Katso myös: Hakkinen, hakkinen |
Häkkinen
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | Häkkinen | Häkkiset |
genetiivi | Häkkisen | Häkkisten Häkkisien |
partitiivi | Häkkistä | Häkkisiä |
akkusatiivi | Häkkinen; Häkkisen |
Häkkiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | Häkkisessä | Häkkisissä |
elatiivi | Häkkisestä | Häkkisistä |
illatiivi | Häkkiseen | Häkkisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | Häkkisellä | Häkkisillä |
ablatiivi | Häkkiseltä | Häkkisiltä |
allatiivi | Häkkiselle | Häkkisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | Häkkisenä (Häkkisnä) |
Häkkisinä |
translatiivi | Häkkiseksi | Häkkisiksi |
abessiivi | Häkkisettä | Häkkisittä |
instruktiivi | – | Häkkisin |
komitatiivi | – | Häkkisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | Häkkise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
Häkkis- |
Nimeä pidetään sanaan häkki ’härkä’ perustuvana omaperäisenä henkilönnimenä. Toisaalta sen taustalla voi olla myös skandinaavinen Hägge-nimi.[1]