Keskustelu käyttäjästä:Puisque/Arkisto (2007)

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan Keskustelu käyttäjästä:Puisque/Arkisto (2007) merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan Keskustelu käyttäjästä:Puisque/Arkisto (2007) sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten Keskustelu käyttäjästä:Puisque/Arkisto (2007) sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta Keskustelu käyttäjästä:Puisque/Arkisto (2007) on tässä. Sanan Keskustelu käyttäjästä:Puisque/Arkisto (2007) määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananKeskustelu käyttäjästä:Puisque/Arkisto (2007) määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

ß tai ss

pyytäisin tarkistamaan ss kirjoitustapoja. uusimmat säännöt ovat astuneet voimaan 1.8.06, esim. linkki: http://www.neue-rechtschreibung.de/10regeln.htm

saksan saksassa ei ole enää mitään valinnan varaa kumpaa kirjoittamistapaa käytetään (jos sitä ikinä oli, välillä en seurannut säännösten muutoksia). ainoastaan sveitsissä ß-kirjainta ei tunneta ollenkaan. (lisää pohdiskelua samasta aiheesta myös j.haukelan ja minun keskustelusivuilla.) t., 14. tammikuuta 2007 kello 13.03 (UTC)

ups, se ei ottanut mun allekirjoitusta, se on tietenkin parttimehippy :-)
Asia selvä. Välillä oon täysin pihalla, milloin pitää kumpaakin käyttää. :D -- Puisque 14. tammikuuta 2007 kello 13.06 (UTC)Vastaa
Täällä ei kuulemma saa kiroilla. Näin valitettavasti en voi lisätä mielipidettäni uudesta oikeinkirjoituksesta... Parttimehippy 14. tammikuuta 2007 kello 13.08 (UTC)Vastaa
Samat sanat :P -- Puisque 14. tammikuuta 2007 kello 13.10 (UTC)Vastaa

Linkittely

Kaikkia sanoja ei olisi tarkoitus linkittää, vaan ainoastaan sellaiset, joista pääsee näkemään jotakin lisää sana-artikkelin aihepiiristä. Esim. käsiteltävän saksankielisen sanan suomennokset ovat tällaisia linkitettäviä. Sen sijaan esimerkeissä olevan muut sanat ja sanat joku/jokin/jotakuta/... eivät kuulu yleensä linkitettäviin. Muutamia viimeaikaisia luomiasi uusia sanoja tuossa korjasinkin paremmin tämän käytännön mukaisiksi. --Aulis Eskola

Asia selvä. :) -- Puisque 24. tammikuuta 2007 kello 18.24 (UTC)Vastaa
Myös esim. sakko Samulili 2. helmikuuta 2007 kello 12.13 (UTC)Vastaa
Juu. Pääsee sillon tällöin unohtumaan. Sori :) -- Puisque 2. helmikuuta 2007 kello 12.17 (UTC)Vastaa

Sanaluokat

Näitä olisi hyvä jotenkin kuvata ohjeissakin, mutta ei oo tullut kenenkään tehtyä: myös yleisiä sanakirjan sanoja kuten sanaluokkien nimet, ei tulisi linkittää. --Aulis Eskola

Tästä vielä: http://fi.wiktionary.orghttps://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=Geldstrafe&diff=292474&oldid=292469 Samulili 2. helmikuuta 2007 kello 12.11 (UTC)Vastaa

Gerichtsvollzieher

törmäsin juuri tohon lisäämääsi sanaan gerichtsvollzieher, jonka käännökseksi on laitettu haastaja. oikeustiede ei ole vahvin alani, mutta uskoisin että gerichtsvollzieher on ulosottomies, haastaja on ankläger. jos toimit sanakirjan avulla, ole hyvä ja varmista se asia. minä voisin kysyä vanhemmiltani, he ovat lainoppineet. vaistomaisesti asia tuntuu jotenkin oudolta... Parttimehippy 28. tammikuuta 2007 kello 16.32 (UTC)Vastaa

Katsoin sen suoraan sanakirjasta, vielä oikeammin "haastemies" (kuulostaa vain aika vanhanaikaiselta puhua "miehestä" ;). Eli haastava osapuoli. Sanakirjani (Gummerus, 1994) mukaan Ankläger on syyttäjä. -- Puisque 29. tammikuuta 2007 kello 16.19 (UTC)Vastaa

onnitteluja :-) ...ja se haastemies oli ihan oikein. Parttimehippy 29. tammikuuta 2007 kello 16.31 (UTC)Vastaa

Viimeisestä koulupäivästäni vai sanasta? Sama se kummasta onnittelet, kiitos kiitos ;D -- Puisque 29. tammikuuta 2007 kello 16.35 (UTC)Vastaa
viimeinen koulupäivä oli mielessä. sana ei oo niin iso juttu että pitäis onnitella :-) Parttimehippy 29. tammikuuta 2007 kello 16.38 (UTC)Vastaa
Ourait. Vielen Dank :) meinaan muuten oikeustieteelliseen hakea tässä keväällä ja oon miettinyt, menisinkö Saksaan vaihto-opiskelijaksi. Sanoit että vanhempasi ovat lainoppineita, joten jompikumpi (tai kumpikin) on ilmeisesti valmistunut juristiksi Saksassa. Uteliaana haluaisin kysyä, millaista siellä on opiskelu? -- Puisque 29. tammikuuta 2007 kello 16.47 (UTC)Vastaa

kumpikin vanhemmistani on opiskellut oikeutta. tosin 60-luvulla, wienissä. siitä on niin paljon muuttunut ettei oikein osaa sanoa... itse olen 2 vuotta sitten valmistunut kauppatieteistä, sitäkin wienissä. olennainen ero on mielestäni se, että yliopistot siellä on niin isoja, meillä oli jotain 25.000 opiskelijaa, mikä aiheuttaa eräitä ongelmia (liian vähän atk-paikkoja, huonot järjestelyt yms.). mutku vaihtarin ei ole yleensä pakko suorittaa paljon mitään, kannattaa vaan lähtee katsomaan maailmaa... Parttimehippy 29. tammikuuta 2007 kello 16.53 (UTC)Vastaa

Jaså. 25 000 on kieltämättä aika karmiva luku :P Olen miettinytkin keskittyä enemmän kulttuurin ja kielen opetteluun. Kun osaa kirjallisen ilmaisun jotenkin sujuvasti, niin puhekin pitäisi oppia jotenkin soljuvaksi. :) Olisin halunnut vaihto-oppilaaksi jo lukiossa, mutta mistään ei ilmaantunut lottovoittoa saati sitten hyvää haltijaa, joka olisi taikonut rahat sellaiseen ;D -- Puisque 29. tammikuuta 2007 kello 17.00 (UTC)Vastaa

Käännökset

Linkitys suomenkielisestä artikkelista muihin. Muunkielisestä artikkelista pääsee suomenkieliseen ja sieltä taas muihin.

Hei Puisque. Suomenkielisessä wikisanakirjassa on käytäntö jossa sanojen käännökset laitetaan ainoastaan suomenkielisiin sanoihin. Muuten ylläpidettävien käännösten määrä kasvaa eksponentiaalisesti suhteessa artikkelien määrään. Aiheesta on aikoinaan käyty keskustelua täällä. Näköjään ohjesivuilla ei näy aiheesta minkään näköistä juttua. Pitäisi sinnekkin näköjään jotain kirjoittaa... nooh.. kunhan jaksan... tai joku muu. Nuo ohjesivut ovat muutenkin erittäin hatarat :D

Uuden artikkelin luominen ei muuten ole pieni muutos. Pienistä ja suurista muutoksista voi lukea enemmän Pedian puolelta.
Terveisin Skorpion87 29. tammikuuta 2007 kello 18.11 (UTC)Vastaa

Selvä. Uudesta artikkelista: joskus se "pieni muutos" lipsahtaa vahingossa uuteen artikkeliin kun on tottunut tekemään pikkumuutoksia. Mutta kiitos tiedosta :) -- Puisque 29. tammikuuta 2007 kello 18.16 (UTC)Vastaa
Jep. Tiedän tilanteen. Olen itse myös merkinnyt useaan otteeseen tällekkin päivälle uuden sivun pieneksi muutokseksi.--Skorpion87 29. tammikuuta 2007 kello 18.19 (UTC)Vastaa

44 000

Anteeksi että häiritsen vielä. :) Mutta miten olisi, jos laitettaisiin tänään rikki tuo 44 000 artikkelin raja yhteisvoimin? Vai joko ajattelin nukkumaan mennä? --Skorpion87 29. tammikuuta 2007 kello 18.31 (UTC)Vastaa

Muuten aivan loistava idea ja mietinkin itse asiassa sitä samaa. pitää kuitenkin mennä. ootetaan seuraavaa :) -- Puisque 29. tammikuuta 2007 kello 18.33 (UTC)Vastaa

oorait.--Skorpion87 29. tammikuuta 2007 kello 18.35 (UTC)Vastaa

Viittauksista eri merkityksiin

Minä tässä taas häiritsen työtätekeviä wikistejä aina näillä muotoseikoillani 8)

Sanojen eri merkityksiin ei tulisi viitata pelkillä numeroilla, vaan numeron lisäksi merkityksellä (lyhyessä muodossa). Aluksi homma toimii ihan noilla numeroillakin, mutta aikojen saatossa, kun artikkelit laajenevat ja monet kirjoittajat muokkaavat sana-artikkelia, numeroviittaukset tapaavat mennä sekaisin. Tästä on aiheutunut mm. engl. wikisanakirjassa hirveä sekamelska eli kokemusta ongelmasta on. Siellä(kin) on lähdetty ratkaisemaan asiaa luopumalla pelkistä numeroviittauksista. Näin mm. eri merkitysten käännösten ja synonyymien kohdalla. --Aulis Eskola 31. tammikuuta 2007 kello 21.21 (UTC)Vastaa

Minua saa vaivata aika huoletta. :) mutta....mmmm....eli siis käsitinkö oikein, että vaikkapa Anlage-sivun merkityksen 'liite' synonyymikohdassa synonyymin Beilage eteen tulisi siis mielellään laittaa sulkuihin "(liite)"? -- Puisque 1. helmikuuta 2007 kello 08.33 (UTC)Vastaa
Tai tähän tyyliin vastaavasti kuin käännökset on tapana merkitä: Anlage. Muotoilua voidaan pohtia, mutta sisällöltään tärkeintä olisi se, että viittaus ei perustu pelkkään numeroon, koska niiden kanssa tulee vuosien saatossa vain tolkuton sekasotku. --Aulis Eskola 1. helmikuuta 2007 kello 19.36 (UTC)Vastaa

s-hakata

Mielestäni shakata -sanassa korostuu suomen kielen kirjoittamiseen iskostunut takapajuisuus, jäänne ajoilta jolloin tarvittava merkki löytyi vain joistakin kirjoituskoneista. Olisi vihdoinkin rohjettava alkaa käyttää oikeata suhuässää. Tosin š on hieman työläämpi käyttää--J.Haukela 3. toukokuuta 2007 kello 21.59 (UTC)Vastaa

Termin kirjoitusasusta puhutaan täällä: Keskustelu:shakki --Aulis Eskola 7. toukokuuta 2008 kello 16.41 (UTC)Vastaa

Sivujen ja Luokkien poisto

Hei Puisque. Kun huomaat, että jokin artikkeli tai luokka on selvää roskaa, eikä sen poistosta tarvitse äänestää. Niin sitä ei tarvitse lisätä sivulle Wikisanakirja:Poistettavat sivut. Riittää kun merkitsen sen roskaksi lisäämällä artikkelin tai luokan alkuun sanan {{roskaa}} T:Skorpion87 14. kesäkuuta 2007 kello 18.30 (UTC)Vastaa

englannin verbien luokittelu

Hei! Hu0masitko, että joku näyttää halunneen, että englannin verbit luokitellaan pariin alaluokkaan, säännölliset verbit ja epäsäännölliset verbit? Olen yrittänyt seurata ja tehnyt pariin muutoksiakin. Olisi helpompi, jos vain ns. vahvat verbit laitettaisiin epäsäännöllisiin, mutta jokin systeemi kai täytyy yleensäkin olla.

Ystävällisesti --J.Haukela 29. syyskuuta 2007 kello 20.25 (UTC)Vastaa