Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | Kauppi | Kaupit |
genetiivi | Kaupin | Kauppien (Kauppein) |
partitiivi | Kauppia | Kauppeja |
akkusatiivi | Kauppi; Kaupin |
Kaupit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | Kaupissa | Kaupeissa |
elatiivi | Kaupista | Kaupeista |
illatiivi | Kauppiin | Kauppeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | Kaupilla | Kaupeilla |
ablatiivi | Kaupilta | Kaupeilta |
allatiivi | Kaupille | Kaupeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | Kauppina | Kauppeina |
translatiivi | Kaupiksi | Kaupeiksi |
abessiivi | Kaupitta | Kaupeitta |
instruktiivi | – | Kaupein |
komitatiivi | – | Kauppeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | Kaupi- | |
vahva vartalo | Kauppi- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Sukunimi aiemmasta ristimänimestä Kauppi < skandinaavinen Jakaupr < Jakob. J. A. Lopmerin mukaan (”Valta-nimistä”. Virittäjä, 1944) Länsi-Suomen Kauppi-nimet perustuisivat ammattinimitykseen kauppi ’vierasmaalainen kauppias keskiajalla’.[1]