Käyttäjä:TAA/Esperanton rakennuspalikat

Heti aluksi on todettava, että esperanton kielioppi on täysin säännönmukainen – siis poikkeukseton! Siksi, esim. esperanton taivutusmuotojen esittäminen sanakirjoissa sana-artikkelien yhteydessä on täysin turhaa. Se mitä voitaisiin laittaa näkyviin on sanan "etymologia" eli mistä kantasanasta ja mistä muista palikoista sana rakentuu.

Esperantossa on 28 kirjainta: a b c ĉ d e f g ĝ h ĥ i j ĵ k l m n o p r s ŝ t u ŭ v z.

• Huom!: ĉ (c + sirkumfleksi), ĝ (g + sirkumfleksi), ĥ (h + sirkumfleksi), ĵ (j + sirkumfleksi), ŝ (s + sirkumfleksi) ja ŭ (u + breve eli lyhyysmerkki).

Esperanton kirjaimiston yksi pääperiaatteista on "yksi kirjain = yksi äänne". Suurin osa kirjaimista äännetäänkin kuten suomen kielessä, mutta edellä mainitut ns. "hattukirjaimet" ovat suomalaisille hieman outoja ja ehkä vaikeitakin:

• c , vrt. saksan z sanassa Zahl ja venäjän ц sanassa царь
• ĉ , vrt englannin ch sanassa chip
• ĝ , vrt. englannin j sanassa John
• ĥ , vrt. saksan ch sanassa ich ja venäjän х sanassa хохот
• ĵ , vrt. ranskan j sanassa je ja venäjän ж sanassa жук
• ŝ , vrt. englannin sh sanassa she ja saksan sch sanassa Schule.
• j ja ŭ muodostavat edellisen vokaalin kanssa diftongin: aj, aŭ, ej, eŭ, oj, oŭ, uj (ääntyvät kuten suomen ai, au, ei, eu, oi, ou, ui)

Sanapaino on kaksi- ja useampitavuisissa sanoissa toiseksi viimeisellä tavulla.

Sanaluokka osoitetaan päätteellä

• substantiivin pääte on -o
• adjektiivin pääte on -a
• adverbin pääte on -e (ns. johdettu adverbi)

on myös muita (päätteettömiä) adverbeja, esim. nun nyt, jam jo, for pois, tuj heti.

• verbin infinitiivin pääte on -i

Sijamuotoja on kaksi

• nominatiivi
• akkusatiivi (pääte on -n)

Loput suomen kielen sijamuodot ilmaistaan prepositioiden avulla, esim. en la biblioteko (kirjastossa). Akkusatiivi preposition yhteydessä ilmaisee suunnan, esim. en la bibliotekon (kirjastoon).

Objektin sijamuoto on esperantossa akkusatiivi (pääte N), esim. Mi skribas leteroN. (Minä kirjoitan kirjettä). On siis tiedettävä onko verbi transitiivinen vaiko intransitiivinen, koska vain transitiiviverbi voi saada objektin.

Esperantossa ei ole epämääräistä artikkelia: on vain määräinen artikkeli, joka on la (yksikössä ja monikossa).

* si refleksiivipronomini (käytetään yksikön 3. persoonassa. Se esiintyy ainoastaan akkusatiivissa ja preposition kanssa)

Possessivipronominit muodostetaan persoonapronomineista -a-päätteellä

* sia

Adjektiivien ja adverbien vertailu muodostetaan sanoilla pli (komparatiivi) ja plej (superlatiivi).

Vertailun yhteydessä kysymykseen tulevat kuin -konjunktiot ovat: ol (erilaisuuden kuin) ja kiel (samanlaisuuden kuin).

Monikon tunnus on -j.

Järjestysluvut saadaan lisäämällä peruslukujen perään -a -pääte:

• 1. unua (lyh. 1-a)
• 2. dua (2-a) …

Verbit eivät taivu persoonamuodoissa: yksikössä ja monikossa on sama muoto. Verbien päätteet ovat seuraavat:

• infinitiivi (pääte on -i), esim. skribi kirjoittaa
• preesens (pääte on -as), esim. mi skribas kirjoitan
• preteriti (pääte on -is), esim. ni skribis me kirjoitimme (olemme t. olimme kirjoittaneet)
• futuuri (pääte on -os), esim. li skribos hän kirjoittaa t. tulee kirjoittamaan
• konditionaali (pääte on -us), esim. ŝi skribus hän kirjoittaisi
• volitiivi (pääte on -u), esim. skribu! kirjoita!

Huom! preteriti (mennyt aika); volitiivi (≈ imperatiivi).

Verbit ovat joko transitiivisiä tai intransitiivisia . Transitiivinen verbi voi saada akkusatiiviobjektin. Sitä vastoin intransitiiviverbi ei voi saada objektia.

Partisiipit ovat adjektiivisia verbimuotoja, ja ne taipuvat kuten adjektiivit (huomaa adjektiivin pääte -a). Ne muodostetaan verbeistä: niillä on preesensin, preteritin ja futuurin aikamuodot:

• -ant- : skrib+i → skrib+ant+a – kirjoittava
• -int- : skrib+i → skrib+int+a – kirjoittanut
• -int- : skrib+i → skrib+ont+a – kirjoittava (tulevaisuudessa)

• -at- : skrib+i → skrib+at+a – kirjoitettava, kirjoitettavana oleva
• -it- : skrib+i → skrib+it+a – kirjoitettu
• -ot- : skrib+i → skrib+ot+a – (vastedes) kirjoitettava, (vastedes) kirjoitettavana oleva

Kuten edellä tuli todettua, partisiipit ovat adjektiivisia verbimuotoja. Vaihtamalla adjektiivin pääte (-a) päätteeksi -o, saadaan substantiiveja, jotka viittaavat ihmiseen tai olentoon:

• skribanto - kirjoittava henkilö, kirjoittaja (ei ammatikseen, vrt. skribisto)
• skribinto - kirjoittanut henkilö, (kirjan, tekstin ym.) kirjoittaja
• skribonto- henkilö, joka tulee kirjoittamaan kirjan/tekstin, (kirjan, tekstin ym.) kirjoittaja

• Mi skribas la libroN. → La librO estas skribata de mi.

• Ĉu Vi parolas EsperantoN? Puhutteko esperantoa?

(vrt. Vi parolas EsperantonN. Te puhutte esperantoa.)

Esperanton nerokas sananmuodostusjärjestelmä mahdollistaa sanajuurien hyödyntämisen mahdollisimman tehokkaalla tavalla, vain mielikuvitus on rajana.

Sanoja muodostettaessa on hyvä muistaa, että

– jokainen esperanton sanajuuri kuuluu merkityksensä puolesta johonkin sanaluokkaan

– verbijuurista on huomioitava, ovatko ne transitiivisia vai intransitiivisia eli voivatko ne saada akkusatiiviobjektin vai ei.

• sanaluokkapäätettä vaihtamalla

• sanoja yhdistämällä

• johtimilla, joita ovat
  • etuliitteet
  • monet etuliitteiden tapaan käytettävät sanajuuret ja prepositiot
  • jälkiliiteet.

KI-   kysyvä
TI-   osoittava
I-    epämääräinen
ĈI-   yleistävä
NENI- kieltävä

-U    henkilö, esine
-A    laatu
-O    esine, asia
-ES   omistaja

-E    paikka
-AM   aika
-OM   määrä
-AL   syy
-EL   tapa

Katso myös luokka → Esperanton taulukkosanat