Originally a Western dialect form with metathesis of *h (from *veneh > venhe).
venhe
Inflection of venhe (Kotus type 48/hame, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | venhe | venheet | |
genitive | venheen | venheiden venheitten | |
partitive | venhettä | venheitä | |
illative | venheeseen | venheisiin venheihin | |
singular | plural | ||
nominative | venhe | venheet | |
accusative | nom. | venhe | venheet |
gen. | venheen | ||
genitive | venheen | venheiden venheitten | |
partitive | venhettä | venheitä | |
inessive | venheessä | venheissä | |
elative | venheestä | venheistä | |
illative | venheeseen | venheisiin venheihin | |
adessive | venheellä | venheillä | |
ablative | venheeltä | venheiltä | |
allative | venheelle | venheille | |
essive | venheenä | venheinä | |
translative | venheeksi | venheiksi | |
abessive | venheettä | venheittä | |
instructive | — | venhein | |
comitative | See the possessive forms below. |