vilauttaa

Hello, you have come here looking for the meaning of the word vilauttaa. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word vilauttaa, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say vilauttaa in singular and plural. Everything you need to know about the word vilauttaa you have here. The definition of the word vilauttaa will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofvilauttaa, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

vila- +‎ -uttaa

Pronunciation

Verb

vilauttaa

  1. To flash (to make visible briefly).

Conjugation

Inflection of vilauttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vilautan en vilauta 1st sing. olen vilauttanut en ole vilauttanut
2nd sing. vilautat et vilauta 2nd sing. olet vilauttanut et ole vilauttanut
3rd sing. vilauttaa ei vilauta 3rd sing. on vilauttanut ei ole vilauttanut
1st plur. vilautamme emme vilauta 1st plur. olemme vilauttaneet emme ole vilauttaneet
2nd plur. vilautatte ette vilauta 2nd plur. olette vilauttaneet ette ole vilauttaneet
3rd plur. vilauttavat eivät vilauta 3rd plur. ovat vilauttaneet eivät ole vilauttaneet
passive vilautetaan ei vilauteta passive on vilautettu ei ole vilautettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vilautin en vilauttanut 1st sing. olin vilauttanut en ollut vilauttanut
2nd sing. vilautit et vilauttanut 2nd sing. olit vilauttanut et ollut vilauttanut
3rd sing. vilautti ei vilauttanut 3rd sing. oli vilauttanut ei ollut vilauttanut
1st plur. vilautimme emme vilauttaneet 1st plur. olimme vilauttaneet emme olleet vilauttaneet
2nd plur. vilautitte ette vilauttaneet 2nd plur. olitte vilauttaneet ette olleet vilauttaneet
3rd plur. vilauttivat eivät vilauttaneet 3rd plur. olivat vilauttaneet eivät olleet vilauttaneet
passive vilautettiin ei vilautettu passive oli vilautettu ei ollut vilautettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vilauttaisin en vilauttaisi 1st sing. olisin vilauttanut en olisi vilauttanut
2nd sing. vilauttaisit et vilauttaisi 2nd sing. olisit vilauttanut et olisi vilauttanut
3rd sing. vilauttaisi ei vilauttaisi 3rd sing. olisi vilauttanut ei olisi vilauttanut
1st plur. vilauttaisimme emme vilauttaisi 1st plur. olisimme vilauttaneet emme olisi vilauttaneet
2nd plur. vilauttaisitte ette vilauttaisi 2nd plur. olisitte vilauttaneet ette olisi vilauttaneet
3rd plur. vilauttaisivat eivät vilauttaisi 3rd plur. olisivat vilauttaneet eivät olisi vilauttaneet
passive vilautettaisiin ei vilautettaisi passive olisi vilautettu ei olisi vilautettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. vilauta älä vilauta 2nd sing. — —
3rd sing. vilauttakoon älköön vilauttako 3rd sing. olkoon vilauttanut älköön olko vilauttanut
1st plur. vilauttakaamme älkäämme vilauttako 1st plur. — —
2nd plur. vilauttakaa älkää vilauttako 2nd plur. — —
3rd plur. vilauttakoot älkööt vilauttako 3rd plur. olkoot vilauttaneet älkööt olko vilauttaneet
passive vilautettakoon älköön vilautettako passive olkoon vilautettu älköön olko vilautettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vilauttanen en vilauttane 1st sing. lienen vilauttanut en liene vilauttanut
2nd sing. vilauttanet et vilauttane 2nd sing. lienet vilauttanut et liene vilauttanut
3rd sing. vilauttanee ei vilauttane 3rd sing. lienee vilauttanut ei liene vilauttanut
1st plur. vilauttanemme emme vilauttane 1st plur. lienemme vilauttaneet emme liene vilauttaneet
2nd plur. vilauttanette ette vilauttane 2nd plur. lienette vilauttaneet ette liene vilauttaneet
3rd plur. vilauttanevat eivät vilauttane 3rd plur. lienevät vilauttaneet eivät liene vilauttaneet
passive vilautettaneen ei vilautettane passive lienee vilautettu ei liene vilautettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st vilauttaa present vilauttava vilautettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vilauttaakseni vilauttaaksemme
2nd vilauttaaksesi vilauttaaksenne
3rd vilauttaakseen
vilauttaaksensa
past vilauttanut vilautettu
2nd inessive2 vilauttaessa vilautettaessa agent4 vilauttama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vilauttaessani vilauttaessamme
2nd vilauttaessasi vilauttaessanne
3rd vilauttaessaan
vilauttaessansa
negative vilauttamaton
instructive vilauttaen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form vilauttaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive vilauttamassa —
elative vilauttamasta —
illative vilauttamaan —
adessive vilauttamalla —
abessive vilauttamatta —
instructive vilauttaman vilautettaman
4th3 verbal noun vilauttaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vilauttamaisillani vilauttamaisillamme
2nd vilauttamaisillasi vilauttamaisillanne
3rd vilauttamaisillaan
vilauttamaisillansa

Derived terms

Further reading

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia