattomillenne
essive vaatimattomananne vaatimattominanne
translative vaatimattomaksenne vaatimattomiksenne
abessive vaatimattomattanne vaatimattomittanne
instructive — —
comitative — vaatimattominenne
third-person possessor
singular plural
nominative vaatimattomansa vaatimattomansa
accusative nom. vaatimattomansa vaatimattomansa
gen. vaatimattomansa
genitive vaatimattomansa vaatimattomiensa
vaatimatontensa rare
partitive vaatimatontaan
vaatimatontansa 		vaatimattomiaan
vaatimattomiansa
inessive vaatimattomassaan
vaatimattomassansa 		vaatimattomissaan
vaatimattomissansa
elative vaatimattomastaan
vaatimattomastansa 		vaatimattomistaan
vaatimattomistansa
illative vaatimattomaansa vaatimattomiinsa
adessive vaatimattomallaan
vaatimattomallansa 		vaatimattomillaan
vaatimattomillansa
ablative vaatimattomaltaan
vaatimattomaltansa 		vaatimattomiltaan
vaatimattomiltansa
allative vaatimattomalleen
vaatimattomallensa 		vaatimattomilleen
vaatimattomillensa
essive vaatimattomanaan
vaatimattomanansa 		vaatimattominaan
vaatimattominansa
translative vaatimattomakseen
vaatimattomaksensa 		vaatimattomikseen
vaatimattomiksensa
abessive vaatimattomattaan
vaatimattomattansa 		vaatimattomittaan
vaatimattomittansa
instructive — —
comitative — vaatimattomineen
vaatimattominensa

Derived terms

Participle

vaatimaton

  1. negative participle of vaatia

Further reading

Wikious
Boobota
Sagapedia