viittoa

Hola, siéntete bienvenido o bienvenida, estás en esta página web en busca del significado de la palabra viittoa. En esta página web no solo dispondrás de la posibilidad de hallar el total de las acepciones reconocidas por el diccionario de la palabra viittoa, sino que del mismo modo podrás conocer su etimología, sus peculiaridades y podrás aprender la forma en que se dice viittoa en singular y en plural. Cualquier cosa que es necesario saber en referencia a la palabra viittoa lo tienes en esta web. La definición de la palabra viittoa te facilitará a ser más preciso y idóneo en el momento de conversar o formular tus enunciados. Conocer la definición deviittoa, de la misma manera que las de otros términos, fortifican nuestro léxico y nos brindan mayores y mejores herramientas lingüísticas.

Finés

viittoa
pronunciación (AFI)
silabación viit-to-a
longitud silábica trisílaba
rima iːtːoɑ

Etimología

el frecuentativo de viitata

Verbo intransitivo

1
Hacer gestos con las manos
2
Utilizar la lengua de signos

Derivaciones

Compuestas

Conjugación

Conjugación de viittoa
Formas personales
Modo indicativo
presente pretérito perfecto
positivo negativo positivo negativo
persona singular plural singular plural persona singular plural singular plural
1.ª viiton viitomme en viito emme viito 1.ª olen viittonut olemme viittoneet en ole viittonut emme ole viittoneet
2.ª viitot viitotte et viito ette viito 2.ª olet viittonut olette viittoneet et ole viittonut ette ole viittoneet
3.ª viittoo viittovat ei viito eivät viito 3.ª on viittonut ovat viittoneet ei ole viittonut eivät ole viittoneet
pasivo viitotaan ei viitota pasivo on viitottu ei ole viitottu
pretérito imperfecto pluscuamperfecto
positivo negativo positivo negativo
persona singular plural singular plural persona singular plural singular plural
1.ª viitoin viitoimme en viittonut emme viittoneet 1.ª olin viittonut olimme viittoneet en ollut viittonut emme olleet viittoneet
2.ª viitoit viitoitte et viittonut ette viittoneet 2.ª olit viittonut olitte viittoneet et ollut viittonut ette olleet viittoneet
3.ª viittoi viittoivat ei viittonut eivät viittoneet 3.ª oli viittonut olivat viittoneet ei ollut viittonut eivät olleet viittoneet
pasivo viitottiin ei viitottu pasivo oli viitottu ei ollut viitottu
Modo condicional
presente pretérito perfecto
positivo negativo positivo negativo
persona singular plural singular plural persona singular plural singular plural
1.ª viittoisin viittoisimme en viittoisi emme viittoisi 1.ª olisin viittonut olisimme viittoneet en olisi viittonut emme olisi viittoneet
2.ª viittoisit viittoisitte et viittoisi ette viittoisi 2.ª olisit viittonut olisitte viittoneet et olisi viittonut ette olisi viittoneet
3.ª viittoisi viittoisivat ei viittoisi eivät viittoisi 3.ª olisi viittonut olisivat viittoneet ei olisi viittonut eivät olisi viittoneet
pasivo viitottaisiin ei viitottaisi pasivo olisi viitottu ei olisi viitottu
Modo potencial
presente pretérito perfecto
positivo negativo positivo negativo
persona singular plural singular plural persona singular plural singular plural
1.ª viittonen viittonemme en viittone emme viittone 1.ª lienen viittonut lienemme viittoneet en liene viittonut emme liene viittoneet
2.ª viittonet viittonette et viittone ette viittone 2.ª lienet viittonut lienette viittoneet et liene viittonut ette liene viittoneet
3.ª viittonee viittonevat ei viittone eivät viittone 3.ª lienee viittonut lienevät viittoneet ei liene viittonut eivät liene viittoneet
pasivo viitottaneen ei viitottane pasivo lienee viitottu ei liene viitottu
Imperativo presente
positivo negativo
persona singular plural singular plural
1.ª viittokaamme älkäämme viittoko
2.ª viito viittokaa älä viito älkää viittoko
3.ª viittokoon viittokoot älköön viittoko älkööt viittoko
pasivo viitottakoon älköön viitottako


Formas nominales
infinitivo participio
activo pasivo activo pasivo
I viittoa presente viittova viitottava
largo I viittoakseen1 pasado viittonut viitottu
II inesivo viittoessa2 viitottaessa agente viittoma4
instructivo viittoen – agente negativo viittomaton
III inesivo viittomassa – 1) Utilizado solamente con el sufijo posesivo; esto es la forma de la tercera persona singular y la tercera persona plural.

2) Utilizado en una oración acortada expresando actividad simultánea con la actividad de la oración afirmativa. Puede también ser utilizado con el sufijo posesivo.

3) Utilizado solamente con el sufijo posesivo; esto es la forma de la tercera persona singular y la tercera persona plural.

4) No existe en caso de verbos intransitivos. No lo confunda con sustantivos formados con el sufijo -ma/-mä.

elativo viittomasta –
ilativo viittomaan –
adesivo viittomalla –
abesivo viittomatta –
instructivo viittoman viitottaman
IV nominativo viittominen
partitivo viittomista
V viittomaisillaan3

Referencias y notas

Separar viittoa en sílabas

Es posible de que a parte todos los datos que te hemos aportado sobre la palabra viittoa, ahora también te enseñemos la manera de cómo se divide en sílabas. Si quieres aprender a separar si deseas aprender a dividir viittoa en sílabas.

Listado de errores ortográficos de viittoa

A continuación te incluimos una lista con los errores ortográficos más generalizados, de forma que estés atento y sepas cómo no cometerlos.Sin más que agregar, aquí tienes el listado de errores ortográficos de viittoa

Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot