Liite:Verbitaivutus/suomi/erikoistua

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan Liite:Verbitaivutus/suomi/erikoistua merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan Liite:Verbitaivutus/suomi/erikoistua sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten Liite:Verbitaivutus/suomi/erikoistua sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta Liite:Verbitaivutus/suomi/erikoistua on tässä. Sanan Liite:Verbitaivutus/suomi/erikoistua määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananLiite:Verbitaivutus/suomi/erikoistua määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Vartalot
vokaalivartalo erikoistu-
heikko vokaalivartalo -
vahva vokaalivartalo -
konsonanttivartalo -

Persoonamuodot

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä erikoistun en erikoistu minä olen erikoistunut en ole erikoistunut
sinä erikoistut et erikoistu sinä olet erikoistunut et ole erikoistunut
hän erikoistuu ei erikoistu hän on erikoistunut ei ole erikoistunut
me erikoistumme emme erikoistu me olemme erikoistuneet emme ole erikoistuneet
te
Te
erikoistutte
-"-
ette erikoistu
-"-
te
Te
olette erikoistuneet
olette erikoistunut
ette ole erikoistuneet
ette ole erikoistunut
he erikoistuvat eivät erikoistu he ovat erikoistuneet eivät ole erikoistuneet
passiivi erikoistutaan ei erikoistuta passiivi on erikoistuttu ei ole erikoistuttu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä erikoistuin en erikoistunut minä olin erikoistunut en ollut erikoistunut
sinä erikoistuit et erikoistunut sinä olit erikoistunut et ollut erikoistunut
hän erikoistui ei erikoistunut hän oli erikoistunut ei ollut erikoistunut
me erikoistuimme emme erikoistuneet me olimme erikoistuneet emme olleet erikoistuneet
te
Te
erikoistuitte
-"-
ette erikoistuneet
ette erikoistunut
te
Te
olitte erikoistuneet
olitte erikoistunut
ette olleet erikoistuneet
ette olleet erikoistunut
he erikoistuivat eivät erikoistuneet he olivat erikoistuneet eivät olleet erikoistuneet
passiivi erikoistuttiin ei erikoistuttu passiivi oli erikoistuttu ei ollut erikoistuttu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä erikoistuisin en erikoistuisi minä olisin erikoistunut en olisi erikoistunut
sinä erikoistuisit et erikoistuisi sinä olisit erikoistunut et olisi erikoistunut
hän erikoistuisi ei erikoistuisi hän olisi erikoistunut ei olisi erikoistunut
me erikoistuisimme emme erikoistuisi me olisimme erikoistuneet emme olisi erikoistuneet
te
Te
erikoistuisitte
-"-
ette erikoistuisi
-"-
te
Te
olisitte erikoistuneet
olisitte erikoistunut
ette olisi erikoistuneet
ette olisi erikoistunut
he erikoistuisivat eivät erikoistuisi he olisivat erikoistuneet eivät olisi erikoistuneet
passiivi erikoistuttaisiin ei erikoistuttaisi passiivi olisi erikoistuttu ei olisi erikoistuttu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä erikoistunen en erikoistune minä lienen erikoistunut en liene erikoistunut
sinä erikoistunet et erikoistune sinä lienet erikoistunut et liene erikoistunut
hän erikoistunee ei erikoistune hän lienee erikoistunut ei liene erikoistunut
me erikoistunemme emme erikoistune me lienemme erikoistuneet emme liene erikoistuneet
te
Te
erikoistunette
-"-
ette erikoistune
-"-
te
Te
lienette erikoistuneet
lienette erikoistunut
ette liene erikoistuneet
ette liene erikoistunut
he erikoistunevat eivät erikoistune he lienevät erikoistuneet eivät liene erikoistuneet
passiivi erikoistuttaneen ei erikoistuttane passiivi lienee erikoistuttu ei liene erikoistuttu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä erikoistu älä erikoistu sinä
hän erikoistukoon älköön erikoistuko hän olkoon erikoistunut älköön olko erikoistunut
me erikoistukaamme älkäämme erikoistuko me
te
Te
erikoistukaa
-"-
älkää erikoistuko
-"-
te
Te
he erikoistukoot älkööt erikoistuko he olkoot erikoistuneet älkööt olko erikoistuneet
passiivi erikoistuttakoon älköön erikoistuttako passiivi olkoon erikoistuttu älköön olko erikoistuttu

Nominaalimuodot

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. erikoistua preesens erikoistuva erikoistuttava
pitkä 1. erikoistuakseen1 perfekti erikoistunut erikoistuttu
2. inessiivi erikoistuessa2 erikoistuttaessa agentti erikoistuma4
instruktiivi erikoistuen kielteinen agentti erikoistumaton
3. inessiivi erikoistumassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"

elatiivi erikoistumasta
illatiivi erikoistumaan
adessiivi erikoistumalla
abessiivi erikoistumatta
instruktiivi erikoistuman erikoistuttaman
4. erikoistuminen
5 erikoistumaisillaan3