virkkaus

Hello, you have come here looking for the meaning of the word virkkaus. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word virkkaus, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say virkkaus in singular and plural. Everything you need to know about the word virkkaus you have here. The definition of the word virkkaus will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofvirkkaus, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

virkata +‎ -us

Pronunciation

Noun

virkkaus

  1. crocheting
    Synonym: virkkuu

Declension

Inflection of virkkaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative virkkaus virkkaukset
genitive virkkauksen virkkausten
virkkauksien
partitive virkkausta virkkauksia
illative virkkaukseen virkkauksiin
singular plural
nominative virkkaus virkkaukset
accusative nom. virkkaus virkkaukset
gen. virkkauksen
genitive virkkauksen virkkausten
virkkauksien
partitive virkkausta virkkauksia
inessive virkkauksessa virkkauksissa
elative virkkauksesta virkkauksista
illative virkkaukseen virkkauksiin
adessive virkkauksella virkkauksilla
ablative virkkaukselta virkkauksilta
allative virkkaukselle virkkauksille
essive virkkauksena virkkauksina
translative virkkaukseksi virkkauksiksi
abessive virkkauksetta virkkauksitta
instructive — virkkauksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of virkkaus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative virkkaukseni virkkaukseni
accusative nom. virkkaukseni virkkaukseni
gen. virkkaukseni
genitive virkkaukseni virkkausteni
virkkauksieni
partitive virkkaustani virkkauksiani
inessive virkkauksessani virkkauksissani
elative virkkauksestani virkkauksistani
illative virkkaukseeni virkkauksiini
adessive virkkauksellani virkkauksillani
ablative virkkaukseltani virkkauksiltani
allative virkkaukselleni virkkauksilleni
essive virkkauksenani virkkauksinani
translative virkkauksekseni virkkauksikseni
abessive virkkauksettani virkkauksittani
instructive — —
comitative — virkkauksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative virkkauksesi virkkauksesi
accusative nom. virkkauksesi virkkauksesi
gen. virkkauksesi
genitive virkkauksesi virkkaustesi
virkkauksiesi
partitive virkkaustasi virkkauksiasi
inessive virkkauksessasi virkkauksissasi
elative virkkauksestasi virkkauksistasi
illative virkkaukseesi virkkauksiisi
adessive virkkauksellasi virkkauksillasi
ablative virkkaukseltasi virkkauksiltasi
allative virkkauksellesi virkkauksillesi
essive virkkauksenasi virkkauksinasi
translative virkkaukseksesi virkkauksiksesi
abessive virkkauksettasi virkkauksittasi
instructive — —
comitative — virkkauksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative virkkauksemme virkkauksemme
accusative nom. virkkauksemme virkkauksemme
gen. virkkauksemme
genitive virkkauksemme virkkaustemme
virkkauksiemme
partitive virkkaustamme virkkauksiamme
inessive virkkauksessamme virkkauksissamme
elative virkkauksestamme virkkauksistamme
illative virkkaukseemme virkkauksiimme
adessive virkkauksellamme virkkauksillamme
ablative virkkaukseltamme virkkauksiltamme
allative virkkauksellemme virkkauksillemme
essive virkkauksenamme virkkauksinamme
translative virkkaukseksemme virkkauksiksemme
abessive virkkauksettamme virkkauksittamme
instructive — —
comitative — virkkauksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative virkkauksenne virkkauksenne
accusative nom. virkkauksenne virkkauksenne
gen. virkkauksenne
genitive virkkauksenne virkkaustenne
virkkauksienne
partitive virkkaustanne virkkauksianne
inessive virkkauksessanne virkkauksissanne
elative virkkauksestanne virkkauksistanne
illative virkkaukseenne virkkauksiinne
adessive virkkauksellanne virkkauksillanne
ablative virkkaukseltanne virkkauksiltanne
allative virkkauksellenne virkkauksillenne
essive virkkauksenanne virkkauksinanne
translative virkkaukseksenne virkkauksiksenne
abessive virkkauksettanne virkkauksittanne
instructive — —
comitative — virkkauksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative virkkauksensa virkkauksensa
accusative nom. virkkauksensa virkkauksensa
gen. virkkauksensa
genitive virkkauksensa virkkaustensa
virkkauksiensa
partitive virkkaustaan
virkkaustansa 		virkkauksiaan
virkkauksiansa
inessive virkkauksessaan
virkkauksessansa 		virkkauksissaan
virkkauksissansa
elative virkkauksestaan
virkkauksestansa 		virkkauksistaan
virkkauksistansa
illative virkkaukseensa virkkauksiinsa
adessive virkkauksellaan
virkkauksellansa 		virkkauksillaan
virkkauksillansa
ablative virkkaukseltaan
virkkaukseltansa 		virkkauksiltaan
virkkauksiltansa
allative virkkaukselleen
virkkauksellensa 		virkkauksilleen
virkkauksillensa
essive virkkauksenaan
virkkauksenansa 		virkkauksinaan
virkkauksinansa
translative virkkauksekseen
virkkaukseksensa 		virkkauksikseen
virkkauksiksensa
abessive virkkauksettaan
virkkauksettansa 		virkkauksittaan
virkkauksittansa
instructive — —
comitative — virkkauksineen
virkkauksinensa

Derived terms

(compounds):

Further reading

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia