yksikkö

yksi (“one”) +‎ -ikkö. The grammatical sense first used by Finnish physician and philologist Elias Lönnrot in 1836.

• IPA^(key): /ˈyksikːø/,
• Rhymes: -yksikːø
• Hyphenation^(key): yk‧sik‧kö

yksikkö

1. unit (something considered one entity)
2. unit (standard measure of a quantity)
3. unit (item which may be sold singly)
4. (military) unit (organized group comprising people and/or equipment)
5. (grammar) singular (singular number)

   Antonym: monikko

6. (algebra) unit (element of a ring)
7. (rowing, canoeing) single

   kajakkiyksikkö ― single kayak

• “yksikkö”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

From yks (“one”) +‎ -ikkö. Akin to Finnish yksikkö.

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈyksikːø/,
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈyksikːøi̯/,
• Rhymes: -yksikːø, -yksikːøi̯
• Hyphenation: yk‧sik‧kö

yksikkö

1. unit (of measure)
2. (grammar) singular
3. (arithmetic) one (ones digit)
   • 1937, N. S. Popova, translated by A. Kolesova, Arifmetiikan oppikirja alkușkouluja vart (toin osa), Leningrad: Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 42:

     Jos cislaas ei oo yksikköjä, kymmenikköjä tali satoja, siis heijen sihal kirjutettaa nolli.

     When a number doesn't have ones, tens or hundreds, then on their position a zero is written.

• (antonym(s) of “singular”): monikko

• V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 37
• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 690