äheltänyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | äheltänyt | äheltäneet |
| genetiivi | äheltäneen | äheltäneiden äheltäneitten |
| partitiivi | äheltänyttä | äheltäneitä |
| akkusatiivi | äheltänyt; äheltäneen |
äheltäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | äheltäneessä | äheltäneissä |
| elatiivi | äheltäneestä | äheltäneistä |
| illatiivi | äheltäneeseen | äheltäneisiin äheltäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | äheltäneellä | äheltäneillä |
| ablatiivi | äheltäneeltä | äheltäneiltä |
| allatiivi | äheltäneelle | äheltäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | äheltäneenä | äheltäneinä |
| translatiivi | äheltäneeksi | äheltäneiksi |
| abessiivi | äheltäneettä | äheltäneittä |
| instruktiivi | – | äheltänein |
| komitatiivi | – | äheltäneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | äheltänee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
äheltänyt- | |