Hei, olet tullut tänne etsimään sanan Keskustelu käyttäjästä:Puisque/Arkisto (2013) merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan Keskustelu käyttäjästä:Puisque/Arkisto (2013) sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten Keskustelu käyttäjästä:Puisque/Arkisto (2013) sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta Keskustelu käyttäjästä:Puisque/Arkisto (2013) on tässä. Sanan Keskustelu käyttäjästä:Puisque/Arkisto (2013) määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananKeskustelu käyttäjästä:Puisque/Arkisto (2013) määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
fi-subs-valo
Viimeisin kommentti: 11 vuotta sitten2 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Viimeisin kommentti: 11 vuotta sitten4 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Olit muokannut sivua נוף siten, että luokittelu luokassa (aliluokkineen) Luokka:Heprean sanat on ainoastaan ensimmäisen kirjaimen mukaan aliluokiteltu. Jos katsot luokitusta, niin tällä hetkellä suurin osa sanoista on luokiteltu kahden ensimmäisen kirjaimen mukaisiin aliluokkiin, joka onkin käytäntönä myös useimmissa muissa kielissä Wikisanakirjassa (tietääkseni?). Mielestäni jo käytössä oleva kahden kirjaimen mukaan luokittelu on parempi. --Thv (keskustelu) 9. tammikuuta 2013 kello 07.38 (UTC)Vastaa
Joo. Mun mielestä kieliä, joissa merkataan lyhyet vokaalit, sanat on tosiaan syytä aakkostaa kahden kirjaimen mukaan. Mutta nää seemiläiset kielet, tjaa-a, luokista tulis niin minimaalisen pieniä, että toistaiseksi kannattaisin sen ekan konsonantin mukaan aakkostamista. (Siks oon arabian sanatkin aakkostanut ekan konsonantin mukaan.) -- Puisque (keskustelu) 9. tammikuuta 2013 kello 07.47 (UTC)Vastaa
No kyllähän seemiläisissä kielissäkin niitä sanoja riittää, joten eikös niistä luokista pitäisi lopulta tulla ihan yhtä suuria? Niitä kaikkia sanoja ei vaan vielä kukaan ole lisännyt tänne.
Joka tapauksessa nykyiset heprean sanat (mitä noita on muutama sata) on aakkostettu kahden konsonantin mukaan, joten eiköhän seurata sitä käytäntöä? Jos olet eri mieltä, niin avaa tästä aiheesta keskustelu esim. kahvihuoneessa. --Thv (keskustelu) 9. tammikuuta 2013 kello 11.29 (UTC)Vastaa
Viimeisin kommentti: 11 vuotta sitten2 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Hei! Olet poistanut joistakin lisäämistäni IPA-ääntämisohjeista (-malleista) hakasulkeita ja kauttaviivoja esim. son. Miksi niin? Sulkeet ovat ihan olennaista tietoa ja kertovat onko kyseessä foneettinen vai foneeminen (kauttaviiviivoilla) kuvaus. E: tpyo t. --Lentom (keskustelu) 13. tammikuuta 2013 kello 21.21 (UTC)Vastaa
Viimeisin kommentti: 11 vuotta sitten1 kommentti1 henkilö keskustelussa
Hei, Malline:CategoryTOC-heprea-pieni on käytössä nyt vain kahdella sivulla, mutta suojattuna. Heprean kielessä ei ole erikseen isoja ja pieniä kirjaimia, niin voisitko sysoppina siirtää tuon sivun nimelle Malline:CategoryTOC-heprea (eli ilman -pieni-päätettä)? Näin näyttää käytäntö olevan ainakin arabian kohdalla. --Thv (keskustelu) 25. tammikuuta 2013 kello 07.06 (UTC)Vastaa
Besoin de formation
Viimeisin kommentti: 11 vuotta sitten3 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Bonjour! (Sorry for switching to English, my day-to-day French isn't that good anymore:P) In the case of fr-monikko1, my goal is to edit fr-monikko in order for it to function like fr-monikko1, and then to redirect fr-monikko1 to fr-monikko, when pages using the current fr-monikko1 counts for less than 10 or something.
Instructions for regular s-plurals: first parameter is for the letter of the singular form (no diacritics), the second for the rest of the singular form (no diacritics). If the word has diacritics, the singular is written again wholly in the third parameter with diacritics.
Instructions for al/aux-plurals: first parameter is for the letter of the singular form (no diacritics) without al, the second is for aux. If the word has diacritics, the singular root is written again wholly in the third parameter with diacritics, and the fourth is for aux.
Instructions for x-plurals: first parameter is for the letter of the singular form (no diacritics), the second for the rest of the singular form (no diacritics), the third is for x. If the word has diacritics, the singular form is written again wholly in the third parameter with diacritics and the fourth parameter is for x.
Viimeisin kommentti: 11 vuotta sitten2 kommenttia1 henkilö keskustelussa
Hei, Wikipedian puolella uuteen poistoäänestykseen laitetaan juokseva numero perään eli esim. Mäkkäri 2, eikä arkistoituun aikaisempaan poistoäänestykseen siis kosketa. Tämä olisi mielestäni hyvä käytäntö täälläkin. Aikaisempaan poistoäänestykseen voidaan viitata uudessa poistoäänestyksessä linkillä. Kaiken kaikkiaan tällä tavalla on selkeää, että kyse on uudesta äänestyksestä ja alkuun saadaan ajankohtaiset perustelut jne. --Hartz (keskustelu) 4. helmikuuta 2013 kello 22.04 (UTC)Vastaa
Viimeisin kommentti: 11 vuotta sitten2 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Kyselit Tapaninpäivänä apua viitteet-mallineen kanssa. Sinun laittamassa uudessa versiossa parametrien nimet on pienillä alkukirjaimilla. Aiemmassa versiossa ne olivat isolla alkukirjaimella, joten sen mukaan tehdyt mallineviittaukset eivät toimi. Niitä ei ole kuin kourallinen, ja ne olisi helppo muuttaa. Vaihtoehtona parametrit voisi muuttaa itse mallineeseen. Pitää vain tehdä periaatepäätös parametrien kirjoitustavasta. --Mikalaari (keskustelu) 11. helmikuuta 2013 kello 17.45 (UTC)Vastaa
Viimeisin kommentti: 11 vuotta sitten3 kommenttia1 henkilö keskustelussa
Hei, en nyt tule painostamaan ja kiirehtimään, ei mitään kiirettä! Aikaa on kyllä, enkä minä itsekään ole kiireellä mitään toteuttamassa, mutta: Asia koskee siis luokkaa Luokka:Poistettavat mallineet. Olen nyt viime kuukausien aikana vähitellen poistanut mallineita botin avulla. Olen noteerannut ne luokan yläosaan merkityt kaksi mallinetta -lainat- ja -sup- ja niitä en ryhdy muuttamaan botilla (liian vähän sivuja per malline suhteessa työhön). Voisitko tehdä luokan alkuun tekstin (ohjeen) miten loput poistettavat mallineet tulisi korvata? Arvaan kyllä jossain tapauksissa mitä tavoitellaan ja mitä mallinetta tulisi käyttää, mutta minua helpottaisi suuresti jos lähiaikoina kävisit läpi jokaisen poistettavan mallineen nykymerkinnän artikkeleissa ja laatisit sen merkinnän, jollaiseksi botin tulisi muuttaa nykymerkintä. Teen botilla sitten ohjeen mukaan, joten mielellään ei virheitä merkintöihin. :-) Tässä pohjaa luokan alkuun copypastettavaksi:
{{fi-verbi-muistaa|xx|yyy}} → {{fi-verbi|xx|yyy|53}} {{fi-verbi-salata|xx|yyy}} → {{fi-verbi|xx|yyy|73}} {{fi-verbi-sallia|xx|yyy}} → {{fi-verbi|xx|yyy|61}} {{fi-verbi-sanoa|xx|yyy}} → {{fi-verbi|xx|yyy|52}} {{fi-verbi-tulla|xx|yyy}} → {{fi-verbi|xx|yyy|67}} {{fi-verbi-voida|xx|yyy}} → {{fi-verbi|xx|yyy|62}}
Nuo osasin ajatella itse, mutta entä loput? Espanja, ranska, italia, ruotsi? --Hartz (keskustelu) 16. helmikuuta 2013 kello 16.54 (UTC)Vastaa
Varmaan myös vanhahtava, toiveisiin tuo pääsi lähinnä tinkiä ja tinki sanojen etymologian kautta. Löytyy kyllä myös esimerkiksi teoksesta "Saksalais-suomalainen sanakirja / Erkki Miettinen. – Helsinki, Otava, 1966." Joten kyllä on olemassaoleva saksan sana. Ehkei kuitenkaan täytä Wikisanakirjan tiukkoja, mutta asiallisia kriteereitä? --Pjr (keskustelu) 18. helmikuuta 2013 kello 10.56 (UTC)Vastaa
Muuten, vanha germaaninen sana *þeng-ō- ainakin 800-luvulta, vaikutteita myös suomessa ja sukukielissämme.--Pjr (keskustelu)
Mmmm, ilmeisesti en ole tainnut kertoa, mikä funktio en-monikko1:n käyttämisellä on ollut: kunhan en-monikkoa käyttää pieni joukko (parissa minuutissa muokattava määrä artikkeleita), niin se muokataan en-monikko1:n tapaiseksi ja en-monikko1 on tarkoitus ohjata en-monikkoon. Tässä on tainnut kä'ydä päinvastoin. :P -- Puisque (keskustelu) 30. toukokuuta 2013 kello 14.48 (UTC)Vastaa
Viimeisin kommentti: 11 vuotta sitten1 kommentti1 henkilö keskustelussa
Terve! Luepa tuo viesti. Mielestäni suojaus on tarpeeton, koska olet laittanut suojauksen 5 vuotta sen jälkeen, kun siellä oli vandalisoitu ja nyt vandalismista on kulunut 7 vuotta.--Sentree (keskustelu) 7. heinäkuuta 2013 kello 16.15 (UTC)Vastaa
Verbillä ei yhä edelleenkään voi olla partisiipin perfektejä, jos sitä ei voi käyttää transitiivisesti.
Viimeisin kommentti: 11 vuotta sitten3 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Kyllä muuten voi olla! Joo, ei välttämättä kaikilla ole, mutta verbi komma & on tietääkseni intransitiivinen ja sillä ei kuulemma ole passiivia. Mutta lähteidien mukaan sillä on partisiipinperfekti! Sova on myös intransitiivinen & , mutta lähteet antavat sekä passiivin, että partisiipinperfektit.--Sentree (Kysy rohkeasti!!!) Tarkkaile5. elokuuta 2013 kello 18.40 (UTC)Vastaa
Niin? Puhut nyt verbistä komma, et verbistä kunna. Näytäpä lähde kund/kunt/kund-partisiipille, ainakaan Ruotsin Wikisanakirja ei sellaista tunne, ja muutenkin, missä yhteydessä edes voisit käyttää kunna-verbin partisiippia? -- Puisque (keskustelu) 5. elokuuta 2013 kello 19.16 (UTC)Vastaa
Niin sori juu, transitiivisuusperustelu on joo ontuva. Meinaan lähinnä, että intransitiiviset, sisäistä olotilaa tai olotilan muutosta ilmaisevat verbit (kuten toi komma) eivät taivu s-passiivissa, vaikka niillä partisiipin perfektit ovatkin. -- Puisque (keskustelu) 5. elokuuta 2013 kello 19.18 (UTC)Vastaa
Liivin transitiiviset ja intransitiiviset verbit
Viimeisin kommentti: 11 vuotta sitten4 kommenttia1 henkilö keskustelussa
Säilyttäisin liivin sanaston / sanastojen tekijöiden käyttämän jaon transitiivisiin ja intransitiivisiin verbeihin. Asialla on merkitystä liivin kieliopin kannalta. Poistit määrittelyn artikkelista airõ, miksi?--Pjr (keskustelu) 6. elokuuta 2013 kello 18.36 (UTC)Vastaa
Tekemäsi tyyppisten, oleellisten muutosten yhteydessä olisi hyvä ilmoittaa muutoksen perustelut vaikka 'yhteenveto'-kohdassa. Myöskin lähteiden käyttö tuntuvien muutosten perusteluissa voisi olla paikallaan. Tällä kertaa sellaiseen ei kai kuitenkaan ollut mahdollisuutta?--Pjr (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 08.53 (UTC)Vastaa
Itse olen yrittänyt noudattaa, vaikkei se aina onnistu; periaatetta "ellen varmasti tiedä asiaa, en muuta tai lisää ilman asian tarkistamista". Suosittelen :)--Pjr (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 09.05 (UTC)Vastaa
Serbokroaatin luokat
Viimeisin kommentti: 11 vuotta sitten2 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Viimeisin kommentti: 10 vuotta sitten1 kommentti1 henkilö keskustelussa
Ne eivät vaan lopu näköjään... Nyt on äänestyksen aloittajan rooli vaihtunut. Jossain vaiheessa sinä aloitit monia äänestyksiä, joihin minä annoin kannattavan äänen. Nyt minä aloitan niitä äänestyksiä. Lähiaikoina on tullut 7 uutta. Osallistu ihmeessä heti, kun kerkeät.--Sentree (Kysy rohkeasti!!!) Tarkkaile20. lokakuuta 2013 kello 14.57 (UTC)Vastaa
Viron keedetud, miksi partisiipista adjektiiviksi?
Viimeisin kommentti: 10 vuotta sitten8 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Lisäsit viron sanalle keedetud sanaluokan adjektiivi. Onko todella viron adjektiivi? Ainakaan "Eesti õigekeelsussõnaraamat" tai "Eesti keele seletav sõnaraamat" eivät tunne adjektiivia keedetud.
Pitäisin sanaa edelleenkin taipumattomana adjektiiviattribuuttina käytettävänä tud-partisiippina. Varsinainen perusteluni löytyy viron normatiivisesta sanakirjasta ÕS ja teoksesta EKKR :
"...on kesksõna sõnaliigilt lähedane omadussõnadele ja saab esineda täiendina, nt tõusev päike, praetud kartulid." - ...partisiippi on sanaluokkana lähellä adjektiivia ja voi esiintyä attribuuttina , esimerkiksi nouseva aurinko, paistetut perunat.
Samassa artikkelin editoinnissa muutit esimerkeissä sanan keedetud tildeksi , näissä esimerkeissä muodot olivat näkyvillä osoittamassa sanan taipumattomuutta. Muutenkaan en pidä mitenkään tarkoituksenmukaisena korvata Wikisanakirjassa, tai muussakaan verkkosanastossa sanoja tildellä, toiston välttäminen tai tilansäästö menevät silloin turhaan selkeyden edelle.
--Pjr (keskustelu) 24. lokakuuta 2013 kello 11.55 (UTC)Vastaa
Viron sanojen sanaluokat löytää nykyisin mukavasti sanastosta "Eesti keele seletav sõnaraamat" suosittelen tämän käyttöä rinnan teoksen "Eesti õigekeelsussõnaraamat ÕS 2006" kanssa, näin säästyy monilta turhilta "musta tuntuu-virheiltä". Asiaa tietysti hankaloittaa teosteń vironkielisyys, kuitenkin ainakin sanaluokkalyhenteet aukeavat mukavasti sanakirjojen avulla:)--Pjr (keskustelu) 24. lokakuuta 2013 kello 11.02 (UTC)Vastaa
Luokittelin sen adjektiiviluokkaan, kun se oli kerta adjektiiviotsikon alle laitettu. Samaan tapaan suomessa pettynyt, naurettava, tunnettu jne. ovat sekä adjektiiveja että verbejä (verbin taivutusmuotoja). Täällä ei ole ole erikseen päätetty (kuten latinan partisiippien kohdalla englannin Wikisanakirjassa), että olisi otsikko "partisiippi", vaan käytäntönä on ollut, että jos sana on adjektiivi, sen otsikko on adjektiivi ja se pistetään adjektiiviluokkaan, ja sen lisäksi se luokitellaan verbin taivutusmuodoksi. (Esimerkissä keedetud muna keedetud on adjektiivi, koska se määrittää pääsanaansa, riippumatta siitä tosiasiasta, että virossa menneen ajan partisiipit (aktiiviset ja passiiviset) eivät taivu sijamuodoissa.) Pitäisikö mielestäsi olla näille rajatapauksille Partisiippi-otsikko, jotta vältyttäisiin turhalta kahden otsikon käytännöltä? Mulle asia on aika se ja sama. -- Puisque (keskustelu) 24. lokakuuta 2013 kello 23.39 (UTC)Vastaa
Aivan ilmeisesti yks ja sama: uusin adjetiiviotsikko on sinun tekemäsi. Olin aikaisemmin muuttanut artikkelin otsikon adjektiivista verbiksi. Näyttää silta, että teit muutoksen takaisin adjektiiviksi suomen kieliopin ja Wikisanakirjan käytäntöjen mukaan.
Viron nykyinen kielioppi ja nykyiset perussanakirjat eivät luokittele sanaa adjektiiviksi. Jos viron normatiivinen sanakirja pitää sanaa verbimuotona, laittaisin sen Wikisankirjassakin verbiksi. Suomen kaltainen partisiipin leksikaalistuminen adjektiiviksi voi olla käynissä virossakin, vielä se ei kuitenkaan ole ehtinyt kielenhuoltoon asti, enkä usko että meidän pitäisi olla ensimmäisenä uudistamassa viron kieltä:)
Eli viron verbit verbeinä, partisiipit verbin taivutusmuotoina, adjektiivit adjektiiveina. Suomen ja viron samankaltaisuuksien ja erojen vuoksi on joistakin partisiippimuodoista syytä tehdä oma artikkeli. Luokittelumuutoksiin ei ole tarvetta.
Miksi tuota ominaisuuta tarvitsisi lisätä sinne? Lyhenteet aakkostuvat oikein, kun käyttäjä kirjoittaa lyhenteen pienillä kirjaimilla ja ilman pisteitä yms. Kirjoitin ton ohjeisiin. -- Puisque (keskustelu) 28. lokakuuta 2013 kello 17.05 (UTC)Vastaa
Mallineen Hh suojauksesta
Viimeisin kommentti: 10 vuotta sitten2 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Juu, olen "vähän" epäloogisesti suojaillut noita mallineita (vaikka niitä ei olisi vielä edes sotkettu). Olen tasoja pudotellut, kun ko. mallineita on tullut taas vastaan ja yritän parhaani mukaan pudotella jatkossakin, kun niitä tulee eteen (en voi kuollaksenikaan muistaa, kuinka paljon olen suojannut). -- Puisque (keskustelu) 7. marraskuuta 2013 kello 23.46 (UTC)Vastaa
Lasagne-sanan suku saksassa
Viimeisin kommentti: 10 vuotta sitten2 kommenttia2 henkilöä keskustelussa
Se on monikollinen eli ts. suvuton (saksassa noudatetaan alkuperäiskielen sanan lukua), koska italiassa ruoka on monikollinen. Eli vähän niin kuin, että italialaiset ajattelevat syövänsä "lasagnoja" (eli lasagna-nimisiä asioita). -- Puisque (keskustelu) 29. joulukuuta 2013 kello 21.07 (UTC)Vastaa