venuttaa

Hello, you have come here looking for the meaning of the word venuttaa. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word venuttaa, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say venuttaa in singular and plural. Everything you need to know about the word venuttaa you have here. The definition of the word venuttaa will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofvenuttaa, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Ingrian

Etymology

From vennua (“to stretch”) +‎ -ttaa. Akin to Finnish venyttää.

Pronunciation

Verb

venuttaa

  1. (transitive) to stretch
    • 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. J. Molotsova, Loonnontiito oppikirja alkușkoulua vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 55:
      Hylkeen ruume voittiijaa kallaa, mut hännän sihas hylkeel ono venutettu takas kaks takajalkaa, kumpiin tallukat ovat muuttiisseet levviöiks lastiloiks ja varpaat ovat yhissetty yhtee paksuul nahal.
      The seal's body resembles a fish, but instead of a tail, the seal has two back legs stretched back, whose soles have changed into long flippers and the toes are connected together with thick skin.

Conjugation

Conjugation of venuttaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular venutan en venuta 1st singular oon venuttant, oon venuttanut en oo venuttant, en oo venuttanut
2nd singular venutat et venuta 2nd singular oot venuttant, oot venuttanut et oo venuttant, et oo venuttanut
3rd singular venuttaa ei venuta 3rd singular ono venuttant, ono venuttanut ei oo venuttant, ei oo venuttanut
1st plural venutamma emmä venuta 1st plural oomma venuttanneet emmä oo venuttanneet
2nd plural venutatta että venuta 2nd plural ootta venuttanneet että oo venuttanneet
3rd plural venuttaat1), venuttavat2), venutettaa evät venuta, ei venuteta 3rd plural ovat venuttanneet evät oo venuttanneet, ei oo venutettu
impersonal venutettaa ei venuteta impersonal ono venutettu ei oo venutettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular venutin en venuttant, en venuttanut 1st singular olin venuttant, olin venuttanut en olt venuttant, en olt venuttanut
2nd singular venutit et venuttant, et venuttanut 2nd singular olit venuttant, olit venuttanut et olt venuttant, et olt venuttanut
3rd singular venutti ei venuttant, ei venuttanut 3rd singular oli venuttant, oli venuttanut ei olt venuttant, ei olt venuttanut
1st plural venutimma emmä venuttanneet 1st plural olimma venuttanneet emmä olleet venuttanneet
2nd plural venutitta että venuttanneet 2nd plural olitta venuttanneet että olleet venuttanneet
3rd plural venuttiit1), venuttivat2), venutettii evät venuttanneet, ei venutettu 3rd plural olivat venuttanneet evät olleet venuttanneet, ei olt venutettu
impersonal venutettii ei venutettu impersonal oli venutettu ei olt venutettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular venuttaisin en venuttais 1st singular olisin venuttant, olisin venuttanut en olis venuttant, en olis venuttanut
2nd singular venuttaisit, venuttaist1) et venuttais 2nd singular olisit venuttant, olisit venuttanut et olis venuttant, et olis venuttanut
3rd singular venuttais ei venuttais 3rd singular olis venuttant, olis venuttanut ei olis venuttant, ei olis venuttanut
1st plural venuttaisimma emmä venuttais 1st plural olisimma venuttanneet emmä olis venuttanneet
2nd plural venuttaisitta että venuttais 2nd plural olisitta venuttanneet että olis venuttanneet
3rd plural venuttaisiit1), venuttaisivat2), venutettais evät venuttais, ei venutettais 3rd plural olisivat venuttanneet evät olis venuttanneet, ei olis venutettu
impersonal venutettais ei venutettais impersonal olis venutettu ei olis venutettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular venuta elä venuta 2nd singular oo venuttant, oo venuttanut elä oo venuttant, elä oo venuttanut
3rd singular venuttakkoo elköö venuttako 3rd singular olkoo venuttant, olkoo venuttanut elköö olko venuttant, elköö olko venuttanut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural venuttakkaa elkää venuttako 2nd plural olkaa venuttanneet elkää olko venuttanneet
3rd plural venuttakkoot elkööt venuttako, elköö venutettako 3rd plural olkoot venuttanneet elkööt olko venuttanneet, elköö olko venutettu
impersonal venutettakoo elköö venutettako impersonal olkoo venutettu elköö olko venutettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular venuttanen en venuttane
2nd singular venuttanet et venuttane
3rd singular venuttannoo ei venuttane
1st plural venuttanemma emmä venuttane
2nd plural venuttanetta että venuttane
3rd plural venuttannoot evät venuttane, ei venutettane
impersonal venutettanoo ei venutettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st venuttaa present venuttava venutettava
2nd inessive venuttaes past venuttant, venuttanut venutettu
instructive venuttaen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (venuttakkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative venuttammaa
inessive venuttamas
elative venuttamast
abessive venuttamata
4th nominative venuttamiin
partitive venuttamista, venuttamist

Derived terms

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 654
Wikious
Boobota
Sagapedia