örähteleminen (38)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | örähteleminen | örähtelemiset |
genetiivi | örähtelemisen | örähtelemisten örähtelemisien |
partitiivi | örähtelemistä | örähtelemisiä |
akkusatiivi | örähteleminen; örähtelemisen |
örähtelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | örähtelemisessä | örähtelemisissä |
elatiivi | örähtelemisestä | örähtelemisistä |
illatiivi | örähtelemiseen | örähtelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | örähtelemisellä | örähtelemisillä |
ablatiivi | örähtelemiseltä | örähtelemisiltä |
allatiivi | örähtelemiselle | örähtelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | örähtelemisenä (örähtelemisnä) |
örähtelemisinä |
translatiivi | örähtelemiseksi | örähtelemisiksi |
abessiivi | örähtelemisettä | örähtelemisittä |
instruktiivi | – | örähtelemisin |
komitatiivi | – | örähtelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | örähtelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
örähtelemis- |