vyyhtiä

²⁾ Usually with a possessive suffix (active only).
³⁾ Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
⁴⁾ Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

3rd

inessive

vyyhtimässä

—

elative

vyyhtimästä

—

illative

vyyhtimään

—

adessive

vyyhtimällä

—

abessive

vyyhtimättä

—

instructive

vyyhtimän

vyyhdittämän

4th⁴

verbal noun

vyyhtiminen

5th¹

Possessive forms
Person	sing.	plur.
1st	vyyhtimäisilläni	vyyhtimäisillämme
2nd	vyyhtimäisilläsi	vyyhtimäisillänne
3rd	vyyhtimäisillään vyyhtimäisillänsä

Derived terms

vyyhtiminen

compounds

vyyhdinpuu

Etymology 2

Pronunciation

IPA^(key): /ˈʋyːhtiæ/,
Rhymes: -yːhtiæ
Syllabification^(key): vyyh‧ti‧ä

Noun

vyyhtiä

partitive singular of vyyhti

Ingrian

Etymology 1

From vyyhti (“skein”) +‎ -iä. Akin to Finnish vyyhtiä.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋyːhtiæ/,
(Soikkola) IPA^(key): /ˈʋyːhtiæ/,
Rhymes: -yːhteː, -yːhtiæ
Hyphenation: vyyh‧ti‧ä

Verb

vyyhtiä

(transitive) to coil (to wind something into a skein)

Conjugation

Conjugation of vyyhtiä (type 7/oppia, t- gradation)
Indikativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vyyhin	en vyyhi	1st singular	oon vyyhtint, oon vyyhtinyt	en oo vyyhtint, en oo vyyhtinyt
2nd singular	vyyhit	et vyyhi	2nd singular	oot vyyhtint, oot vyyhtinyt	et oo vyyhtint, et oo vyyhtinyt
3rd singular	vyyhtii	ei vyyhi	3rd singular	ono vyyhtint, ono vyyhtinyt	ei oo vyyhtint, ei oo vyyhtinyt
1st plural	vyyhimmä	emmä vyyhi	1st plural	oomma vyyhtineet	emmä oo vyyhtineet
2nd plural	vyyhittä	että vyyhi	2nd plural	ootta vyyhtineet	että oo vyyhtineet
3rd plural	vyyhtiit¹⁾, vyyhtivät²⁾, vyyhitää	evät vyyhi, ei vyyhitä	3rd plural	ovat vyyhtineet	evät oo vyyhtineet, ei oo vyyhitty
impersonal	vyyhitää	ei vyyhitä	impersonal	ono vyyhitty	ei oo vyyhitty
Imperfekta			Pluskvamperfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vyyhin	en vyyhtint, en vyyhtinyt	1st singular	olin vyyhtint, olin vyyhtinyt	en olt vyyhtint, en olt vyyhtinyt
2nd singular	vyyhit	et vyyhtint, et vyyhtinyt	2nd singular	olit vyyhtint, olit vyyhtinyt	et olt vyyhtint, et olt vyyhtinyt
3rd singular	vyyhti	ei vyyhtint, ei vyyhtinyt	3rd singular	oli vyyhtint, oli vyyhtinyt	ei olt vyyhtint, ei olt vyyhtinyt
1st plural	vyyhimmä	emmä vyyhtineet	1st plural	olimma vyyhtineet	emmä olleet vyyhtineet
2nd plural	vyyhittä	että vyyhtineet	2nd plural	olitta vyyhtineet	että olleet vyyhtineet
3rd plural	vyyhtiit¹⁾, vyyhtivät²⁾, vyyhittii	evät vyyhtineet, ei vyyhitty	3rd plural	olivat vyyhtineet	evät olleet vyyhtineet, ei olt vyyhitty
impersonal	vyyhittii	ei vyyhitty	impersonal	oli vyyhitty	ei olt vyyhitty
Konditsionala
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	vyyhtisin	en vyyhtis	1st singular	olisin vyyhtint, olisin vyyhtinyt	en olis vyyhtint, en olis vyyhtinyt
2nd singular	vyyhtisit, vyyhtiist¹⁾	et vyyhtis	2nd singular	olisit vyyhtint, olisit vyyhtinyt	et olis vyyhtint, et olis vyyhtinyt
3rd singular	vyyhtis	ei vyyhtis	3rd singular	olis vyyhtint, olis vyyhtinyt	ei olis vyyhtint, ei olis vyyhtinyt
1st plural	vyyhtisimmä	emmä vyyhtis	1st plural	olisimma vyyhtineet	emmä olis vyyhtineet
2nd plural	vyyhtisittä	että vyyhtis	2nd plural	olisitta vyyhtineet	että olis vyyhtineet
3rd plural	vyyhtisiit¹⁾, vyyhtisivät²⁾, vyyhittäis	evät vyyhtis, ei vyyhittäis	3rd plural	olisivat vyyhtineet	evät olis vyyhtineet, ei olis vyyhitty
impersonal	vyyhittäis	ei vyyhittäis	impersonal	olis vyyhitty	ei olis vyyhitty
Imperativa
Preesens			Perfekta
	positive	negative		positive	negative
1st singular	—	—	1st singular	—	—
2nd singular	vyyhi	elä vyyhi	2nd singular	oo vyyhtint, oo vyyhtinyt	elä oo vyyhtint, elä oo vyyhtinyt
3rd singular	vyyhtiköö	elköö vyyhtikö	3rd singular	olkoo vyyhtint, olkoo vyyhtinyt	elköö olko vyyhtint, elköö olko vyyhtinyt
1st plural	—	—	1st plural	—	—
2nd plural	vyyhtikää	elkää vyyhtikö	2nd plural	olkaa vyyhtineet	elkää olko vyyhtineet
3rd plural	vyyhtikööt	elkööt vyyhtikö, elköö vyyhittäkö	3rd plural	olkoot vyyhtineet	elkööt olko vyyhtineet, elköö olko vyyhitty
impersonal	vyyhittäkköö	elköö vyyhittäkö	impersonal	olkoo vyyhitty	elköö olko vyyhitty
Potentsiala
Preesens
	positive	negative
1st singular	vyyhtinen	en vyyhtine
2nd singular	vyyhtinet	et vyyhtine
3rd singular	vyyhtinöö	ei vyyhtine
1st plural	vyyhtinemmä	emmä vyyhtine
2nd plural	vyyhtinettä	että vyyhtine
3rd plural	vyyhtinööt	evät vyyhtine, ei vyyhittäne
impersonal	vyyhittännöö	ei vyyhittäne
Nominal forms
Infinitivat			Partisipat
				active	passive
1st		vyyhtiä	present	vyyhtivä	vyyhittävä
2nd	inessive	vyyhtijees	past	vyyhtint, vyyhtinyt	vyyhitty
2nd	instructive	vyyhtien	¹⁾ Chiefly in the Soikkola dialect. ²⁾ Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. ^) For the imperative, the 2nd plural (vyyhtikää) may be used for the 3rd person as well. ^) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) to the indicative ^*) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka^?/-kä^?) or -kse* to either the indicative or the potential ^***) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-*, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd	illative	vyyhtimää
	inessive	vyyhtimääs
	elative	vyyhtimäst
	abessive	vyyhtimätä
4th	nominative	vyyhtimiin
	partitive	vyyhtimistä, vyyhtimist

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

(Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋyːhtiæ/,
(Soikkola) IPA^(key): /ˈʋyːhtiæ/,
Rhymes: -yːhteː, -yːhtiæ
Hyphenation: vyyh‧ti‧ä

Noun

vyyhtiä

partitive singular of vyyhti

References

Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 682

vyyhtiä

Contents

Finnish

Etymology 1

Pronunciation

Verb

Conjugation

Derived terms

Further reading

Etymology 2

Pronunciation

Noun

Ingrian

Etymology 1

Pronunciation

Verb

Conjugation

Etymology 2

Pronunciation

Noun

References

Wikious

Boobota

Sagapedia