äkkäävä
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | äkkäävä | äkkäävät |
| genetiivi | äkkäävän | äkkäävien (äkkääväin) |
| partitiivi | äkkäävää | äkkääviä |
| akkusatiivi | äkkäävä; äkkäävän |
äkkäävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | äkkäävässä | äkkäävissä |
| elatiivi | äkkäävästä | äkkäävistä |
| illatiivi | äkkäävään | äkkääviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | äkkäävällä | äkkäävillä |
| ablatiivi | äkkäävältä | äkkääviltä |
| allatiivi | äkkäävälle | äkkääville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | äkkäävänä | äkkäävinä |
| translatiivi | äkkääväksi | äkkääviksi |
| abessiivi | äkkäävättä | äkkäävittä |
| instruktiivi | – | äkkäävin |
| komitatiivi | – | äkkäävine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | äkkäävä- | |
| vahva vartalo | äkkäävä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |