| vokaalivartalo | kairaa- |
| heikko vokaalivartalo | - |
| vahva vokaalivartalo | - |
| konsonanttivartalo | kairat- |
| Indikatiivi | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| preesens | perfekti | |||||
| persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
| minä | kairaan | en kairaa | minä | olen kairannut | en ole kairannut | |
| sinä | kairaat | et kairaa | sinä | olet kairannut | et ole kairannut | |
| hän | kairaa | ei kairaa | hän | on kairannut | ei ole kairannut | |
| me | kairaamme | emme kairaa | me | olemme kairanneet | emme ole kairanneet | |
| te Te |
kairaatte -"- |
ette kairaa -"- |
te Te |
olette kairanneet olette kairannut |
ette ole kairanneet ette ole kairannut | |
| he | kairaavat | eivät kairaa | he | ovat kairanneet | eivät ole kairanneet | |
| passiivi | kairataan | ei kairata | passiivi | on kairattu | ei ole kairattu | |
| imperfekti | pluskvamperfekti | |||||
| persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
| minä | kairasin | en kairannut | minä | olin kairannut | en ollut kairannut | |
| sinä | kairasit | et kairannut | sinä | olit kairannut | et ollut kairannut | |
| hän | kairasi | ei kairannut | hän | oli kairannut | ei ollut kairannut | |
| me | kairasimme | emme kairanneet | me | olimme kairanneet | emme olleet kairanneet | |
| te Te |
kairasitte -"- |
ette kairanneet ette kairannut |
te Te |
olitte kairanneet olitte kairannut |
ette olleet kairanneet ette olleet kairannut | |
| he | kairasivat | eivät kairanneet | he | olivat kairanneet | eivät olleet kairanneet | |
| passiivi | kairattiin | ei kairattu | passiivi | oli kairattu | ei ollut kairattu | |
| Konditionaali | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| preesens | perfekti | |||||
| persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
| minä | kairaisin | en kairaisi | minä | olisin kairannut | en olisi kairannut | |
| sinä | kairaisit | et kairaisi | sinä | olisit kairannut | et olisi kairannut | |
| hän | kairaisi | ei kairaisi | hän | olisi kairannut | ei olisi kairannut | |
| me | kairaisimme | emme kairaisi | me | olisimme kairanneet | emme olisi kairanneet | |
| te Te |
kairaisitte -"- |
ette kairaisi -"- |
te Te |
olisitte kairanneet olisitte kairannut |
ette olisi kairanneet ette olisi kairannut | |
| he | kairaisivat | eivät kairaisi | he | olisivat kairanneet | eivät olisi kairanneet | |
| passiivi | kairattaisiin | ei kairattaisi | passiivi | olisi kairattu | ei olisi kairattu | |
| Potentiaali | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| preesens | perfekti | |||||
| persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
| minä | kairannen | en kairanne | minä | lienen kairannut | en liene kairannut | |
| sinä | kairannet | et kairanne | sinä | lienet kairannut | et liene kairannut | |
| hän | kairannee | ei kairanne | hän | lienee kairannut | ei liene kairannut | |
| me | kairannemme | emme kairanne | me | lienemme kairanneet | emme liene kairanneet | |
| te Te |
kairannette -"- |
ette kairanne -"- |
te Te |
lienette kairanneet lienette kairannut |
ette liene kairanneet ette liene kairannut | |
| he | kairannevat | eivät kairanne | he | lienevät kairanneet | eivät liene kairanneet | |
| passiivi | kairattaneen | ei kairattane | passiivi | lienee kairattu | ei liene kairattu | |
| Imperatiivi | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| preesens | perfekti | |||||
| persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
| minä | – | – | minä | – | – | |
| sinä | kairaa | älä kairaa | sinä | – | – | |
| hän | kairatkoon | älköön kairatko | hän | olkoon kairannut | älköön olko kairannut | |
| me | kairatkaamme | älkäämme kairatko | me | – | – | |
| te Te |
kairatkaa -"- |
älkää kairatko -"- |
te Te |
– | – | |
| he | kairatkoot | älkööt kairatko | he | olkoot kairanneet | älkööt olko kairanneet | |
| passiivi | kairattakoon | älköön kairattako | passiivi | olkoon kairattu | älköön olko kairattu | |
| infinitiivit | partisiipit | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| aktiivi | passiivi | aktiivi | passiivi | |||
| 1. | kairata | preesens | kairaava | kairattava | ||
| pitkä 1. | kairatakseen1 | perfekti | kairannut | kairattu | ||
| 2. | inessiivi | kairatessa2 | kairattaessa | agentti | kairaama4 | |
| instruktiivi | kairaten | – | kielteinen agentti | kairaamaton | ||
| 3. | inessiivi | kairaamassa | – | 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto 2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa | ||
| elatiivi | kairaamasta | – | ||||
| illatiivi | kairaamaan | – | ||||
| adessiivi | kairaamalla | – | ||||
| abessiivi | kairaamatta | – | ||||
| instruktiivi | kairaaman | kairattaman | ||||
| 4. | kairaaminen | |||||
| 5 | kairaamaisillaan3 | |||||