veikata

Hello, you have come here looking for the meaning of the word veikata. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word veikata, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say veikata in singular and plural. Everything you need to know about the word veikata you have here. The definition of the word veikata will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofveikata, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

Probably ve(d)- (“bet”) +‎ -ikka +‎ -ta

Pronunciation

Verb

veikata

  1. to guess, take a guess, bet, be one's bet, wager
    Mitä veikkaat?
    What is your bet?
  2. to play football pool, which was originally called veikkaus in Finland, later vakioveikkaus and nowadays simply vakio

Conjugation

Inflection of veikata (Kotus type 73*A/salata, kk-k gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. veikkaan en veikkaa 1st sing. olen veikannut en ole veikannut
2nd sing. veikkaat et veikkaa 2nd sing. olet veikannut et ole veikannut
3rd sing. veikkaa ei veikkaa 3rd sing. on veikannut ei ole veikannut
1st plur. veikkaamme emme veikkaa 1st plur. olemme veikanneet emme ole veikanneet
2nd plur. veikkaatte ette veikkaa 2nd plur. olette veikanneet ette ole veikanneet
3rd plur. veikkaavat eivät veikkaa 3rd plur. ovat veikanneet eivät ole veikanneet
passive veikataan ei veikata passive on veikattu ei ole veikattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. veikkasin en veikannut 1st sing. olin veikannut en ollut veikannut
2nd sing. veikkasit et veikannut 2nd sing. olit veikannut et ollut veikannut
3rd sing. veikkasi ei veikannut 3rd sing. oli veikannut ei ollut veikannut
1st plur. veikkasimme emme veikanneet 1st plur. olimme veikanneet emme olleet veikanneet
2nd plur. veikkasitte ette veikanneet 2nd plur. olitte veikanneet ette olleet veikanneet
3rd plur. veikkasivat eivät veikanneet 3rd plur. olivat veikanneet eivät olleet veikanneet
passive veikattiin ei veikattu passive oli veikattu ei ollut veikattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. veikkaisin en veikkaisi 1st sing. olisin veikannut en olisi veikannut
2nd sing. veikkaisit et veikkaisi 2nd sing. olisit veikannut et olisi veikannut
3rd sing. veikkaisi ei veikkaisi 3rd sing. olisi veikannut ei olisi veikannut
1st plur. veikkaisimme emme veikkaisi 1st plur. olisimme veikanneet emme olisi veikanneet
2nd plur. veikkaisitte ette veikkaisi 2nd plur. olisitte veikanneet ette olisi veikanneet
3rd plur. veikkaisivat eivät veikkaisi 3rd plur. olisivat veikanneet eivät olisi veikanneet
passive veikattaisiin ei veikattaisi passive olisi veikattu ei olisi veikattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. veikkaa älä veikkaa 2nd sing. — —
3rd sing. veikatkoon älköön veikatko 3rd sing. olkoon veikannut älköön olko veikannut
1st plur. veikatkaamme älkäämme veikatko 1st plur. — —
2nd plur. veikatkaa älkää veikatko 2nd plur. — —
3rd plur. veikatkoot älkööt veikatko 3rd plur. olkoot veikanneet älkööt olko veikanneet
passive veikattakoon älköön veikattako passive olkoon veikattu älköön olko veikattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. veikannen en veikanne 1st sing. lienen veikannut en liene veikannut
2nd sing. veikannet et veikanne 2nd sing. lienet veikannut et liene veikannut
3rd sing. veikannee ei veikanne 3rd sing. lienee veikannut ei liene veikannut
1st plur. veikannemme emme veikanne 1st plur. lienemme veikanneet emme liene veikanneet
2nd plur. veikannette ette veikanne 2nd plur. lienette veikanneet ette liene veikanneet
3rd plur. veikannevat eivät veikanne 3rd plur. lienevät veikanneet eivät liene veikanneet
passive veikattaneen ei veikattane passive lienee veikattu ei liene veikattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st veikata present veikkaava veikattava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st veikatakseni veikataksemme
2nd veikataksesi veikataksenne
3rd veikatakseen
veikataksensa
past veikannut veikattu
2nd inessive2 veikatessa veikattaessa agent3 veikkaama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st veikatessani veikatessamme
2nd veikatessasi veikatessanne
3rd veikatessaan
veikatessansa
negative veikkaamaton
instructive veikaten — 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd inessive veikkaamassa —
elative veikkaamasta —
illative veikkaamaan —
adessive veikkaamalla —
abessive veikkaamatta —
instructive veikkaaman veikattaman
4th4 verbal noun veikkaaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st veikkaamaisillani veikkaamaisillamme
2nd veikkaamaisillasi veikkaamaisillanne
3rd veikkaamaisillaan
veikkaamaisillansa

Synonyms

Derived terms

See also

References

  1. ^ Itkonen, Erkki, Kulonen, Ulla-Maija, editors (1992–2000), Suomen sanojen alkuperä [The origin of Finnish words]‎ (in Finnish) (online version; note: also includes other etymological sources), Helsinki: Institute for the Languages of Finland/Finnish Literature Society, →ISBN

Further reading

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia