vakuutella

Hello, you have come here looking for the meaning of the word vakuutella. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word vakuutella, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say vakuutella in singular and plural. Everything you need to know about the word vakuutella you have here. The definition of the word vakuutella will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofvakuutella, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

From vakuuttaa +‎ -ella.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋɑkuːtelːɑˣ/,
  • Rhymes: -elːɑ
  • Hyphenation(key): va‧kuu‧tel‧la

Verb

vakuutella

  1. To reassure.

Conjugation

Inflection of vakuutella (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vakuuttelen en vakuuttele 1st sing. olen vakuutellut en ole vakuutellut
2nd sing. vakuuttelet et vakuuttele 2nd sing. olet vakuutellut et ole vakuutellut
3rd sing. vakuuttelee ei vakuuttele 3rd sing. on vakuutellut ei ole vakuutellut
1st plur. vakuuttelemme emme vakuuttele 1st plur. olemme vakuutelleet emme ole vakuutelleet
2nd plur. vakuuttelette ette vakuuttele 2nd plur. olette vakuutelleet ette ole vakuutelleet
3rd plur. vakuuttelevat eivät vakuuttele 3rd plur. ovat vakuutelleet eivät ole vakuutelleet
passive vakuutellaan ei vakuutella passive on vakuuteltu ei ole vakuuteltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vakuuttelin en vakuutellut 1st sing. olin vakuutellut en ollut vakuutellut
2nd sing. vakuuttelit et vakuutellut 2nd sing. olit vakuutellut et ollut vakuutellut
3rd sing. vakuutteli ei vakuutellut 3rd sing. oli vakuutellut ei ollut vakuutellut
1st plur. vakuuttelimme emme vakuutelleet 1st plur. olimme vakuutelleet emme olleet vakuutelleet
2nd plur. vakuuttelitte ette vakuutelleet 2nd plur. olitte vakuutelleet ette olleet vakuutelleet
3rd plur. vakuuttelivat eivät vakuutelleet 3rd plur. olivat vakuutelleet eivät olleet vakuutelleet
passive vakuuteltiin ei vakuuteltu passive oli vakuuteltu ei ollut vakuuteltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vakuuttelisin en vakuuttelisi 1st sing. olisin vakuutellut en olisi vakuutellut
2nd sing. vakuuttelisit et vakuuttelisi 2nd sing. olisit vakuutellut et olisi vakuutellut
3rd sing. vakuuttelisi ei vakuuttelisi 3rd sing. olisi vakuutellut ei olisi vakuutellut
1st plur. vakuuttelisimme emme vakuuttelisi 1st plur. olisimme vakuutelleet emme olisi vakuutelleet
2nd plur. vakuuttelisitte ette vakuuttelisi 2nd plur. olisitte vakuutelleet ette olisi vakuutelleet
3rd plur. vakuuttelisivat eivät vakuuttelisi 3rd plur. olisivat vakuutelleet eivät olisi vakuutelleet
passive vakuuteltaisiin ei vakuuteltaisi passive olisi vakuuteltu ei olisi vakuuteltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. vakuuttele älä vakuuttele 2nd sing.
3rd sing. vakuutelkoon älköön vakuutelko 3rd sing. olkoon vakuutellut älköön olko vakuutellut
1st plur. vakuutelkaamme älkäämme vakuutelko 1st plur.
2nd plur. vakuutelkaa älkää vakuutelko 2nd plur.
3rd plur. vakuutelkoot älkööt vakuutelko 3rd plur. olkoot vakuutelleet älkööt olko vakuutelleet
passive vakuuteltakoon älköön vakuuteltako passive olkoon vakuuteltu älköön olko vakuuteltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vakuutellen en vakuutelle 1st sing. lienen vakuutellut en liene vakuutellut
2nd sing. vakuutellet et vakuutelle 2nd sing. lienet vakuutellut et liene vakuutellut
3rd sing. vakuutellee ei vakuutelle 3rd sing. lienee vakuutellut ei liene vakuutellut
1st plur. vakuutellemme emme vakuutelle 1st plur. lienemme vakuutelleet emme liene vakuutelleet
2nd plur. vakuutellette ette vakuutelle 2nd plur. lienette vakuutelleet ette liene vakuutelleet
3rd plur. vakuutellevat eivät vakuutelle 3rd plur. lienevät vakuutelleet eivät liene vakuutelleet
passive vakuuteltaneen ei vakuuteltane passive lienee vakuuteltu ei liene vakuuteltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st vakuutella present vakuutteleva vakuuteltava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vakuutellakseni vakuutellaksemme
2nd vakuutellaksesi vakuutellaksenne
3rd vakuutellakseen
vakuutellaksensa
past vakuutellut vakuuteltu
2nd inessive2 vakuutellessa vakuuteltaessa agent4 vakuuttelema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vakuutellessani vakuutellessamme
2nd vakuutellessasi vakuutellessanne
3rd vakuutellessaan
vakuutellessansa
negative vakuuttelematon
instructive vakuutellen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive vakuuttelemassa
elative vakuuttelemasta
illative vakuuttelemaan
adessive vakuuttelemalla
abessive vakuuttelematta
instructive vakuutteleman vakuuteltaman
4th3 verbal noun vakuutteleminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vakuuttelemaisillani vakuuttelemaisillamme
2nd vakuuttelemaisillasi vakuuttelemaisillanne
3rd vakuuttelemaisillaan
vakuuttelemaisillansa

Derived terms

Further reading