vuorotteleva

Hello, you have come here looking for the meaning of the word vuorotteleva. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word vuorotteleva, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say vuorotteleva in singular and plural. Everything you need to know about the word vuorotteleva you have here. The definition of the word vuorotteleva will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofvuorotteleva, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈʋuo̯rotːeleʋɑ/,
  • Rhymes: -eleʋɑ
  • Syllabification(key): vuo‧rot‧te‧le‧va

Adjective

vuorotteleva (comparative vuorottelevampi, superlative vuorottelevin)

  1. (mathematics) alternating

Declension

Inflection of vuorotteleva (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative vuorotteleva vuorottelevat
genitive vuorottelevan vuorottelevien
partitive vuorottelevaa vuorottelevia
illative vuorottelevaan vuorotteleviin
singular plural
nominative vuorotteleva vuorottelevat
accusative nom. vuorotteleva vuorottelevat
gen. vuorottelevan
genitive vuorottelevan vuorottelevien
vuorottelevain rare
partitive vuorottelevaa vuorottelevia
inessive vuorottelevassa vuorottelevissa
elative vuorottelevasta vuorottelevista
illative vuorottelevaan vuorotteleviin
adessive vuorottelevalla vuorottelevilla
ablative vuorottelevalta vuorottelevilta
allative vuorottelevalle vuorotteleville
essive vuorottelevana vuorottelevina
translative vuorottelevaksi vuorotteleviksi
abessive vuorottelevatta vuorottelevitta
instructive — vuorottelevin
comitative — vuorottelevine
Possessive forms of vuorotteleva (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative vuorottelevani vuorottelevani
accusative nom. vuorottelevani vuorottelevani
gen. vuorottelevani
genitive vuorottelevani vuorottelevieni
vuorottelevaini rare
partitive vuorottelevaani vuorotteleviani
inessive vuorottelevassani vuorottelevissani
elative vuorottelevastani vuorottelevistani
illative vuorottelevaani vuorotteleviini
adessive vuorottelevallani vuorottelevillani
ablative vuorottelevaltani vuorotteleviltani
allative vuorottelevalleni vuorottelevilleni
essive vuorottelevanani vuorottelevinani
translative vuorottelevakseni vuorottelevikseni
abessive vuorottelevattani vuorottelevittani
instructive — —
comitative — vuorottelevineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative vuorottelevasi vuorottelevasi
accusative nom. vuorottelevasi vuorottelevasi
gen. vuorottelevasi
genitive vuorottelevasi vuorotteleviesi
vuorottelevaisi rare
partitive vuorottelevaasi vuorotteleviasi
inessive vuorottelevassasi vuorottelevissasi
elative vuorottelevastasi vuorottelevistasi
illative vuorottelevaasi vuorotteleviisi
adessive vuorottelevallasi vuorottelevillasi
ablative vuorottelevaltasi vuorotteleviltasi
allative vuorottelevallesi vuorottelevillesi
essive vuorottelevanasi vuorottelevinasi
translative vuorottelevaksesi vuorotteleviksesi
abessive vuorottelevattasi vuorottelevittasi
instructive — —
comitative — vuorottelevinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative vuorottelevamme vuorottelevamme
accusative nom. vuorottelevamme vuorottelevamme
gen. vuorottelevamme
genitive vuorottelevamme vuorotteleviemme
vuorottelevaimme rare
partitive vuorottelevaamme vuorotteleviamme
inessive vuorottelevassamme vuorottelevissamme
elative vuorottelevastamme vuorottelevistamme
illative vuorottelevaamme vuorotteleviimme
adessive vuorottelevallamme vuorottelevillamme
ablative vuorottelevaltamme vuorotteleviltamme
allative vuorottelevallemme vuorottelevillemme
essive vuorottelevanamme vuorottelevinamme
translative vuorottelevaksemme vuorotteleviksemme
abessive vuorottelevattamme vuorottelevittamme
instructive — —
comitative — vuorottelevinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative vuorottelevanne vuorottelevanne
accusative nom. vuorottelevanne vuorottelevanne
gen. vuorottelevanne
genitive vuorottelevanne vuorottelevienne
vuorottelevainne rare
partitive vuorottelevaanne vuorottelevianne
inessive vuorottelevassanne vuorottelevissanne
elative vuorottelevastanne vuorottelevistanne
illative vuorottelevaanne vuorotteleviinne
adessive vuorottelevallanne vuorottelevillanne
ablative vuorottelevaltanne vuorotteleviltanne
allative vuorottelevallenne vuorottelevillenne
essive vuorottelevananne vuorottelevinanne
translative vuorottelevaksenne vuorotteleviksenne
abessive vuorottelevattanne vuorottelevittanne
instructive — —
comitative — vuorottelevinenne
third-person possessor
singular plural
nominative vuorottelevansa vuorottelevansa
accusative nom. vuorottelevansa vuorottelevansa
gen. vuorottelevansa
genitive vuorottelevansa vuorotteleviensa
vuorottelevainsa rare
partitive vuorottelevaansa vuorotteleviaan
vuorotteleviansa
inessive vuorottelevassaan
vuorottelevassansa 		vuorottelevissaan
vuorottelevissansa
elative vuorottelevastaan
vuorottelevastansa 		vuorottelevistaan
vuorottelevistansa
illative vuorottelevaansa vuorotteleviinsa
adessive vuorottelevallaan
vuorottelevallansa 		vuorottelevillaan
vuorottelevillansa
ablative vuorottelevaltaan
vuorottelevaltansa 		vuorotteleviltaan
vuorotteleviltansa
allative vuorottelevalleen
vuorottelevallensa 		vuorottelevilleen
vuorottelevillensa
essive vuorottelevanaan
vuorottelevanansa 		vuorottelevinaan
vuorottelevinansa
translative vuorottelevakseen
vuorottelevaksensa 		vuorottelevikseen
vuorotteleviksensa
abessive vuorottelevattaan
vuorottelevattansa 		vuorottelevittaan
vuorottelevittansa
instructive — —
comitative — vuorottelevineen
vuorottelevinensa

Participle

vuorotteleva

  1. present active participle of vuorotella
Wikious
Boobota
Sagapedia