vikeltää

Hello, you have come here looking for the meaning of the word vikeltää. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word vikeltää, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say vikeltää in singular and plural. Everything you need to know about the word vikeltää you have here. The definition of the word vikeltää will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofvikeltää, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

vikel- +‎ -tää

Pronunciation

Verb

vikeltää

  1. (intransitive) to scurry, scuttle, run
  2. (intransitive) to vault (perform acrobatics while riding a horse)

Conjugation

Inflection of vikeltää (Kotus type 54*I/huutaa, lt-ll gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vikellän en vikellä 1st sing. olen vikeltänyt en ole vikeltänyt
2nd sing. vikellät et vikellä 2nd sing. olet vikeltänyt et ole vikeltänyt
3rd sing. vikeltää ei vikellä 3rd sing. on vikeltänyt ei ole vikeltänyt
1st plur. vikellämme emme vikellä 1st plur. olemme vikeltäneet emme ole vikeltäneet
2nd plur. vikellätte ette vikellä 2nd plur. olette vikeltäneet ette ole vikeltäneet
3rd plur. vikeltävät eivät vikellä 3rd plur. ovat vikeltäneet eivät ole vikeltäneet
passive vikelletään ei vikelletä passive on vikelletty ei ole vikelletty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vikelsin en vikeltänyt 1st sing. olin vikeltänyt en ollut vikeltänyt
2nd sing. vikelsit et vikeltänyt 2nd sing. olit vikeltänyt et ollut vikeltänyt
3rd sing. vikelsi ei vikeltänyt 3rd sing. oli vikeltänyt ei ollut vikeltänyt
1st plur. vikelsimme emme vikeltäneet 1st plur. olimme vikeltäneet emme olleet vikeltäneet
2nd plur. vikelsitte ette vikeltäneet 2nd plur. olitte vikeltäneet ette olleet vikeltäneet
3rd plur. vikelsivät eivät vikeltäneet 3rd plur. olivat vikeltäneet eivät olleet vikeltäneet
passive vikellettiin ei vikelletty passive oli vikelletty ei ollut vikelletty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vikeltäisin en vikeltäisi 1st sing. olisin vikeltänyt en olisi vikeltänyt
2nd sing. vikeltäisit et vikeltäisi 2nd sing. olisit vikeltänyt et olisi vikeltänyt
3rd sing. vikeltäisi ei vikeltäisi 3rd sing. olisi vikeltänyt ei olisi vikeltänyt
1st plur. vikeltäisimme emme vikeltäisi 1st plur. olisimme vikeltäneet emme olisi vikeltäneet
2nd plur. vikeltäisitte ette vikeltäisi 2nd plur. olisitte vikeltäneet ette olisi vikeltäneet
3rd plur. vikeltäisivät eivät vikeltäisi 3rd plur. olisivat vikeltäneet eivät olisi vikeltäneet
passive vikellettäisiin ei vikellettäisi passive olisi vikelletty ei olisi vikelletty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. vikellä älä vikellä 2nd sing. — —
3rd sing. vikeltäköön älköön vikeltäkö 3rd sing. olkoon vikeltänyt älköön olko vikeltänyt
1st plur. vikeltäkäämme älkäämme vikeltäkö 1st plur. — —
2nd plur. vikeltäkää älkää vikeltäkö 2nd plur. — —
3rd plur. vikeltäkööt älkööt vikeltäkö 3rd plur. olkoot vikeltäneet älkööt olko vikeltäneet
passive vikellettäköön älköön vikellettäkö passive olkoon vikelletty älköön olko vikelletty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vikeltänen en vikeltäne 1st sing. lienen vikeltänyt en liene vikeltänyt
2nd sing. vikeltänet et vikeltäne 2nd sing. lienet vikeltänyt et liene vikeltänyt
3rd sing. vikeltänee ei vikeltäne 3rd sing. lienee vikeltänyt ei liene vikeltänyt
1st plur. vikeltänemme emme vikeltäne 1st plur. lienemme vikeltäneet emme liene vikeltäneet
2nd plur. vikeltänette ette vikeltäne 2nd plur. lienette vikeltäneet ette liene vikeltäneet
3rd plur. vikeltänevät eivät vikeltäne 3rd plur. lienevät vikeltäneet eivät liene vikeltäneet
passive vikellettäneen ei vikellettäne passive lienee vikelletty ei liene vikelletty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st vikeltää present vikeltävä vikellettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vikeltääkseni vikeltääksemme
2nd vikeltääksesi vikeltääksenne
3rd vikeltääkseen
vikeltääksensä
past vikeltänyt vikelletty
2nd inessive2 vikeltäessä vikellettäessä agent4 vikeltämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vikeltäessäni vikeltäessämme
2nd vikeltäessäsi vikeltäessänne
3rd vikeltäessään
vikeltäessänsä
negative vikeltämätön
instructive vikeltäen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form vikeltää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive vikeltämässä —
elative vikeltämästä —
illative vikeltämään —
adessive vikeltämällä —
abessive vikeltämättä —
instructive vikeltämän vikellettämän
4th3 verbal noun vikeltäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vikeltämäisilläni vikeltämäisillämme
2nd vikeltämäisilläsi vikeltämäisillänne
3rd vikeltämäisillään
vikeltämäisillänsä

Derived terms

Further reading

Wikious
Boobota
Sagapedia