Halmet (44)
Taivutetaan kuten sanaa halme.[1]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | Halmet | Halmeet |
genetiivi | Halmeen | Halmeiden Halmeitten |
partitiivi | Halmetta | Halmeita |
akkusatiivi | Halmet; Halmeen |
Halmeet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | Halmeessa | Halmeissa |
elatiivi | Halmeesta | Halmeista |
illatiivi | Halmeeseen | Halmeisiin (Halmeihin) |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | Halmeella | Halmeilla |
ablatiivi | Halmeelta | Halmeilta |
allatiivi | Halmeelle | Halmeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | Halmeena | Halmeina |
translatiivi | Halmeeksi | Halmeiksi |
abessiivi | Halmeetta | Halmeitta |
instruktiivi | – | Halmein |
komitatiivi | – | Halmeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | Halmee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
Halmet- |