Tarkoittaako sana vantaa, jonka lisäsit artikkelitoiveisiin, pienelläkirjoitettuna yhtään mitään? Kaupungista Vantaa on jo artikkeli.--Skorpion87 12. kesäkuuta 2007 kello 16.29 (UTC)
Olet kirjoittanut Wikisanakirjaan aktiviisesti, ja siksi sinun kannattaisi rekisteröidä itsellesi käyttäjätunnus. Rekisteröinti ei vaadi sähköpostiosoitetta eikä henkilökohtaisia tietoja, ja käyttäjätunnuksesta on monenlaista etua:
--:Skorpion87 19. kesäkuuta 2007 kello 16.05 (UTC)
Moi. Sana-artikkelin mallissa pyydetään liittyvät sanat "alaotsikoimaan" esim. johdoksiksi. Parasta noudattaa mallia, jollei siitä ole epäselvyyttä, onko möjlighet möjligin johdos. --91.155.58.242 19. syyskuuta 2007 kello 18.33 (UTC)
Jos niin tykkäät. Suomen kielessä ei oikeastaan olekaan muuta kuin johdoksia ja johdannaisia. En tiede palveleeko asiasta mainitseminen jokaisessa mahdollisessa yhteydessä ketään. Joidenkin sanojen kohdalla saattaa olla väärinkäsityksen estämiseksi jopa välttämätön.
Ystävällisesti
--J.Haukela 19. syyskuuta 2007 kello 18.43 (UTC)
Kumosit muokkaukseni], joka oli kuitenkin nähdäkseni asiallinen. Et perustellut sen kumoamista yhteenvedossa. Minä perustelen, miksi tekemieni muutosten tulisi olla artikkelissa.
--91.155.58.242 20. syyskuuta 2007 kello 13.43 (UTC)
Anserinae sukukuun kuuluu nykyisin kuusi (6) lajia.
Mikä muuten on saivaren taksonometinen nimi? Kysyn tätä kiinnostuksesta ohimennen ja sitten asiaan:
Vaikka kuinka osaat, niin voisitko silti hiukan hillitä.
Se (Cygnus) sopii informatiivisesti sanariville.
Jos esimerkkirivillä olevassa lauseessa on virhe, korjaa se, äläkä kopio kaikkia maailman artikkeleita siihen kohtaan.
Tarkoitus on laatia asiallia ja lyhkäisiä sanakirja-artikkeleita, vai kuinka?
Jos sinulla on jotakin keskusteltavaa ko. artikkelista, ole hyvä ja kirjoita mielipiteesi ko. artikkelin keskustelusivulle. Tai voisit rekisteröityä ja perustaa oman "palstan". Kaikella ystävyydellä --J.Haukela 20. syyskuuta 2007 kello 14.01 (UTC)
Hei!
Näyttää, että henkilö nimetön ja tuntemattomaksi tekeytyvä, olet kaikkien alojen asiain tuntija ja erinomainen purokraatti, voinet kommentoida englannin handover-sanan käännöksiä
Ystävällisesti --J.Haukela 25. syyskuuta 2007 kello 17.43 (UTC)
TÄSTÄ PUUTTUU TOISEN OSAPUOLEN AIKAISEMMIN KÄYTTÄMÄ REPLIIKKI
Äiti on kyllä kieltänyt keskustelemasta tuntemattomien kanssa, mutta täytyy toki (vieraisiinkin) ihmisiin tuntemani ihimillisyyden nimissä todeta, että Sinua taitaa ahdistaa aika lailla.
Edelleen ystävällisesti --J.Haukela 25. syyskuuta 2007 kello 18.34 (UTC)
Hei! Tuohon mieletäsi painavaan kysymykseen saattaisit löytää osan näkemyksestäni keskustelusivuillani käydyistä mielipitteenvaihdoista.
Sitten toiseen asiaan. Sivulla jolla teit viimeksi muokkauksia oli tarkoitus selittää niin-sanaa, ei sillä-sanaa. Voisitko käydä vilkaisemassa.
Ystävällisesti --J.Haukela 26. syyskuuta 2007 kello 18.53 (UTC)
Se niin -sana on mielestäni edelleenkin adverbi!!!!!!!!!!
--J.Haukela 26. syyskuuta 2007 kello 19.31 (UTC)
Mielestäni tällaisessa opuksessa täytyisi olla jokin valittu tyyli, mitä se sana sitten mahtaakaan merkitä kun kukaan ei näy kykenevän sitä selittämään.
Niin kuin on todettu nämä pienet sanat kursiivilla ja sulkeissa helpottavan selaamista ja monissa tapauksissa estävät väärinkäsityksia. Kun olen vieraillut eri kielisillä sivuilla olen voinut havaita monta erilaista toteutusta. Tämän kaltainen näyttää lisääntyvän eri asiayhteyksissä.
Suosittelisin ettet poista niitä sillä perusteella että kaikkihan sen tietävät, että Helsinki on kaupunki. Maailma on täynnä nimiä jotka vaativat tuon pienen täydennyksen, eikä ole helppoa aina selvittää tietoa tekstin keskeltä. Tilan puutteesta täällä ei ainakaan vielä voi olla kyse.
Sitten kehoittaisin palauttamaan sen niin-sanan kohdan sellaiseksi kuin olin sen jättänyt ja täydentämään muilla vaihtoehdilla. Adverbi on ensimmäinen partikkelilaji aakkosjärjestyksessa. Tarkoitukseni oli lisätä vaihtoehtoja, mutta niiden viilaaminen ei ole aivan helppoa, joten onnea yritykseen.
--J.Haukela 26. syyskuuta 2007 kello 20.06 (UTC)
Mitkä ovat suomen kielen sanaluokat? Jos ohjeessa on ristiriita, ohjeita tulee korjata. Meillä partikkeli -sana on myös tässä arvokkaassa kielitieteellisessä ja kieliopillisessa tehtävässä. Monessa muussa kielessä ei ole tällaista sanaa, joten heidän täytyy apinoida englannin kieltä.
On ollut tapauksia, joissa suomen kielen adverbeille on väännetty sijamuototaivutuksia, vaikka tiedossa on ollut, että suomen kielen partikkelit eivät taivu. Erilaisille partikkeleille on tullut joitakin "uusia" nimityksiä, joka hämmentää ihmisten käsityksiä. Tuttu partikkeli-sana selventää. Olen sitä mieltä, että sanaluokan paikalle tulee laittaa sanaluokan nimi ja täydentää sitä ko. sanan eteen laitettavalla pikku selityksellä: (interjektio) jne.
Sanaliitot ovat hiukan mutkikas juttu. Pitäisikö puhua fraaseista? Mielestäni kuitenkin parempi on puhua adjektiivi-, substantiivi-, patikkeli- ja verbisanaliitoista sen perusteella missä tehtävässä sanaliitto toimii. Näin looginen/analoginen yhteys sanaluokkiin säilyy.
P.S. Jos asiasta laitetaan kansanäänestys, esittämäni kanta tiedenkin häviää.
--J.Haukela 26. syyskuuta 2007 kello 21.09 (UTC)
Olen vähän vilkuillut noita latinan esitystapoja muualtakin. Mielestäni meilläkään ei pidä antaa sellaista kuvaa, että kieltä kirjoitetaan merkitsemälläsi yläviivallisella tavalla. Mielestäni voit kyllä kirjoittaa niitä näkyviin, mutta niin, että käy selkeästi ilmi mistä oikeasti on kysymys. Vahvennettu teksti olkoon tässäkin kohtaa samanlainen kuin muissakin eli sama kuin hakuteksti. Sitten vielä: Miksi et haluaisi merkitä myös lyhkäisiä äänteitä niille varatulla erikoismerkillä?
P.S. kaiketi lienee: vannas -> vantaat, jos haluat selittää siteerauksia
Ystävällisesti --J.Haukela 8. marraskuuta 2007 kello 13.04 (UTC)
En nyt juuri löydä alkulähdettäni, mutta mielestäni olen asian "tutkinut". Myös ruotsinkielisisssä lähteissä kerrotaan ruotsin kielessä esiintyvän sanan olevan suora lainaus latinasta. Tässä linkki latinan wiki-sivulle . Jos tarvis kaivelen lisää. Onhan se hyvä olla kriittinen. Ystävällisesti --J.Haukela 13. marraskuuta 2007 kello 20.55 (UTC)
No selvisihän se laittamatta asiaa syrjään--J.Haukela 13. marraskuuta 2007 kello 22.01 (UTC)
Olisikohan mitenkään mahdollista, että jättäisit pois ne yläviivat sanan nimirivin vahvennetusta tekstistä sillä ne eivät kuulu varsinaiseen latinankieliseen sanaan, vaikka Sinun sanakirjassasi niin lukeekin. Sen informtiivisen tekstin sijoittamiselle on kyllä muitakin asiallisempia tapoja. Eräissä kielissä kielen kirjaimistoon kuuluvat tuollaiset kirjaimet ja meille muille kuin "latinisteille" (vert. esperantisti) tuollaiset merkinnät aiheuttavat turhaa hämminkiä.
Ystävällisesti --J.Haukela 16. marraskuuta 2007 kello 12.58 (UTC)
Oletko huomannut, että sanarivillä on tilaa myös lihavoidun osan jäljessä? --J.Haukela 18. marraskuuta 2007 kello 22.43 (UTC)
Hei,
olit kommentoinut sivulla Keskustelu:Rautaesirippu, että sivu pitää siirtää Rautaesirippu -> rautaesirippu. Tuon siirron voi tehdä kuka tahansa rekisteröitynyt käyttäjä, mitään ylläpito-oikeuksia siihen ei tietääkseni tarvita. Kun olet ollut näemmä muutenkin aktiivinen, niin kehoitan harkitsemaan josko pseudonyymin keksiminen ja rekisteröityminen olisi itsellesikin mukavampi tapa toimia... Nyt siis joka tapauksessa siirsin sivun ja lisäsin muotoilut, joten tuon sivun kohdalla tuo asia on hoidettu nyt. --Thv 25. marraskuuta 2007 kello 17.55 (UTC)
Moi, sinun kannattaisi hankkia käyttäjätunnus, koska olet melko aktiivinen ja asiallinen. Käyttäjätunnuksesta on sinunlaisellesi vain hyötyä. --Dlevej 2. tammikuuta 2008 kello 17.02 (UTC)
Kysymässäsi tapauksessa hakasulkeisiin merkitty sana erottuu yleisistä huomautuksista, jotka usein merkitään kaarisulkeisiin. Lienet tavannut vastaavia sovelluksia muuallakin!? J.Haukela 1. helmikuuta 2008 kello 13.41 (UTC)
Näytät taas päässeen omaan elementtiisi. Milloinkahan saamme taas nähdä oikeita luomiasi artikkeleita? Vai oletko täällä vain ronklaamassa?
Kysyy ystävällisesti J.Haukela 23. helmikuuta 2008 kello 16.55 (UTC)
Onkohan se hiihtostadion stadion-sanan johdos, vai onko termi "johdos" määritelty väärin?
Mitä erityistä hyötyä tai huvia saat tekemästäsi lisäyksestä, koska suomen kielessä lähes kaikki sanat ovat jonkin sanan johdoksia tai johdoksen johdoksia? Tuskin näillä merkinnöillä mitään kielitieteellistä merkitystä on minkään kielisille. Ymmärrän varsin hyvin, jos meille maatiaissuomalaisille kerrotaan jonkin uuden vierasperäisen sanan synnystä ja muodostumisperiaatteesta.
Ystävällisesti J.Haukela 2. maaliskuuta 2008 kello 10.52 (UTC)
Lisäilit vähän otsikoita kuoria-verbiin liittyviin sinänsä asiaan kuuluviin sanoihin!?
"Kuorinta" ja "kuoriva" eivät ole ainakaan helposti ymmärrettävissä kuoria-sanan johdannaisiksi.
"Kuorimaveitsi vaikka toki on yhdyssana, ei mitenkään muodostu kuoria-verbistä. Yhdyssana-asia voidaan selittää ao. sana-artikkelissa.
Vaikka tällaisia otsikoita on mahdollista käyttää, niitä ei mielestäni tarvita tässäkään tapauksessa. J.Haukela 5. maaliskuuta 2008 kello 01.10 (UTC)
Tiedätkö mitä sana luettelo ja sen johdannainen luettelomuoto aivan oikeasti tarkoittaa? Jos aivan oikeasti osaat, voit tietenkin pusata pilkkujen kanssa, ole hyvä vaan.J.Haukela 23. maaliskuuta 2008 kello 11.40 (UTC)
Hei, tota katopa sivua fahren, se malline näyttää lopussa jotai iha puuta heinää, eli se {{av=sein tai haben} }-hommeli pitäs saada siitä pois ja tilalle vaan se "apuverbi sein tai haben" – ja mä en tajuu hevon just sitäkään miten sitä voi korjata tossa yhdistetyssä mallineessa... ?? :) -- Puisque 16. toukokuuta 2008 kello 11.44 (UTC)
Joo, ei * mitään toivoa. Hermot menee, autathan kiitos :) -- Puisque 16. toukokuuta 2008 kello 12.17 (UTC)
{{de-verbipohja|aa|kkostus|prees.y3p|imp.y3p|part.perf.|apuverbi}}Moikka, olen itse kädetön, joten pyydän sinun apuasi. :) Miten tuon mallineen saisi sellaiseksi, että siihen voisi ujuttaa useamman käyttöyhteyden? Esim. käsite astevaihtelu voidaan katsoa kuuluvan sekä kielitieteeseen että fonetiikkaan. Näyttää aika juntilta laittaa aihealueet kaksiin sulkeisiin, (kielitiede), (fonetiikka). :D Eli ekan sarakkeen varaisi kielelle ja loput aihealueille...sounds good? Mutta miten mahdollista käytännössä? -- Puisque 10. kesäkuuta 2008 kello 07.48 (UTC)
Moikka. miten tohon mallineeseen saa uuden aihealueen? Listalla olis ainaki kielioppi (luokaksi ...kielioppisanasto), kielitiede (luokaksi ...kielitieteen sanasto). Koetin muokata mutta roskaahan siitä vaan tuli.. :P -- Puisque 11. kesäkuuta 2008 kello 18.33 (UTC)
Moikka, ootko ihan varma ton sanan etymologiasta? Sanasta on mun käsittääkseni kaksi eri varianttia, toinen (katolinen) on vaan johdettu -nen-johtimella sanan vierasperäisestä juuresta *katoli- ja toinen (katolilainen) -lainen-johtimella sanan vieraspeäisestä juuresta *katoli-, ts. toista ei oo johdettu toisesta. -- Puisque 13. kesäkuuta 2008 kello 12.04 (UTC)