viete

Hello, you have come here looking for the meaning of the word viete. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word viete, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say viete in singular and plural. Everything you need to know about the word viete you have here. The definition of the word viete will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofviete, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

viettää +‎ -e

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋie̯teˣ/,
  • Rhymes: -iete
  • Syllabification(key): vie‧te

Noun

viete

  1. gradient, slope
  2. (rare) Synonym of ajanviete

Declension

Inflection of viete (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
nominative viete vietteet
genitive vietteen vietteiden
vietteitten
partitive vietettä vietteitä
illative vietteeseen vietteisiin
vietteihin
singular plural
nominative viete vietteet
accusative nom. viete vietteet
gen. vietteen
genitive vietteen vietteiden
vietteitten
partitive vietettä vietteitä
inessive vietteessä vietteissä
elative vietteestä vietteistä
illative vietteeseen vietteisiin
vietteihin
adessive vietteellä vietteillä
ablative vietteeltä vietteiltä
allative vietteelle vietteille
essive vietteenä vietteinä
translative vietteeksi vietteiksi
abessive vietteettä vietteittä
instructive viettein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of viete (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative vietteeni vietteeni
accusative nom. vietteeni vietteeni
gen. vietteeni
genitive vietteeni vietteideni
vietteitteni
partitive vietettäni vietteitäni
inessive vietteessäni vietteissäni
elative vietteestäni vietteistäni
illative vietteeseeni vietteisiini
vietteihini
adessive vietteelläni vietteilläni
ablative vietteeltäni vietteiltäni
allative vietteelleni vietteilleni
essive vietteenäni vietteinäni
translative vietteekseni vietteikseni
abessive vietteettäni vietteittäni
instructive
comitative vietteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vietteesi vietteesi
accusative nom. vietteesi vietteesi
gen. vietteesi
genitive vietteesi vietteidesi
vietteittesi
partitive vietettäsi vietteitäsi
inessive vietteessäsi vietteissäsi
elative vietteestäsi vietteistäsi
illative vietteeseesi vietteisiisi
vietteihisi
adessive vietteelläsi vietteilläsi
ablative vietteeltäsi vietteiltäsi
allative vietteellesi vietteillesi
essive vietteenäsi vietteinäsi
translative vietteeksesi vietteiksesi
abessive vietteettäsi vietteittäsi
instructive
comitative vietteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative vietteemme vietteemme
accusative nom. vietteemme vietteemme
gen. vietteemme
genitive vietteemme vietteidemme
vietteittemme
partitive vietettämme vietteitämme
inessive vietteessämme vietteissämme
elative vietteestämme vietteistämme
illative vietteeseemme vietteisiimme
vietteihimme
adessive vietteellämme vietteillämme
ablative vietteeltämme vietteiltämme
allative vietteellemme vietteillemme
essive vietteenämme vietteinämme
translative vietteeksemme vietteiksemme
abessive vietteettämme vietteittämme
instructive
comitative vietteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative vietteenne vietteenne
accusative nom. vietteenne vietteenne
gen. vietteenne
genitive vietteenne vietteidenne
vietteittenne
partitive vietettänne vietteitänne
inessive vietteessänne vietteissänne
elative vietteestänne vietteistänne
illative vietteeseenne vietteisiinne
vietteihinne
adessive vietteellänne vietteillänne
ablative vietteeltänne vietteiltänne
allative vietteellenne vietteillenne
essive vietteenänne vietteinänne
translative vietteeksenne vietteiksenne
abessive vietteettänne vietteittänne
instructive
comitative vietteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative vietteensä vietteensä
accusative nom. vietteensä vietteensä
gen. vietteensä
genitive vietteensä vietteidensä
vietteittensä
partitive vietettään
vietettänsä
vietteitään
vietteitänsä
inessive vietteessään
vietteessänsä
vietteissään
vietteissänsä
elative vietteestään
vietteestänsä
vietteistään
vietteistänsä
illative vietteeseensä vietteisiinsä
vietteihinsä
adessive vietteellään
vietteellänsä
vietteillään
vietteillänsä
ablative vietteeltään
vietteeltänsä
vietteiltään
vietteiltänsä
allative vietteelleen
vietteellensä
vietteilleen
vietteillensä
essive vietteenään
vietteenänsä
vietteinään
vietteinänsä
translative vietteekseen
vietteeksensä
vietteikseen
vietteiksensä
abessive vietteettään
vietteettänsä
vietteittään
vietteittänsä
instructive
comitative vietteineen
vietteinensä

Derived terms

compounds

Italian

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈvjɛ.te/, /ˈvje.te/[1]
  • Rhymes: -ɛte, -ete
  • Hyphenation: viè‧te, vié‧te

Adjective

viete

  1. feminine plural of vieto

References

  1. ^ vieto in Luciano Canepari, Dizionario di Pronuncia Italiana (DiPI)

Anagrams

Latin

Verb

viēte

  1. second-person plural present active imperative of vieō

Slovak

Verb

viete

  1. second-person plural present of vedieť