Keskustelu käyttäjästä:Puisque/Arkisto (2013)

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan Keskustelu käyttäjästä:Puisque/Arkisto (2013) merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan Keskustelu käyttäjästä:Puisque/Arkisto (2013) sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten Keskustelu käyttäjästä:Puisque/Arkisto (2013) sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta Keskustelu käyttäjästä:Puisque/Arkisto (2013) on tässä. Sanan Keskustelu käyttäjästä:Puisque/Arkisto (2013) määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananKeskustelu käyttäjästä:Puisque/Arkisto (2013) määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

fi-subs-valo

Iltaa! Vilkaisepa tuonne kahvihuoneeseen. Koko-sana ei taivu oikein, koska otsikossa mainittu malline on puutteellinen.--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 2. tammikuuta 2013 kello 15.57 (UTC)Vastaa

Joo, mallinetta pitää jotenkin fiksata, että toi oikeinkirjoituserikoisuus näkyis siinä. -- Puisque (keskustelu) 2. tammikuuta 2013 kello 16.01 (UTC)Vastaa

Heprean sanojen luokittelu

Olit muokannut sivua נוף siten, että luokittelu luokassa (aliluokkineen) Luokka:Heprean sanat on ainoastaan ensimmäisen kirjaimen mukaan aliluokiteltu. Jos katsot luokitusta, niin tällä hetkellä suurin osa sanoista on luokiteltu kahden ensimmäisen kirjaimen mukaisiin aliluokkiin, joka onkin käytäntönä myös useimmissa muissa kielissä Wikisanakirjassa (tietääkseni?). Mielestäni jo käytössä oleva kahden kirjaimen mukaan luokittelu on parempi. --Thv (keskustelu) 9. tammikuuta 2013 kello 07.38 (UTC)Vastaa

Joo. Mun mielestä kieliä, joissa merkataan lyhyet vokaalit, sanat on tosiaan syytä aakkostaa kahden kirjaimen mukaan. Mutta nää seemiläiset kielet, tjaa-a, luokista tulis niin minimaalisen pieniä, että toistaiseksi kannattaisin sen ekan konsonantin mukaan aakkostamista. (Siks oon arabian sanatkin aakkostanut ekan konsonantin mukaan.) -- Puisque (keskustelu) 9. tammikuuta 2013 kello 07.47 (UTC)Vastaa
No kyllähän seemiläisissä kielissäkin niitä sanoja riittää, joten eikös niistä luokista pitäisi lopulta tulla ihan yhtä suuria? Niitä kaikkia sanoja ei vaan vielä kukaan ole lisännyt tänne.
Joka tapauksessa nykyiset heprean sanat (mitä noita on muutama sata) on aakkostettu kahden konsonantin mukaan, joten eiköhän seurata sitä käytäntöä? Jos olet eri mieltä, niin avaa tästä aiheesta keskustelu esim. kahvihuoneessa. --Thv (keskustelu) 9. tammikuuta 2013 kello 11.29 (UTC)Vastaa
No joo, kahden ekan mukaan, samapa tuo mulle. -- Puisque (keskustelu) 11. tammikuuta 2013 kello 20.29 (UTC)Vastaa

Viron verbien kvotatiivi

Kas noin! Saat hiukan lisää töitä! Viron verbeiltä puuttuu edelleenkin KVOTATIIVI. Teethän asille jotain?--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 13. tammikuuta 2013 kello 11.14 (UTC)Vastaa

Minulla ei ole yhtään käsitystä, mikä on kvotatiivi?--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 13. tammikuuta 2013 kello 11.15 (UTC)Vastaa
Ei oo käsitystä mullakaan. -- Puisque (keskustelu) 13. tammikuuta 2013 kello 18.32 (UTC)Vastaa
kvotatiivi.--Pjr (keskustelu) 13. tammikuuta 2013 kello 19.00 (UTC)Vastaa
Ja olisi myös toinen toivekin (Anteeksi, että/jos vaivaan sinua). Vilkisepa tuonne .--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 13. tammikuuta 2013 kello 13.52 (UTC)Vastaa

IPA:n hakasulkeet

Hei! Olet poistanut joistakin lisäämistäni IPA-ääntämisohjeista (-malleista) hakasulkeita ja kauttaviivoja esim. son. Miksi niin? Sulkeet ovat ihan olennaista tietoa ja kertovat onko kyseessä foneettinen vai foneeminen (kauttaviiviivoilla) kuvaus. E: tpyo t. --Lentom (keskustelu) 13. tammikuuta 2013 kello 21.21 (UTC)Vastaa

Sori mulla on mennyt foneettinen ja foneeminen sekaisin tossa. -- Puisque (keskustelu) 14. tammikuuta 2013 kello 01.25 (UTC)Vastaa

Palkittava käyttäjä

Palkinto:
Ehdottomasti papukaijmerkin ansainnut käyttäjä, pätevä, tuntee mallineet parhiten ym.--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 24. tammikuuta 2013 kello 17.56 (UTC)
Vastaa
Kiitti. :) -- Puisque (keskustelu) 4. helmikuuta 2013 kello 15.18 (UTC)Vastaa

Malline:CategoryTOC-heprea-pieni nimelle Malline:CategoryTOC-heprea

Hei, Malline:CategoryTOC-heprea-pieni on käytössä nyt vain kahdella sivulla, mutta suojattuna. Heprean kielessä ei ole erikseen isoja ja pieniä kirjaimia, niin voisitko sysoppina siirtää tuon sivun nimelle Malline:CategoryTOC-heprea (eli ilman -pieni-päätettä)? Näin näyttää käytäntö olevan ainakin arabian kohdalla. --Thv (keskustelu) 25. tammikuuta 2013 kello 07.06 (UTC)Vastaa

Besoin de formation

Salut ! Lentom m'a dit que tu étais le spécialiste du français ici. Je souhaiterais connaître le fonctionnement de Malline:fr-monikko1 et plus généralement ceux des modèles (malline) présents dans cette catégorie : Luokka:Ranskan sanojen mallineet. Connais-tu un article assez complet pouvant me servir d'exemple ? Merci ! (Peut-être préfères-tu que je te parles anglais ?) V!v£ l@ Rosière /Supina…/ 31. tammikuuta 2013 kello 18.35 (UTC)Vastaa

Bonjour! (Sorry for switching to English, my day-to-day French isn't that good anymore:P) In the case of fr-monikko1, my goal is to edit fr-monikko in order for it to function like fr-monikko1, and then to redirect fr-monikko1 to fr-monikko, when pages using the current fr-monikko1 counts for less than 10 or something.
  • Instructions for regular s-plurals: first parameter is for the letter of the singular form (no diacritics), the second for the rest of the singular form (no diacritics). If the word has diacritics, the singular is written again wholly in the third parameter with diacritics.
  • Instructions for al/aux-plurals: first parameter is for the letter of the singular form (no diacritics) without al, the second is for aux. If the word has diacritics, the singular root is written again wholly in the third parameter with diacritics, and the fourth is for aux.
  • Instructions for x-plurals: first parameter is for the letter of the singular form (no diacritics), the second for the rest of the singular form (no diacritics), the third is for x. If the word has diacritics, the singular form is written again wholly in the third parameter with diacritics and the fourth parameter is for x.
I'll explain the other when I have time. -- Puisque (keskustelu) 4. helmikuuta 2013 kello 15.18 (UTC)Vastaa
Thanks you very much, don't worry with the others templates, it's enought with this main one. If I met an irregular case i'll ask you. V!v£ l@ Rosière /Supina…/ 1. maaliskuuta 2013 kello 04.50 (UTC)Vastaa

Uusi poistoäänestys

Hei, Wikipedian puolella uuteen poistoäänestykseen laitetaan juokseva numero perään eli esim. Mäkkäri 2, eikä arkistoituun aikaisempaan poistoäänestykseen siis kosketa. Tämä olisi mielestäni hyvä käytäntö täälläkin. Aikaisempaan poistoäänestykseen voidaan viitata uudessa poistoäänestyksessä linkillä. Kaiken kaikkiaan tällä tavalla on selkeää, että kyse on uudesta äänestyksestä ja alkuun saadaan ajankohtaiset perustelut jne. --Hartz (keskustelu) 4. helmikuuta 2013 kello 22.04 (UTC)Vastaa

Tein nyt tämän muutoksen. Wikisanakirja:Poistettavat sivut/Mäkkäri 2. --Hartz (keskustelu) 5. helmikuuta 2013 kello 06.55 (UTC)Vastaa

Viitteet-malline

Kyselit Tapaninpäivänä apua viitteet-mallineen kanssa. Sinun laittamassa uudessa versiossa parametrien nimet on pienillä alkukirjaimilla. Aiemmassa versiossa ne olivat isolla alkukirjaimella, joten sen mukaan tehdyt mallineviittaukset eivät toimi. Niitä ei ole kuin kourallinen, ja ne olisi helppo muuttaa. Vaihtoehtona parametrit voisi muuttaa itse mallineeseen. Pitää vain tehdä periaatepäätös parametrien kirjoitustavasta. --Mikalaari (keskustelu) 11. helmikuuta 2013 kello 17.45 (UTC)Vastaa

Joo taisin unohtaa korjata mallinetta käyttävät sivut. Minusta parametrien kirjoittaminen isolla on vain täysin typerää muokkaajan kiusaamista. -- Puisque (keskustelu) 12. helmikuuta 2013 kello 01.45 (UTC)Vastaa

Tarvitaan vielä sinun kantaasi yhteen asiaan.

Terve! Vilkaisetkos tuonne hiukan, kun kerkeät?--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 16. helmikuuta 2013 kello 13.21 (UTC)Vastaa

Liittyy jonkin verran aikaisempaan. Toinen paikka vilkaistavaksi on: --Hartz (keskustelu) 16. helmikuuta 2013 kello 15.37 (UTC)Vastaa

Tuo verbimalline on nyt poistettu (ilmeisen tarpeettomana). --Hartz (keskustelu) 22. maaliskuuta 2013 kello 10.06 (UTC)Vastaa

Poistettavista mallineista selvitystä

Hei, en nyt tule painostamaan ja kiirehtimään, ei mitään kiirettä! Aikaa on kyllä, enkä minä itsekään ole kiireellä mitään toteuttamassa, mutta: Asia koskee siis luokkaa Luokka:Poistettavat mallineet. Olen nyt viime kuukausien aikana vähitellen poistanut mallineita botin avulla. Olen noteerannut ne luokan yläosaan merkityt kaksi mallinetta -lainat- ja -sup- ja niitä en ryhdy muuttamaan botilla (liian vähän sivuja per malline suhteessa työhön). Voisitko tehdä luokan alkuun tekstin (ohjeen) miten loput poistettavat mallineet tulisi korvata? Arvaan kyllä jossain tapauksissa mitä tavoitellaan ja mitä mallinetta tulisi käyttää, mutta minua helpottaisi suuresti jos lähiaikoina kävisit läpi jokaisen poistettavan mallineen nykymerkinnän artikkeleissa ja laatisit sen merkinnän, jollaiseksi botin tulisi muuttaa nykymerkintä. Teen botilla sitten ohjeen mukaan, joten mielellään ei virheitä merkintöihin. :-) Tässä pohjaa luokan alkuun copypastettavaksi:

{{fi-verbi-muistaa|xx|yyy}}{{fi-verbi|xx|yyy|53}}
{{fi-verbi-salata|xx|yyy}}{{fi-verbi|xx|yyy|73}}
{{fi-verbi-sallia|xx|yyy}}{{fi-verbi|xx|yyy|61}}
{{fi-verbi-sanoa|xx|yyy}}{{fi-verbi|xx|yyy|52}}
{{fi-verbi-tulla|xx|yyy}}{{fi-verbi|xx|yyy|67}}
{{fi-verbi-voida|xx|yyy}}{{fi-verbi|xx|yyy|62}}
Nuo osasin ajatella itse, mutta entä loput? Espanja, ranska, italia, ruotsi? --Hartz (keskustelu) 16. helmikuuta 2013 kello 16.54 (UTC)Vastaa

Kaikki yllä olevat kuusi mallinetta on nyt muutettu ja poistettu. --Hartz (keskustelu) 17. helmikuuta 2013 kello 07.55 (UTC)Vastaa
Ehdin tehdä jo useimmat sv-, fr- ja es-mallineet pois. --Hartz (keskustelu) 18. helmikuuta 2013 kello 15.18 (UTC)Vastaa

Kielien kielet

Tällä sivulla on äänestetty ruotsin kieli -tyyppisistä muodoista Wikisanakirja:Poistettavat_sivut/kielien_kielet. Tulos oli, että artikkelit säilytetään uudelleenohjauksina, mutta sitten ne on paria vuotta myöhemmin poistettu? Jäljelle on jäänyt orpoina keskustelusivuina about 150 artikkelin keskustelusivut, joissa on äänestyksestä läpyskä. --Hartz (keskustelu) 17. helmikuuta 2013 kello 15.20 (UTC)Vastaa

Orvot keskustelusivut: http://fi.wiktionary.orghttps://dictious.com/fi/Toiminnot:T%C3%A4nne_viittaavat_sivut/Wikisanakirja:Poistettavat_sivut/kielien_kielet --Hartz (keskustelu) 17. helmikuuta 2013 kello 15.21 (UTC)Vastaa

Saksan dingen

Poistit sanan saksan toiveista, "ei oo olemassa". Pitäisikö tämäkin poistaa: (suomeksi mm. palkata, pestata; tilata, vuokrata; tinkiä) ?--Pjr (keskustelu) 18. helmikuuta 2013 kello 09.32 (UTC)Vastaa

De-wiktissä sana on merkitty ylätyyliseksi. Lienee harvinaisemmasta päästä. --Hartz (keskustelu) 18. helmikuuta 2013 kello 10.20 (UTC)Vastaa
Varmaan myös vanhahtava, toiveisiin tuo pääsi lähinnä tinkiä ja tinki sanojen etymologian kautta. Löytyy kyllä myös esimerkiksi teoksesta "Saksalais-suomalainen sanakirja / Erkki Miettinen. – Helsinki, Otava, 1966." Joten kyllä on olemassaoleva saksan sana. Ehkei kuitenkaan täytä Wikisanakirjan tiukkoja, mutta asiallisia kriteereitä? --Pjr (keskustelu) 18. helmikuuta 2013 kello 10.56 (UTC)Vastaa
Muuten, vanha germaaninen sana *þeng-ō- ainakin 800-luvulta, vaikutteita myös suomessa ja sukukielissämme.--Pjr (keskustelu)
Nykyään sana on käytössä hollannin kielessä, siis dingen. --Hartz (keskustelu) 18. helmikuuta 2013 kello 12.02 (UTC)Vastaa
Kumosin tekemäsi muutoksen. Olepa hiukan huolellisempi!--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 18. helmikuuta 2013 kello 15.04 (UTC)Vastaa

Yhdyssanojen karsinnasta artikkeleissa

Tuolla sivulla lähteitä sanalle oopperavoileipä. PLIIS! Hiukan tarkkaavaisuutta tuon homman kanssa! Viittaan siis tähän muutokseesi, kun poistit ison kasan sanoja artikkelista leipä. Palautin sanat oopperavoileipä ja voileipäpöytä tuonne, koska niillä on merkitys.--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 20. helmikuuta 2013 kello 18.14 (UTC)Vastaa

Pistä ne lähteet vaikka niihin artikkeleihin, en välttämättä ole ainoa, joka on yhtä penseän varovainen yhdyssanojen lisäämisen kanssa. :) -- Puisque (keskustelu) 20. helmikuuta 2013 kello 18.21 (UTC)Vastaa

Tunnustus suurista ponnisteluista

Puisque julistetaan täten työn sankariksi reilusti yli 150 000 muokkauksella ja suurten Wikisanakirjan eteen tehtyjen ponnisteluiden johdosta! --Hartz (keskustelu) 20. helmikuuta 2013 kello 18.41 (UTC)Vastaa

Kiitos! :) -- Puisque (keskustelu) 20. helmikuuta 2013 kello 18.49 (UTC)Vastaa

en-monikko1 botilla

Hei, teen botilla tuon, niin ei tarvitse käsin. --Hartz (keskustelu) 30. toukokuuta 2013 kello 14.44 (UTC)Vastaa

Mmmm, ilmeisesti en ole tainnut kertoa, mikä funktio en-monikko1:n käyttämisellä on ollut: kunhan en-monikkoa käyttää pieni joukko (parissa minuutissa muokattava määrä artikkeleita), niin se muokataan en-monikko1:n tapaiseksi ja en-monikko1 on tarkoitus ohjata en-monikkoon. Tässä on tainnut kä'ydä päinvastoin. :P -- Puisque (keskustelu) 30. toukokuuta 2013 kello 14.48 (UTC)Vastaa
Haha, juu, dokumentointi ja viestintä pitäisi aina tehdä mallia rautalankaväännös. :-) --Hartz (keskustelu) 30. toukokuuta 2013 kello 15.11 (UTC)Vastaa

Poistoehdotus

Hei, arkistoituun ei ole tarkoitus/kannata koskea. Kannattaa tehdä Wikisanakirja:Poistettavat sivut/Suomen itsenäisyyspäivä 2 samalla tavalla kuin Wikisanakirja:Poistettavat sivut/Suomen ruotsalainen kansanpuolue 2. --Hartz (keskustelu) 30. toukokuuta 2013 kello 15.43 (UTC)Vastaa

Wikisanakirja:Roska

Terve! Luepa tuo viesti. Mielestäni suojaus on tarpeeton, koska olet laittanut suojauksen 5 vuotta sen jälkeen, kun siellä oli vandalisoitu ja nyt vandalismista on kulunut 7 vuotta.--Sentree (keskustelu) 7. heinäkuuta 2013 kello 16.15 (UTC)Vastaa

Verbillä ei yhä edelleenkään voi olla partisiipin perfektejä, jos sitä ei voi käyttää transitiivisesti.

Kyllä muuten voi olla! Joo, ei välttämättä kaikilla ole, mutta verbi komma & on tietääkseni intransitiivinen ja sillä ei kuulemma ole passiivia. Mutta lähteidien mukaan sillä on partisiipinperfekti! Sova on myös intransitiivinen & , mutta lähteet antavat sekä passiivin, että partisiipinperfektit.--Sentree (Kysy rohkeasti!!!) Tarkkaile 5. elokuuta 2013 kello 18.40 (UTC)Vastaa

Niin? Puhut nyt verbistä komma, et verbistä kunna. Näytäpä lähde kund/kunt/kund-partisiipille, ainakaan Ruotsin Wikisanakirja ei sellaista tunne, ja muutenkin, missä yhteydessä edes voisit käyttää kunna-verbin partisiippia? -- Puisque (keskustelu) 5. elokuuta 2013 kello 19.16 (UTC)Vastaa
Niin sori juu, transitiivisuusperustelu on joo ontuva. Meinaan lähinnä, että intransitiiviset, sisäistä olotilaa tai olotilan muutosta ilmaisevat verbit (kuten toi komma) eivät taivu s-passiivissa, vaikka niillä partisiipin perfektit ovatkin. -- Puisque (keskustelu) 5. elokuuta 2013 kello 19.18 (UTC)Vastaa

Liivin transitiiviset ja intransitiiviset verbit

Säilyttäisin liivin sanaston / sanastojen tekijöiden käyttämän jaon transitiivisiin ja intransitiivisiin verbeihin. Asialla on merkitystä liivin kieliopin kannalta. Poistit määrittelyn artikkelista airõ, miksi?--Pjr (keskustelu) 6. elokuuta 2013 kello 18.36 (UTC)Vastaa

Tarkennusta edelliseen. Monien liivin verbien transitiiviset ja intransitiiviset muodot ovat samanlaisia, merkitys ilmenee vain kontekstista, semanttisesti on kuitenkin kyse eri sanoista, siksi merkintä transitiivinen / intransitiivinen. Katso esimerkiksi: umštõ -- Līvõkīel-ēstikīel-lețkīel sõnārōntõz--Pjr (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 08.45 (UTC)Vastaa

Tekemäsi tyyppisten, oleellisten muutosten yhteydessä olisi hyvä ilmoittaa muutoksen perustelut vaikka 'yhteenveto'-kohdassa. Myöskin lähteiden käyttö tuntuvien muutosten perusteluissa voisi olla paikallaan. Tällä kertaa sellaiseen ei kai kuitenkaan ollut mahdollisuutta?--Pjr (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 08.53 (UTC)Vastaa

Itse olen yrittänyt noudattaa, vaikkei se aina onnistu; periaatetta "ellen varmasti tiedä asiaa, en muuta tai lisää ilman asian tarkistamista". Suosittelen :)--Pjr (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 09.05 (UTC)Vastaa

Serbokroaatin luokat

Hei, käyttämättömiksi luokiksi Toiminnot:Käyttämättömät_luokat on ilmestynyt joukko serbokroaatin luokkia, koska ne eivät sisällä yhtään sivuja. Mistäköhän kiikastaa? --Hartz (keskustelu) 24. syyskuuta 2013 kello 18.18 (UTC)Vastaa

Paha sanoo. Mä oon substantiivi-mallineella pistäny kielen kohdalle sh, jos otsikossa on lukenut serbokroaatti, liekö niitä sitten siivottu eri kieliosioiksi eli kroaatiksi, serbiksi tai molemmiksi, en tiedä. -- Puisque (keskustelu) 25. syyskuuta 2013 kello 11.10 (UTC)Vastaa

Poistoäänestykset

Ne eivät vaan lopu näköjään... Nyt on äänestyksen aloittajan rooli vaihtunut. Jossain vaiheessa sinä aloitit monia äänestyksiä, joihin minä annoin kannattavan äänen. Nyt minä aloitan niitä äänestyksiä. Lähiaikoina on tullut 7 uutta. Osallistu ihmeessä heti, kun kerkeät.--Sentree (Kysy rohkeasti!!!) Tarkkaile 20. lokakuuta 2013 kello 14.57 (UTC)Vastaa

Viron keedetud, miksi partisiipista adjektiiviksi?

Lisäsit viron sanalle keedetud sanaluokan adjektiivi. Onko todella viron adjektiivi? Ainakaan "Eesti õigekeelsussõnaraamat" tai "Eesti keele seletav sõnaraamat" eivät tunne adjektiivia keedetud.

Pitäisin sanaa edelleenkin taipumattomana adjektiiviattribuuttina käytettävänä tud-partisiippina. Varsinainen perusteluni löytyy viron normatiivisesta sanakirjasta ÕS ja teoksesta EKKR :

"...on kesksõna sõnaliigilt lähedane omadus­sõna­dele ja saab esineda täiendina, nt tõusev päike, praetud kartulid." - ...partisiippi on sanaluokkana lähellä adjektiivia ja voi esiintyä attribuuttina , esimerkiksi nouseva aurinko, paistetut perunat.

Siis adjektiivinen partisiippi (Muodot kontrastissa / Remes 2009), lähellä adjektiivia, adjektiivin kaltainen, adjektiiviattribuutti jne. mutta ei adjektiivi--Pjr (keskustelu) 24. lokakuuta 2013 kello 09.57 (UTC)Vastaa

Muuten, miten tämä "teoreettinen adjektiivi" taipuisi?--Pjr (keskustelu) 24. lokakuuta 2013 kello 10.09 (UTC)Vastaa

Samassa artikkelin editoinnissa muutit esimerkeissä sanan keedetud tildeksi , näissä esimerkeissä muodot olivat näkyvillä osoittamassa sanan taipumattomuutta. Muutenkaan en pidä mitenkään tarkoituksenmukaisena korvata Wikisanakirjassa, tai muussakaan verkkosanastossa sanoja tildellä, toiston välttäminen tai tilansäästö menevät silloin turhaan selkeyden edelle. --Pjr (keskustelu) 24. lokakuuta 2013 kello 11.55 (UTC)Vastaa

Viron sanojen sanaluokat löytää nykyisin mukavasti sanastosta "Eesti keele seletav sõnaraamat" suosittelen tämän käyttöä rinnan teoksen "Eesti õigekeelsussõnaraamat ÕS 2006" kanssa, näin säästyy monilta turhilta "musta tuntuu-virheiltä". Asiaa tietysti hankaloittaa teosteń vironkielisyys, kuitenkin ainakin sanaluokkalyhenteet aukeavat mukavasti sanakirjojen avulla:)--Pjr (keskustelu) 24. lokakuuta 2013 kello 11.02 (UTC)Vastaa

Luokittelin sen adjektiiviluokkaan, kun se oli kerta adjektiiviotsikon alle laitettu. Samaan tapaan suomessa pettynyt, naurettava, tunnettu jne. ovat sekä adjektiiveja että verbejä (verbin taivutusmuotoja). Täällä ei ole ole erikseen päätetty (kuten latinan partisiippien kohdalla englannin Wikisanakirjassa), että olisi otsikko "partisiippi", vaan käytäntönä on ollut, että jos sana on adjektiivi, sen otsikko on adjektiivi ja se pistetään adjektiiviluokkaan, ja sen lisäksi se luokitellaan verbin taivutusmuodoksi. (Esimerkissä keedetud muna keedetud on adjektiivi, koska se määrittää pääsanaansa, riippumatta siitä tosiasiasta, että virossa menneen ajan partisiipit (aktiiviset ja passiiviset) eivät taivu sijamuodoissa.) Pitäisikö mielestäsi olla näille rajatapauksille Partisiippi-otsikko, jotta vältyttäisiin turhalta kahden otsikon käytännöltä? Mulle asia on aika se ja sama. -- Puisque (keskustelu) 24. lokakuuta 2013 kello 23.39 (UTC)Vastaa
Aivan ilmeisesti yks ja sama: uusin adjetiiviotsikko on sinun tekemäsi. Olin aikaisemmin muuttanut artikkelin otsikon adjektiivista verbiksi. Näyttää silta, että teit muutoksen takaisin adjektiiviksi suomen kieliopin ja Wikisanakirjan käytäntöjen mukaan.
Viron nykyinen kielioppi ja nykyiset perussanakirjat eivät luokittele sanaa adjektiiviksi. Jos viron normatiivinen sanakirja pitää sanaa verbimuotona, laittaisin sen Wikisankirjassakin verbiksi. Suomen kaltainen partisiipin leksikaalistuminen adjektiiviksi voi olla käynissä virossakin, vielä se ei kuitenkaan ole ehtinyt kielenhuoltoon asti, enkä usko että meidän pitäisi olla ensimmäisenä uudistamassa viron kieltä:)
Eli viron verbit verbeinä, partisiipit verbin taivutusmuotoina, adjektiivit adjektiiveina. Suomen ja viron samankaltaisuuksien ja erojen vuoksi on joistakin partisiippimuodoista syytä tehdä oma artikkeli. Luokittelumuutoksiin ei ole tarvetta.
P.S. Jälkimääreenä viron menneen ajan partisiipit taipuvat pääsanan mukaan sijoissa ja luvussa. --Pjr (keskustelu) 25. lokakuuta 2013 kello 06.59 (UTC)Vastaa
Kysyn vielä varmuuden vuoksi, onko sana keedetud viron kielen adjektiivi?--Pjr (keskustelu) 25. lokakuuta 2013 kello 07.40 (UTC)Vastaa
Joo ei se ilmeisesti sitten ole. Hämäännyin vain tästä vähän omaperäisestä otsikoinnista "Käyttö adjektiivisena", joka johti mut harhaan. -- Puisque (keskustelu) 28. lokakuuta 2013 kello 17.10 (UTC)Vastaa

Malline:lyhenne

Käypäs korjaamassa Malline:lyhenne niin, että se ymmärtää sekä isoja että pieniä kirjamia. --Pxos (keskustelu) 28. lokakuuta 2013 kello 14.06 (UTC)Vastaa

Miksi tuota ominaisuuta tarvitsisi lisätä sinne? Lyhenteet aakkostuvat oikein, kun käyttäjä kirjoittaa lyhenteen pienillä kirjaimilla ja ilman pisteitä yms. Kirjoitin ton ohjeisiin. -- Puisque (keskustelu) 28. lokakuuta 2013 kello 17.05 (UTC)Vastaa

Mallineen Hh suojauksesta

Terve! Luepas tuo viesti.--Sentree (Kysy rohkeasti!!!) Tarkkaile 4. marraskuuta 2013 kello 17.46 (UTC)Vastaa

Juu, olen "vähän" epäloogisesti suojaillut noita mallineita (vaikka niitä ei olisi vielä edes sotkettu). Olen tasoja pudotellut, kun ko. mallineita on tullut taas vastaan ja yritän parhaani mukaan pudotella jatkossakin, kun niitä tulee eteen (en voi kuollaksenikaan muistaa, kuinka paljon olen suojannut). -- Puisque (keskustelu) 7. marraskuuta 2013 kello 23.46 (UTC)Vastaa

Lasagne-sanan suku saksassa

Terve! Sinähän opiskelet saksaa? Niin loin nyt artikkelin Lasagne ja laitoin suvuksi feminiinin. Haluan varmistaa sinulta, mikä sanan suku on?--Sentree (Kysy rohkeAsti!!!) Tarkkaile 28. joulukuuta 2013 kello 13.16 (UTC)Vastaa

Se on monikollinen eli ts. suvuton (saksassa noudatetaan alkuperäiskielen sanan lukua), koska italiassa ruoka on monikollinen. Eli vähän niin kuin, että italialaiset ajattelevat syövänsä "lasagnoja" (eli lasagna-nimisiä asioita). -- Puisque (keskustelu) 29. joulukuuta 2013 kello 21.07 (UTC)Vastaa