veikkailla

Hello, you have come here looking for the meaning of the word veikkailla. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word veikkailla, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say veikkailla in singular and plural. Everything you need to know about the word veikkailla you have here. The definition of the word veikkailla will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofveikkailla, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

veikata +‎ -illa (frequentative aspect)

Pronunciation

Verb

veikkailla

  1. (transitive) frequentative of veikata (“to guess, bet”)

Conjugation

Inflection of veikkailla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. veikkailen en veikkaile 1st sing. olen veikkaillut en ole veikkaillut
2nd sing. veikkailet et veikkaile 2nd sing. olet veikkaillut et ole veikkaillut
3rd sing. veikkailee ei veikkaile 3rd sing. on veikkaillut ei ole veikkaillut
1st plur. veikkailemme emme veikkaile 1st plur. olemme veikkailleet emme ole veikkailleet
2nd plur. veikkailette ette veikkaile 2nd plur. olette veikkailleet ette ole veikkailleet
3rd plur. veikkailevat eivät veikkaile 3rd plur. ovat veikkailleet eivät ole veikkailleet
passive veikkaillaan ei veikkailla passive on veikkailtu ei ole veikkailtu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. veikkailin en veikkaillut 1st sing. olin veikkaillut en ollut veikkaillut
2nd sing. veikkailit et veikkaillut 2nd sing. olit veikkaillut et ollut veikkaillut
3rd sing. veikkaili ei veikkaillut 3rd sing. oli veikkaillut ei ollut veikkaillut
1st plur. veikkailimme emme veikkailleet 1st plur. olimme veikkailleet emme olleet veikkailleet
2nd plur. veikkailitte ette veikkailleet 2nd plur. olitte veikkailleet ette olleet veikkailleet
3rd plur. veikkailivat eivät veikkailleet 3rd plur. olivat veikkailleet eivät olleet veikkailleet
passive veikkailtiin ei veikkailtu passive oli veikkailtu ei ollut veikkailtu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. veikkailisin en veikkailisi 1st sing. olisin veikkaillut en olisi veikkaillut
2nd sing. veikkailisit et veikkailisi 2nd sing. olisit veikkaillut et olisi veikkaillut
3rd sing. veikkailisi ei veikkailisi 3rd sing. olisi veikkaillut ei olisi veikkaillut
1st plur. veikkailisimme emme veikkailisi 1st plur. olisimme veikkailleet emme olisi veikkailleet
2nd plur. veikkailisitte ette veikkailisi 2nd plur. olisitte veikkailleet ette olisi veikkailleet
3rd plur. veikkailisivat eivät veikkailisi 3rd plur. olisivat veikkailleet eivät olisi veikkailleet
passive veikkailtaisiin ei veikkailtaisi passive olisi veikkailtu ei olisi veikkailtu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. veikkaile älä veikkaile 2nd sing. — —
3rd sing. veikkailkoon älköön veikkailko 3rd sing. olkoon veikkaillut älköön olko veikkaillut
1st plur. veikkailkaamme älkäämme veikkailko 1st plur. — —
2nd plur. veikkailkaa älkää veikkailko 2nd plur. — —
3rd plur. veikkailkoot älkööt veikkailko 3rd plur. olkoot veikkailleet älkööt olko veikkailleet
passive veikkailtakoon älköön veikkailtako passive olkoon veikkailtu älköön olko veikkailtu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. veikkaillen en veikkaille 1st sing. lienen veikkaillut en liene veikkaillut
2nd sing. veikkaillet et veikkaille 2nd sing. lienet veikkaillut et liene veikkaillut
3rd sing. veikkaillee ei veikkaille 3rd sing. lienee veikkaillut ei liene veikkaillut
1st plur. veikkaillemme emme veikkaille 1st plur. lienemme veikkailleet emme liene veikkailleet
2nd plur. veikkaillette ette veikkaille 2nd plur. lienette veikkailleet ette liene veikkailleet
3rd plur. veikkaillevat eivät veikkaille 3rd plur. lienevät veikkailleet eivät liene veikkailleet
passive veikkailtaneen ei veikkailtane passive lienee veikkailtu ei liene veikkailtu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st veikkailla present veikkaileva veikkailtava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st veikkaillakseni veikkaillaksemme
2nd veikkaillaksesi veikkaillaksenne
3rd veikkaillakseen
veikkaillaksensa
past veikkaillut veikkailtu
2nd inessive2 veikkaillessa veikkailtaessa agent4 veikkailema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st veikkaillessani veikkaillessamme
2nd veikkaillessasi veikkaillessanne
3rd veikkaillessaan
veikkaillessansa
negative veikkailematon
instructive veikkaillen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive veikkailemassa —
elative veikkailemasta —
illative veikkailemaan —
adessive veikkailemalla —
abessive veikkailematta —
instructive veikkaileman veikkailtaman
4th3 verbal noun veikkaileminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st veikkailemaisillani veikkailemaisillamme
2nd veikkailemaisillasi veikkailemaisillanne
3rd veikkailemaisillaan
veikkailemaisillansa

Derived terms

Further reading

Wikious
Boobota
Sagapedia