vuorontaa

Hello, you have come here looking for the meaning of the word vuorontaa. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word vuorontaa, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say vuorontaa in singular and plural. Everything you need to know about the word vuorontaa you have here. The definition of the word vuorontaa will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofvuorontaa, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

vuoro +‎ -ntaa

Pronunciation

Verb

vuorontaa

  1. (transitive, computing) to schedule

Conjugation

Inflection of vuorontaa (Kotus type 54*J/huutaa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vuoronnan en vuoronna 1st sing. olen vuorontanut en ole vuorontanut
2nd sing. vuoronnat et vuoronna 2nd sing. olet vuorontanut et ole vuorontanut
3rd sing. vuorontaa ei vuoronna 3rd sing. on vuorontanut ei ole vuorontanut
1st plur. vuoronnamme emme vuoronna 1st plur. olemme vuorontaneet emme ole vuorontaneet
2nd plur. vuoronnatte ette vuoronna 2nd plur. olette vuorontaneet ette ole vuorontaneet
3rd plur. vuorontavat eivät vuoronna 3rd plur. ovat vuorontaneet eivät ole vuorontaneet
passive vuoronnetaan ei vuoronneta passive on vuoronnettu ei ole vuoronnettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vuoronsin en vuorontanut 1st sing. olin vuorontanut en ollut vuorontanut
2nd sing. vuoronsit et vuorontanut 2nd sing. olit vuorontanut et ollut vuorontanut
3rd sing. vuoronsi ei vuorontanut 3rd sing. oli vuorontanut ei ollut vuorontanut
1st plur. vuoronsimme emme vuorontaneet 1st plur. olimme vuorontaneet emme olleet vuorontaneet
2nd plur. vuoronsitte ette vuorontaneet 2nd plur. olitte vuorontaneet ette olleet vuorontaneet
3rd plur. vuoronsivat eivät vuorontaneet 3rd plur. olivat vuorontaneet eivät olleet vuorontaneet
passive vuoronnettiin ei vuoronnettu passive oli vuoronnettu ei ollut vuoronnettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vuorontaisin en vuorontaisi 1st sing. olisin vuorontanut en olisi vuorontanut
2nd sing. vuorontaisit et vuorontaisi 2nd sing. olisit vuorontanut et olisi vuorontanut
3rd sing. vuorontaisi ei vuorontaisi 3rd sing. olisi vuorontanut ei olisi vuorontanut
1st plur. vuorontaisimme emme vuorontaisi 1st plur. olisimme vuorontaneet emme olisi vuorontaneet
2nd plur. vuorontaisitte ette vuorontaisi 2nd plur. olisitte vuorontaneet ette olisi vuorontaneet
3rd plur. vuorontaisivat eivät vuorontaisi 3rd plur. olisivat vuorontaneet eivät olisi vuorontaneet
passive vuoronnettaisiin ei vuoronnettaisi passive olisi vuoronnettu ei olisi vuoronnettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. vuoronna älä vuoronna 2nd sing. — —
3rd sing. vuorontakoon älköön vuorontako 3rd sing. olkoon vuorontanut älköön olko vuorontanut
1st plur. vuorontakaamme älkäämme vuorontako 1st plur. — —
2nd plur. vuorontakaa älkää vuorontako 2nd plur. — —
3rd plur. vuorontakoot älkööt vuorontako 3rd plur. olkoot vuorontaneet älkööt olko vuorontaneet
passive vuoronnettakoon älköön vuoronnettako passive olkoon vuoronnettu älköön olko vuoronnettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vuorontanen en vuorontane 1st sing. lienen vuorontanut en liene vuorontanut
2nd sing. vuorontanet et vuorontane 2nd sing. lienet vuorontanut et liene vuorontanut
3rd sing. vuorontanee ei vuorontane 3rd sing. lienee vuorontanut ei liene vuorontanut
1st plur. vuorontanemme emme vuorontane 1st plur. lienemme vuorontaneet emme liene vuorontaneet
2nd plur. vuorontanette ette vuorontane 2nd plur. lienette vuorontaneet ette liene vuorontaneet
3rd plur. vuorontanevat eivät vuorontane 3rd plur. lienevät vuorontaneet eivät liene vuorontaneet
passive vuoronnettaneen ei vuoronnettane passive lienee vuoronnettu ei liene vuoronnettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st vuorontaa present vuorontava vuoronnettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vuorontaakseni vuorontaaksemme
2nd vuorontaaksesi vuorontaaksenne
3rd vuorontaakseen
vuorontaaksensa
past vuorontanut vuoronnettu
2nd inessive2 vuorontaessa vuoronnettaessa agent4 vuorontama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vuorontaessani vuorontaessamme
2nd vuorontaessasi vuorontaessanne
3rd vuorontaessaan
vuorontaessansa
negative vuorontamaton
instructive vuorontaen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form vuorontaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive vuorontamassa —
elative vuorontamasta —
illative vuorontamaan —
adessive vuorontamalla —
abessive vuorontamatta —
instructive vuorontaman vuoronnettaman
4th3 verbal noun vuorontaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vuorontamaisillani vuorontamaisillamme
2nd vuorontamaisillasi vuorontamaisillanne
3rd vuorontamaisillaan
vuorontamaisillansa

Derived terms

Wikious
Boobota
Sagapedia