vankentua

Hello, you have come here looking for the meaning of the word vankentua. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word vankentua, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say vankentua in singular and plural. Everything you need to know about the word vankentua you have here. The definition of the word vankentua will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofvankentua, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

vankentaa +‎ -ua

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋɑŋkentuɑˣ/,
  • Rhymes: -uɑ
  • Syllabification(key): van‧ken‧tu‧a

Verb

vankentua

  1. (intransitive) to become (more) robust or sturdy

Conjugation

Inflection of vankentua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vankennun en vankennu 1st sing. olen vankentunut en ole vankentunut
2nd sing. vankennut et vankennu 2nd sing. olet vankentunut et ole vankentunut
3rd sing. vankentuu ei vankennu 3rd sing. on vankentunut ei ole vankentunut
1st plur. vankennumme emme vankennu 1st plur. olemme vankentuneet emme ole vankentuneet
2nd plur. vankennutte ette vankennu 2nd plur. olette vankentuneet ette ole vankentuneet
3rd plur. vankentuvat eivät vankennu 3rd plur. ovat vankentuneet eivät ole vankentuneet
passive vankennutaan ei vankennuta passive on vankennuttu ei ole vankennuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vankennuin en vankentunut 1st sing. olin vankentunut en ollut vankentunut
2nd sing. vankennuit et vankentunut 2nd sing. olit vankentunut et ollut vankentunut
3rd sing. vankentui ei vankentunut 3rd sing. oli vankentunut ei ollut vankentunut
1st plur. vankennuimme emme vankentuneet 1st plur. olimme vankentuneet emme olleet vankentuneet
2nd plur. vankennuitte ette vankentuneet 2nd plur. olitte vankentuneet ette olleet vankentuneet
3rd plur. vankentuivat eivät vankentuneet 3rd plur. olivat vankentuneet eivät olleet vankentuneet
passive vankennuttiin ei vankennuttu passive oli vankennuttu ei ollut vankennuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vankentuisin en vankentuisi 1st sing. olisin vankentunut en olisi vankentunut
2nd sing. vankentuisit et vankentuisi 2nd sing. olisit vankentunut et olisi vankentunut
3rd sing. vankentuisi ei vankentuisi 3rd sing. olisi vankentunut ei olisi vankentunut
1st plur. vankentuisimme emme vankentuisi 1st plur. olisimme vankentuneet emme olisi vankentuneet
2nd plur. vankentuisitte ette vankentuisi 2nd plur. olisitte vankentuneet ette olisi vankentuneet
3rd plur. vankentuisivat eivät vankentuisi 3rd plur. olisivat vankentuneet eivät olisi vankentuneet
passive vankennuttaisiin ei vankennuttaisi passive olisi vankennuttu ei olisi vankennuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. vankennu älä vankennu 2nd sing. — —
3rd sing. vankentukoon älköön vankentuko 3rd sing. olkoon vankentunut älköön olko vankentunut
1st plur. vankentukaamme älkäämme vankentuko 1st plur. — —
2nd plur. vankentukaa älkää vankentuko 2nd plur. — —
3rd plur. vankentukoot älkööt vankentuko 3rd plur. olkoot vankentuneet älkööt olko vankentuneet
passive vankennuttakoon älköön vankennuttako passive olkoon vankennuttu älköön olko vankennuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vankentunen en vankentune 1st sing. lienen vankentunut en liene vankentunut
2nd sing. vankentunet et vankentune 2nd sing. lienet vankentunut et liene vankentunut
3rd sing. vankentunee ei vankentune 3rd sing. lienee vankentunut ei liene vankentunut
1st plur. vankentunemme emme vankentune 1st plur. lienemme vankentuneet emme liene vankentuneet
2nd plur. vankentunette ette vankentune 2nd plur. lienette vankentuneet ette liene vankentuneet
3rd plur. vankentunevat eivät vankentune 3rd plur. lienevät vankentuneet eivät liene vankentuneet
passive vankennuttaneen ei vankennuttane passive lienee vankennuttu ei liene vankennuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st vankentua present vankentuva vankennuttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vankentuakseni vankentuaksemme
2nd vankentuaksesi vankentuaksenne
3rd vankentuakseen
vankentuaksensa
past vankentunut vankennuttu
2nd inessive2 vankentuessa vankennuttaessa agent4 vankentuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vankentuessani vankentuessamme
2nd vankentuessasi vankentuessanne
3rd vankentuessaan
vankentuessansa
negative vankentumaton
instructive vankentuen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive vankentumassa —
elative vankentumasta —
illative vankentumaan —
adessive vankentumalla —
abessive vankentumatta —
instructive vankentuman vankennuttaman
4th3 verbal noun vankentuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vankentumaisillani vankentumaisillamme
2nd vankentumaisillasi vankentumaisillanne
3rd vankentumaisillaan
vankentumaisillansa

Further reading

Wikious
Boobota
Sagapedia