vuorovaikuttaa

Hello, you have come here looking for the meaning of the word vuorovaikuttaa. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word vuorovaikuttaa, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say vuorovaikuttaa in singular and plural. Everything you need to know about the word vuorovaikuttaa you have here. The definition of the word vuorovaikuttaa will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofvuorovaikuttaa, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

vuoro +‎ vaikuttaa

Pronunciation

Verb

vuorovaikuttaa

  1. To interact

Conjugation

Inflection of vuorovaikuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vuorovaikutan en vuorovaikuta 1st sing. olen vuorovaikuttanut en ole vuorovaikuttanut
2nd sing. vuorovaikutat et vuorovaikuta 2nd sing. olet vuorovaikuttanut et ole vuorovaikuttanut
3rd sing. vuorovaikuttaa ei vuorovaikuta 3rd sing. on vuorovaikuttanut ei ole vuorovaikuttanut
1st plur. vuorovaikutamme emme vuorovaikuta 1st plur. olemme vuorovaikuttaneet emme ole vuorovaikuttaneet
2nd plur. vuorovaikutatte ette vuorovaikuta 2nd plur. olette vuorovaikuttaneet ette ole vuorovaikuttaneet
3rd plur. vuorovaikuttavat eivät vuorovaikuta 3rd plur. ovat vuorovaikuttaneet eivät ole vuorovaikuttaneet
passive vuorovaikutetaan ei vuorovaikuteta passive on vuorovaikutettu ei ole vuorovaikutettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vuorovaikutin en vuorovaikuttanut 1st sing. olin vuorovaikuttanut en ollut vuorovaikuttanut
2nd sing. vuorovaikutit et vuorovaikuttanut 2nd sing. olit vuorovaikuttanut et ollut vuorovaikuttanut
3rd sing. vuorovaikutti ei vuorovaikuttanut 3rd sing. oli vuorovaikuttanut ei ollut vuorovaikuttanut
1st plur. vuorovaikutimme emme vuorovaikuttaneet 1st plur. olimme vuorovaikuttaneet emme olleet vuorovaikuttaneet
2nd plur. vuorovaikutitte ette vuorovaikuttaneet 2nd plur. olitte vuorovaikuttaneet ette olleet vuorovaikuttaneet
3rd plur. vuorovaikuttivat eivät vuorovaikuttaneet 3rd plur. olivat vuorovaikuttaneet eivät olleet vuorovaikuttaneet
passive vuorovaikutettiin ei vuorovaikutettu passive oli vuorovaikutettu ei ollut vuorovaikutettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vuorovaikuttaisin en vuorovaikuttaisi 1st sing. olisin vuorovaikuttanut en olisi vuorovaikuttanut
2nd sing. vuorovaikuttaisit et vuorovaikuttaisi 2nd sing. olisit vuorovaikuttanut et olisi vuorovaikuttanut
3rd sing. vuorovaikuttaisi ei vuorovaikuttaisi 3rd sing. olisi vuorovaikuttanut ei olisi vuorovaikuttanut
1st plur. vuorovaikuttaisimme emme vuorovaikuttaisi 1st plur. olisimme vuorovaikuttaneet emme olisi vuorovaikuttaneet
2nd plur. vuorovaikuttaisitte ette vuorovaikuttaisi 2nd plur. olisitte vuorovaikuttaneet ette olisi vuorovaikuttaneet
3rd plur. vuorovaikuttaisivat eivät vuorovaikuttaisi 3rd plur. olisivat vuorovaikuttaneet eivät olisi vuorovaikuttaneet
passive vuorovaikutettaisiin ei vuorovaikutettaisi passive olisi vuorovaikutettu ei olisi vuorovaikutettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. vuorovaikuta älä vuorovaikuta 2nd sing.
3rd sing. vuorovaikuttakoon älköön vuorovaikuttako 3rd sing. olkoon vuorovaikuttanut älköön olko vuorovaikuttanut
1st plur. vuorovaikuttakaamme älkäämme vuorovaikuttako 1st plur.
2nd plur. vuorovaikuttakaa älkää vuorovaikuttako 2nd plur.
3rd plur. vuorovaikuttakoot älkööt vuorovaikuttako 3rd plur. olkoot vuorovaikuttaneet älkööt olko vuorovaikuttaneet
passive vuorovaikutettakoon älköön vuorovaikutettako passive olkoon vuorovaikutettu älköön olko vuorovaikutettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. vuorovaikuttanen en vuorovaikuttane 1st sing. lienen vuorovaikuttanut en liene vuorovaikuttanut
2nd sing. vuorovaikuttanet et vuorovaikuttane 2nd sing. lienet vuorovaikuttanut et liene vuorovaikuttanut
3rd sing. vuorovaikuttanee ei vuorovaikuttane 3rd sing. lienee vuorovaikuttanut ei liene vuorovaikuttanut
1st plur. vuorovaikuttanemme emme vuorovaikuttane 1st plur. lienemme vuorovaikuttaneet emme liene vuorovaikuttaneet
2nd plur. vuorovaikuttanette ette vuorovaikuttane 2nd plur. lienette vuorovaikuttaneet ette liene vuorovaikuttaneet
3rd plur. vuorovaikuttanevat eivät vuorovaikuttane 3rd plur. lienevät vuorovaikuttaneet eivät liene vuorovaikuttaneet
passive vuorovaikutettaneen ei vuorovaikutettane passive lienee vuorovaikutettu ei liene vuorovaikutettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st vuorovaikuttaa present vuorovaikuttava vuorovaikutettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vuorovaikuttaakseni vuorovaikuttaaksemme
2nd vuorovaikuttaaksesi vuorovaikuttaaksenne
3rd vuorovaikuttaakseen
vuorovaikuttaaksensa
past vuorovaikuttanut vuorovaikutettu
2nd inessive2 vuorovaikuttaessa vuorovaikutettaessa agent4 vuorovaikuttama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vuorovaikuttaessani vuorovaikuttaessamme
2nd vuorovaikuttaessasi vuorovaikuttaessanne
3rd vuorovaikuttaessaan
vuorovaikuttaessansa
negative vuorovaikuttamaton
instructive vuorovaikuttaen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form vuorovaikuttaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive vuorovaikuttamassa
elative vuorovaikuttamasta
illative vuorovaikuttamaan
adessive vuorovaikuttamalla
abessive vuorovaikuttamatta
instructive vuorovaikuttaman vuorovaikutettaman
4th3 verbal noun vuorovaikuttaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st vuorovaikuttamaisillani vuorovaikuttamaisillamme
2nd vuorovaikuttamaisillasi vuorovaikuttamaisillanne
3rd vuorovaikuttamaisillaan
vuorovaikuttamaisillansa

Derived terms