vakiintua

Hello, you have come here looking for the meaning of the word vakiintua. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word vakiintua, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say vakiintua in singular and plural. Everything you need to know about the word vakiintua you have here. The definition of the word vakiintua will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofvakiintua, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

vaki- +‎ -intua

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋɑkiːntuɑˣ/,
  • Rhymes: -uɑ
  • Hyphenation(key): va‧kiin‧tua

Verb

vakiintua

  1. (intransitive) To become established, become a standard

Conjugation

Inflection of vakiintua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vakiinnun en vakiinnu 1st sing. olen vakiintunut en ole vakiintunut
2nd sing. vakiinnut et vakiinnu 2nd sing. olet vakiintunut et ole vakiintunut
3rd sing. vakiintuu ei vakiinnu 3rd sing. on vakiintunut ei ole vakiintunut
1st plur. vakiinnumme emme vakiinnu 1st plur. olemme vakiintuneet emme ole vakiintuneet
2nd plur. vakiinnutte ette vakiinnu 2nd plur. olette vakiintuneet ette ole vakiintuneet
3rd plur. vakiintuvat eivät vakiinnu 3rd plur. ovat vakiintuneet eivät ole vakiintuneet
passive vakiinnutaan ei vakiinnuta passive on vakiinnuttu ei ole vakiinnuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vakiinnuin en vakiintunut 1st sing. olin vakiintunut en ollut vakiintunut
2nd sing. vakiinnuit et vakiintunut 2nd sing. olit vakiintunut et ollut vakiintunut
3rd sing. vakiintui ei vakiintunut 3rd sing. oli vakiintunut ei ollut vakiintunut
1st plur. vakiinnuimme emme vakiintuneet 1st plur. olimme vakiintuneet emme olleet vakiintuneet
2nd plur. vakiinnuitte ette vakiintuneet 2nd plur. olitte vakiintuneet ette olleet vakiintuneet
3rd plur. vakiintuivat eivät vakiintuneet 3rd plur. olivat vakiintuneet eivät olleet vakiintuneet
passive vakiinnuttiin ei vakiinnuttu passive oli vakiinnuttu ei ollut vakiinnuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vakiintuisin en vakiintuisi 1st sing. olisin vakiintunut en olisi vakiintunut
2nd sing. vakiintuisit et vakiintuisi 2nd sing. olisit vakiintunut et olisi vakiintunut
3rd sing. vakiintuisi ei vakiintuisi 3rd sing. olisi vakiintunut ei olisi vakiintunut
1st plur. vakiintuisimme emme vakiintuisi 1st plur. olisimme vakiintuneet emme olisi vakiintuneet
2nd plur. vakiintuisitte ette vakiintuisi 2nd plur. olisitte vakiintuneet ette olisi vakiintuneet
3rd plur. vakiintuisivat eivät vakiintuisi 3rd plur. olisivat vakiintuneet eivät olisi vakiintuneet
passive vakiinnuttaisiin ei vakiinnuttaisi passive olisi vakiinnuttu ei olisi vakiinnuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. vakiinnu älä vakiinnu 2nd sing. — —
3rd sing. vakiintukoon älköön vakiintuko 3rd sing. olkoon vakiintunut älköön olko vakiintunut
1st plur. vakiintukaamme älkäämme vakiintuko 1st plur. — —
2nd plur. vakiintukaa älkää vakiintuko 2nd plur. — —
3rd plur. vakiintukoot älkööt vakiintuko 3rd plur. olkoot vakiintuneet älkööt olko vakiintuneet
passive vakiinnuttakoon älköön vakiinnuttako passive olkoon vakiinnuttu älköön olko vakiinnuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vakiintunen en vakiintune 1st sing. lienen vakiintunut en liene vakiintunut
2nd sing. vakiintunet et vakiintune 2nd sing. lienet vakiintunut et liene vakiintunut
3rd sing. vakiintunee ei vakiintune 3rd sing. lienee vakiintunut ei liene vakiintunut
1st plur. vakiintunemme emme vakiintune 1st plur. lienemme vakiintuneet emme liene vakiintuneet
2nd plur. vakiintunette ette vakiintune 2nd plur. lienette vakiintuneet ette liene vakiintuneet
3rd plur. vakiintunevat eivät vakiintune 3rd plur. lienevät vakiintuneet eivät liene vakiintuneet
passive vakiinnuttaneen ei vakiinnuttane passive lienee vakiinnuttu ei liene vakiinnuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st vakiintua present vakiintuva vakiinnuttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vakiintuakseni vakiintuaksemme
2nd vakiintuaksesi vakiintuaksenne
3rd vakiintuakseen
vakiintuaksensa
past vakiintunut vakiinnuttu
2nd inessive2 vakiintuessa vakiinnuttaessa agent4 vakiintuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vakiintuessani vakiintuessamme
2nd vakiintuessasi vakiintuessanne
3rd vakiintuessaan
vakiintuessansa
negative vakiintumaton
instructive vakiintuen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive vakiintumassa —
elative vakiintumasta —
illative vakiintumaan —
adessive vakiintumalla —
abessive vakiintumatta —
instructive vakiintuman vakiinnuttaman
4th3 verbal noun vakiintuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vakiintumaisillani vakiintumaisillamme
2nd vakiintumaisillasi vakiintumaisillanne
3rd vakiintumaisillaan
vakiintumaisillansa

Derived terms

Further reading

Wikious
Boobota
Sagapedia