vaikeus

Hello, you have come here looking for the meaning of the word vaikeus. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word vaikeus, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say vaikeus in singular and plural. Everything you need to know about the word vaikeus you have here. The definition of the word vaikeus will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofvaikeus, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

vaikea +‎ -uus

Pronunciation

Noun

vaikeus

  1. difficulty (the quality of being difficult or hard)
  2. (usually in the plural) trouble, hardship
    joutua vaikeuksiinto end up in trouble

Declension

Inflection of vaikeus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative vaikeus vaikeudet
genitive vaikeuden vaikeuksien
partitive vaikeutta vaikeuksia
illative vaikeuteen vaikeuksiin
singular plural
nominative vaikeus vaikeudet
accusative nom. vaikeus vaikeudet
gen. vaikeuden
genitive vaikeuden vaikeuksien
partitive vaikeutta vaikeuksia
inessive vaikeudessa vaikeuksissa
elative vaikeudesta vaikeuksista
illative vaikeuteen vaikeuksiin
adessive vaikeudella vaikeuksilla
ablative vaikeudelta vaikeuksilta
allative vaikeudelle vaikeuksille
essive vaikeutena vaikeuksina
translative vaikeudeksi vaikeuksiksi
abessive vaikeudetta vaikeuksitta
instructive vaikeuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of vaikeus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative vaikeuteni vaikeuteni
accusative nom. vaikeuteni vaikeuteni
gen. vaikeuteni
genitive vaikeuteni vaikeuksieni
partitive vaikeuttani vaikeuksiani
inessive vaikeudessani vaikeuksissani
elative vaikeudestani vaikeuksistani
illative vaikeuteeni vaikeuksiini
adessive vaikeudellani vaikeuksillani
ablative vaikeudeltani vaikeuksiltani
allative vaikeudelleni vaikeuksilleni
essive vaikeutenani vaikeuksinani
translative vaikeudekseni vaikeuksikseni
abessive vaikeudettani vaikeuksittani
instructive
comitative vaikeuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vaikeutesi vaikeutesi
accusative nom. vaikeutesi vaikeutesi
gen. vaikeutesi
genitive vaikeutesi vaikeuksiesi
partitive vaikeuttasi vaikeuksiasi
inessive vaikeudessasi vaikeuksissasi
elative vaikeudestasi vaikeuksistasi
illative vaikeuteesi vaikeuksiisi
adessive vaikeudellasi vaikeuksillasi
ablative vaikeudeltasi vaikeuksiltasi
allative vaikeudellesi vaikeuksillesi
essive vaikeutenasi vaikeuksinasi
translative vaikeudeksesi vaikeuksiksesi
abessive vaikeudettasi vaikeuksittasi
instructive
comitative vaikeuksinesi

Derived terms

compounds

Further reading

Anagrams