Strukturvortoj de Esperanto (kompilis TAA, 25.5.2020)
A– /a – adjektiivin pääte (adjektivo) /aĉ/ (suf.) – kehno, huono, ruma /ad/ (suf.) – jatkuva tai toistuva tekeminen kantado (kant/ad/o ← kant/i = laulaa) – laulaminen, laulu sidadi (sid/ad/i ← sid/i = istua) – istuskella ade – jatkuvasti ajn – tahansa, hyvänsä io ajn – mikä hyvänsä kiu ajn – kuka tahansa kie ajn – missä tahansa /aĵ/ (suf.) – jotakin konkreettista (esine, aine, asia) trinkaĵo (trink/aĵ/o ← trink/i = juoda) – juoma al (prep.) -lle, luo, kohti alia – toinen, muu kaj aliaj (k.a.) – ynnä muita (ym.) alie – toisin, muuten alidire – toisin sanoen, eli aliflanke toisaalta alinome alias, toiselta nimeltään, eli interalie (i.a.) muun muassa (mm.) almenaŭ – ainakin, vähintään; ainakaan ambaŭ – molemmat /an/ (suf.) – jäsen, asukas ano – jäsen /as – verbin preesensin pääte (prezenco) ankaŭ – myös, -kin ankoraŭ – vielä anstataŭ (prep.) – asemesta anstataŭe – sen sijaan /ant/ – aktiivin partisiipin preesensin pääte antaŭ (prep.) – edessä, ennen antaŭa edellinen antaŭe – edessä, ennen, aikaisemmin antaŭen – eteenpäin malantaŭ (prep.) (mal/antaŭ ← antaŭ) – takana antaŭtagmeze (atm.) (antaŭ/tag/mez/e ← mez/o = keskipiste) – aamupäivällä antaŭ ol – ennen kuin; Li foriris, antaŭ ol la koncerto finiĝis. apenaŭ – tuskin persono, kiun mi apenaŭ konas. aprilo – huhtikuu apud (prep.) – viedessä, luona /ar/ (suf.) – joukko, kokonaisuus arbaro (arb/ar/o ← arb/o = puu) – metsä kamparo (kamp/ar/o ← kamp/o = pelto) – maaseutu /at/ – passiivin partisiipin preesensin pääte aŭ – tai, vai aŭ … aŭ – joko … tai/tahi aŭgusto – elokuu
B– baldaŭ – pian bezoni – tarvita, kaivata biliono – biljoona bo/ (pref.) – aviosukulaisuus
C– cent – sata centa – sadas certa – varma, tietty certe – varmasti cetera – muu cetere – edelleen, lisäksi, sitä paitsi, muuten ci (vi) – sinä cia (via) – sinun
Ĉ– ĉar – koska, sillä; Li estas mia onklo, ĉar mia patro estas lia frato. ĉe (prep.) – luona, ääressä ĉef/ (pref.) – pää- ĉefaĵo (ĉef/aĵ/o ← ĉef) – pääasia ĉefurbo (ĉef/urb/o ← urb/o = kaupunki) – pääkaupunki ĉi antaa pronomineille, adverbeille ja adjektiiveille merkityksen tämä, tässä,… ĉi-foje (ĉi-/foj/e ← foj/o = kerta) – tällä kertaa ĉi-matene (ĉi-/maten/e ← maten/o = aamu) – tänä aamuna ĉi-jara (ĉi-/jar/a ← jar/o = vuosi) – tämänvuotinen ĉi-nokte (ĉi-/nokt/e ← nokt/o = yö) – tänä yönä ĉi tie / tie ĉi – tässä, täällä ĉi tio / tio ĉi – tämä (itsen.); Tio ĉi estas nekrebla. ĉi tiu / tiu ĉi – tämä ĉi tiuj / tiuj ĉi – nämä; Ĉi tiujn gazetojn mi aĉetis ĉi-matene. ĉi/ yleistävät taulukkosanat ks. Esperanton taulukkosanat ĉiu – jokainen ĉia – kaikenlainen ĉio – kaikki; antaŭ ĉio – ennen kaikkea ĉies – jokaisen, kaikkien ĉie – kaikkialla ĉiam – aina, kaikin ajoin ĉiom – kaiken, koko määrän ĉial – joka syystä, kaikin mokomin ĉiel – joka tavoin, kaikin tavoin /ĉj/ muodostaa miesten hyväilynimiä (myös eräistä sukulaisuuden nimistä); liittyy vartalon 2–6 kirjaimen jälkeen, esim. paĉjo (← patro) iskä, isäkulta vrt. nj ĉirkaŭ (ĉ.) (prep.) – ympäri, ympärillä; noin (n.) ĉu? – kysymyssana, -ko/-kö Ĉu vi parolas Esperanton? ĉu ne? eikö totta? ĉu… ĉu joko… tai/tahi
D– de (prep.) – genetiivi; -sta/-stä, -lta/-ltä passiivilauseen tekijä (agentti) muodostetaan de-preposition avulla, esim. La teksto estis tradukita de mi. (vrt. Mi tradukis la tekston.) ekde – jostakin alkaen devi – täytyä decembro – joulukuu dek – kymmenen deka – kymmenes des ju pli frue… des pli bone – mitä aikaisemmin… sitä parempi deziri – haluta, toivoa; toivottaa; bonaN tagoN! dimanĉo – sunnuntai dimanĉe – sunnuntaisin, sunnuntaina dis/ (pref.) – hajalleen, erilleen disde – -sta/-stä do – siis, sitten, niinpä; -han, toki du – kaksi dua – toinen dum (prep.) aikana, kuluessa dume sillä aikaa
E– /e – adverbin pääte (adverbo) /ebl/ (suf.) – mahdollinen eble – mahdollisesti, ehkä elŝutebla (el/ŝut/ebl/a ← ŝut/i) – ladattavissa /ec/ (suf.) – ominaisuus beleco (bel/ec/o ← bel/a = kaunis) – kauneus eĉ – jopa, vieläpä, -pa/-pä eĉ ne – ei edes /eg/ (suf.) – suurentava ege – erittäin, valtavasti, valtavan /ej/ (suf.) – huone, paikka, tila ek/ (pref.) – alkava, äkillinen ek! – mars matkaan! eks/ (pref.) – entinen ekskluzive – yksinomaan ekster (prep.) – ulkopuolella; paitsi el (prep.) – -sta/-stä, ulos; Li estas la plej alta el la fratoj. /em/ (suf.) – taipumus, tapa sportema (sport/em/a ← sport/o = urheilu) – urheilullinen en (prep.) – -ssa/-ssä, sisässä ene – sisässä, sisällä /end/ (suf.) – pakko tehdä /er/ (suf.) – osanen, hiukkanen monero (mon/er/o ← mon/o = raha) – kolikko esence – itse asiassa /estr/ (suf.) – päällikkö, johtaja estraro (estr/ar/o ← estr) – johtokunta, hallitus estri (estr/i ← estr) – johtaa, hallita /et/ (suf.) – pienentävä afereto (afer/et/o ← afer/o = asia) – pikkuasia
F– februaro – helmikuu fi/ (pref.) – huono, ilkeä, kunniaton Fi! – Hyi! fini – lopettaa, päättää fine – vihdoin, lopuksi finfine – vihdoin viimein, lopuksi fojo – kerta foje – joskus, kerran unufoje – yhden kerran unuafoje – ensi kerran multfoje – monta kertaa plurfoje – toistuvasti for – pois forigi (for/ig/i ← for) – poistaa
G– ge/ (pref.) – molemmat sukupuolet gepatroj (ge/patr/o/j ← patr/o = isä) – vanhemmat Estimataj gesinjoroj! – Hyvät naiset ja herrat!
Ĝ– ĝi – se ĝia – sen ĝis (prep.) – asti, saakka; ĝis (la) revido! – näkemiin! ĝusta – oikea ĝuste – oikein; aivan, juuri
H– havi – omistaa, omata, ”olla” havigi (hav/ig/i ← hav/i) – hankkia nemalhavebla (ne/mal/hav/ebl/a ← hav/i) – välttämätön hazarde – sattumalta hieraŭ – eilen antaŭhieraŭ (antaŭ/hieraŭ ← hieraŭ) – toissapäivänä hodiaŭ – tänään
Ĥ– ĥoro – kuoro; vrt. koro - sydän; horo – tunti
I- /i – verbin infinitiivin pääte (infinitivo) i/ epämääräiset taulukkosanat ks. Esperanton taulukkosanat iu – joku, jokin; eräs ia – jonkinlainen io – jokin, jotakin ies – jonkun ie – jossakin iam – joskus, lainkaan iama – entinen, vanha iamajn – milloin tahansa iom – jonkin verran, vähän iom post iom – vähitellen iomete – hieman ial – jostakin syystä iel – jotenkin /id/ (suf.) – jälkeläinen, poikanen ido poikanen, jälkeläinen; Ido (kieli) /ig/ (suf.) – aiheuttaa, saada aikaan, tehdä joksikin, teettää /iĝ/ (suf.) – tulla joksikin /il/ (suf.) – väline, koje, laite ili – he, ne ilia – heidän, niiden /in/ (suf.) – naispuolinen patrino (patr/in/o ← patr/o) – äiti /ind/ (suf.) – arvoinen leginda (leg/ind/a ← leg/i = lukea) – luettava, lukemisen arvoinen /ing/ (suf.) – pidin /int/ – aktiivin partisiipin preteritin pääte inter (prep.) – välissä, keskuudessa interalie (i.a.) – muun muassa (mm.) intertempe – sillä välin /is – verbin preteritin pääte (preterito mennyt aika) /ist/ (suf.) – ammatti, harrastus /it/ – passiivin partisiipin preteritin pääte
J– /j – monikon pääte ja (part.) – -han/-hän, -pa/-pä, toki jam – jo; ne jam – enää jama – jo oleva jam nur – enää vain januaro – tammikuu je (prep.) – vailla merkitystä (käytetään silloin kun mikään muu prepositio ei sovi) jen – (kas) tässä jena – seuraavanlainen, seuraava, tämä jene – seuraavanlaisesti, (kas) näin jes – kyllä jesa – myöntävä ju… des ju pli frue… des pli bone – mitä aikaisemmin… sitä parempi julio – heinäkuu junio – kesäkuu
Ĵ– ĵaŭdo – torstai ĵaŭde – torstaisin, torstaina ĵus – äsken, juuri (äsken); vrt. ĝuste nun – juuri, juuri nyt
K– kaj (konj.) – ja; entä kaj… kaj – sekä … että kaj aliaj – ynnä muut kaj ceteraj (k.c. / kc) – ym. kaj tiel plu (ktp / k.t.p.) – jne. ke (konj.) – että por ke – jotta kelka – muutama, tietty kelkaj – jotkut kelkfoje – toisinaan ki/ kysyvät ja relatiiviset taulukkosanat ks. Esperanton taulukkosanat kiu – kuka, kumpi, kumman; joka Kiu (persono) parolas? – kuka? Kiu pomo plaĉas al vi, la flava aŭ la verda? – Tiu flava pomo plaĉas al mi. – kumpi? Kiun pomon vi manĝos? – Mi elektis jam tiun. – kumman? La pomo, kiu estas sur la telero… – joka Por kiuj estas tiuj leteroj? – La leteroj, kiuj estas sur la tablo, estas por vi. – jotka kia – millainen; jollainen kio – mikä, mitä, se joka Kio estas tio? – Tio estas libro. – mikä? kies – kenen, minkä, kumman; jonka kie – missä, jossa kiam – milloin, kun; jolloin kiom (da) – paljonko, minkä verran; jonka verran kial – miksi Kial vi venis? – Mi venis, ĉar vi vokis. – miksi? kiel – miten, kuinka, kuin (samanlaisuuden kuin); kutenß Li estas ĝuste tiel alta, kiel mi. kontraŭ (prep.) – vastaan, kohti, vastapäätä krom (prep.) – paitsi, lisäksi kun (prep.) – kanssa kune – yhdessä kune kun – yhdessä jkn kanssa kvankam – vaikka kvar – neljä kvara – neljäs kvazaŭ – ikään kuin kvin – viisi kvina – viides
L– la – määräinen artikkeli laŭ (prep.) – mukaan; pitkin li – hän (miehestä) lia – hänen lundo – maanantai lunde – maanantaisin, maanantaina
M– majo – toukokuu mal/ (pref.) – vastakohta male – päinvastoin malgraŭ (prep). – huolimatta, uhalla, vastoin mardo – tiistai marde – tiistaisin, tiistaina marto – maaliskuu mem – itse membildo (mem/bild/o ← bild/o = kuva) – omakuva merkredo – keskiviikko merkrede – keskiviikkoisin, keskiviikkona mi – minä mia – minun miaopinie (mia/opini/e ← opini/o = mielipide) – mielestäni mil – tuhat milo tuhat; miloj da… – tuhansia… mila – tuhannes miliono – miljoona miliardo – miljardi mis/ (pref.) – väärin morgaŭ – huomenna postmorgaŭ (post/morgaŭ ← morgaŭ) – ylihuomenna multa – moni multega – valtava
N– /n – akkusatiivin pääte (akuzativo) naŭ – yhdeksän naŭa – yhdeksäs ne – ei nea – kieltävä nek – eikä nek… nek – ei… eikä ne nur…, sed ankaŭ – ei vain… vaan myös. Li ne nur multe laboras, sed ankaŭ efike planas. neni/ kieltävät taulukkosanat ks. Esperanton taulukkosanat neniu – ei kukaan, ei mikään nenia – ei minkäänlainen nenio – ei mikään, ei mitään nenies – ei kenenkään nenie – ei missään neniam – ei milloinkaan, ei koskaan neniom – ei minkään verran, ei yhtään nenial – ei mistään syystä, ei minkään vuoksi neniel … ei mitenkään ni – me ni diru – sanokaamme nia – meidän /nj/ muodostaa naisten hyväilynimiä (myös sukulaisuuden nimistä), esim. panjo (← patrino) äiskä, äitikulta vrt. /ĉj/ novembro – marraskuu nun – nyt nur – ainoastaan, vain; vasta
O– /o – substantiivin pääte (substantivo) ofte usein ofta (oft/a ← oft/e) – tavallinen, usein esiintyvä/tapahtuva, usea malofte (mal/oft/e ← oft/e) – harvoin malofta (mal/oft/a ← oft/e) – harvinainen, harvoin esiintyvä/tapahtuva, harva ok – kahdeksan oka – kahdeksas oktobro – lokakuu ol – kuin (erilaisuuden kuin); Li estas pli alta ol vi. /on/ (suf.) – muodostetaan murtolukuja oni – vastaa suomen passiivia onia – jnkn epämääräisen /ont/ – aktiivin partisiipin futuurin pääte /op/ (suf.) – muodostetaan ryhmälukuja /os – verbin futuurin pääte (futuro) /ot/ – passiivin partisiipin futuurin pääte
P– parentezo – sivuhuomautus; sulkumerkki parenteze – muuten, sivumennen sanoen pene – vaivoin per (prep.) – -lla/-llä, avulla pere de – jnk välityksellä plej – eniten malplej – vähiten pleje – enimmäkseen, enintään plejparte – suurimmaksi osaksi pli – enemmän pli-malpli – jotakuinkin, kutakuinkin, jokseenkin pli kaj pli – yhä enemmän pli ol – enemmän kuin; yli plie – lisäksi plu – edelleen, yhä, vielä; enää plue edelleen, lisäksi kaj tiel plu (ktp / k.t.p) – jne. kiel tiel plu (kpt / k.t.p.) – jne. ne plu / plu ne – ei enää po (prep.) – kukin por (prep.) – varten, puolesta por ke – jotta post (prep.) – jälkeen; takana poste – sitten, takana posttagmeze (ptm.) (post/tag/mez/e ← mez/o = keskiste) – iltapäivällä povi – voida, kyetä, jaksaa pra (pref.) esi-, muinais- precipe – erityisesti, etenkin, varsinkin preskaŭ – melkein, lähes preskaŭ iam – melkein aina preta – valmis nepreta – keskeneräinen preter (prep.) – ohi pri (prep.) -sta/-stä pro (prep.) – vuoksi, tähden; puolesta; Dankon pro via mesaĝo! – Kiitos viestistäsi! proksima – läheinen proksimume (proks.) – noin propra – oma propre – omiaan, aivan pseŭdo/ – vale-, teko-, sala- pseŭdonomo (pseŭdo/nom/o ← nom/o = nimi) – salanimi, vrt. pseŭdonimo
R– re (prep.) – jälleen; takaisin rea – toistuva ree – uudestaan reen – takaisin; tien kaj reen edestakaisin rilate al – suhteessa jnk
S– sabato – lauantai sabate – lauantaisin, lauantaina se – jos septembro – syyskuu sed (konj.) – mutta, vaan sen (prep.) – ilman, -tta/-ttä sendube (sen/dub/e ← dub/i = epäillä) – epäilemättä sep – seitsemän sepa – seitsemäs ses – kuusi sesa – kuudes si – refleksiivipronomini (yksikön 3. persoona) sia – Li estas sia … sub (prep.) – alla super (prep.) – yläpuolella supre – ylhäällä sur (prep) – -lla/-llä, päällä surbaze de – jnk pohjalta, jnk perusteella
Ŝ– ŝi – hän (naisesta) ŝia – hänen
T– tamen – kuitenkin; kyllä temas pri – koskee ti/ osoittavat taulukkosanat ks. Esperanton taulukkosanat tiu – se, tuo Kiu pomo plaĉas al vi, la flava aŭ la verda? – Tiu flava pomo plaĉas al mi. – tuo Kiun pomon vi manĝos? – Mi elektis jam tiun. – tuon. Por kiuj estas tiuj leteroj? – La leteroj, kiuj estas sur la tablo, estas por vi. – nuo. tia – sellainen, tuollainen tio – se, tuo, sitä, tuota. Kio estas tio? Tio estas libro. – tuo, se ties – sen, tuon tie – siellä, tuolla tiam – silloin, tuolloin tiom – niin paljon, sen verran, tuon verran tial – siksi tiel – siten, niin, tuolla tavoin tiel, ke – siten, että… Li estas ĝuste tiel alta, kiel mi. – yhtä… kuin tra (prep) – läpi, kautta trans (prep) – yli; toisella puolella tre – sangen, hyvin tri – kolme tria – kolmas tro – liian, liiaksi tuj – heti tuta – koko, kokonainen tute – kokonaan, täysin, aivan, ihan entute (en/tut/e ← tut/a) – kaiken kaikkiaan
U– /u verbin volitiivin (~ imperatiivin) pääte (volitivo) /uj/ 1. (suf.) – säiliö, astia; lavujo (lav/uj/o ← lav/i = pestä) pesuallas 2. (suf.) hedelmäpuu; pomujo (pom/uj/o ← pom/o = omena) omenapuu, vrt. pomarbo 3. (suf.) maiden nimiä; Francujo (Franc/uj/o ← franc/o = ranskalainen) – Ranska /ul/ (suf.) – olento, henkilö aktivulo (aktiv/ul/o ← aktiv/a = aktiivinen) – aktiivi /um/ (suf.) – epämääräinen merkitys kafumi (kaf/um/i ← kaf/o = kahvi) – kahvitella, juoda kahvia saŭnumi (saŭn/um/i ← saŭn/o = sauna) – saunoa retumi (ret/um/i ← ret/o = verkko) – surffata (netissä) unu – yksi unua – ensimmäinen unuaj… aliaj – toiset… toiset /us – verbin konditionaalin pääte (kondicionalo)
V– vendredo – perjantai vendrede – perjantaisin, perjantaina vera – tosi, todellinen, oikea vere – tosiaan, todella verdire (ver/dir/e ← dir/i = sanoa) – totta puhuen verŝajne (ver/ŝajn/e ← ŝajn/i = näyttää joltakin) – luultavasti, todennäköisesti vi – te (sinä) via – teidän (sinun) vico – rivi, jono, sarja, vuoro; vara laŭvice – vuoron perään unuavice – ensi sijassa vicprezidanto – varapuheenjohtaja voli – tahtoa, haluta vorto – sana vortaro (vort/ar/o ← vort/o) – sanakirja tabelvorto (tabel/vort/o ← vort/o) – taulukkosana
Z– Zamenhof (Z) – L. L. Zamenhof