ärähtäminen (38)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ärähtäminen | ärähtämiset |
genetiivi | ärähtämisen | ärähtämisten ärähtämisien |
partitiivi | ärähtämistä | ärähtämisiä |
akkusatiivi | ärähtäminen; ärähtämisen |
ärähtämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ärähtämisessä | ärähtämisissä |
elatiivi | ärähtämisestä | ärähtämisistä |
illatiivi | ärähtämiseen | ärähtämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ärähtämisellä | ärähtämisillä |
ablatiivi | ärähtämiseltä | ärähtämisiltä |
allatiivi | ärähtämiselle | ärähtämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ärähtämisenä (ärähtämisnä) |
ärähtämisinä |
translatiivi | ärähtämiseksi | ärähtämisiksi |
abessiivi | ärähtämisettä | ärähtämisittä |
instruktiivi | – | ärähtämisin |
komitatiivi | – | ärähtämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ärähtämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ärähtämis- |