Liite:Verbitaivutus/suomi/kokoontulla

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan Liite:Verbitaivutus/suomi/kokoontulla merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan Liite:Verbitaivutus/suomi/kokoontulla sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten Liite:Verbitaivutus/suomi/kokoontulla sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta Liite:Verbitaivutus/suomi/kokoontulla on tässä. Sanan Liite:Verbitaivutus/suomi/kokoontulla määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananLiite:Verbitaivutus/suomi/kokoontulla määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Vartalot
vokaalivartalo kokoontule-
heikko vokaalivartalo -
vahva vokaalivartalo -
konsonanttivartalo kokoontul-

Persoonamuodot

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä kokoontulen en kokoontule minä olen kokoontullut en ole kokoontullut
sinä kokoontulet et kokoontule sinä olet kokoontullut et ole kokoontullut
hän kokoontulee ei kokoontule hän on kokoontullut ei ole kokoontullut
me kokoontulemme emme kokoontule me olemme kokoontulleet emme ole kokoontulleet
te
Te
kokoontulette
-"-
ette kokoontule
-"-
te
Te
olette kokoontulleet
olette kokoontullut
ette ole kokoontulleet
ette ole kokoontullut
he kokoontulevat eivät kokoontule he ovat kokoontulleet eivät ole kokoontulleet
passiivi kokoontullaan ei kokoontulla passiivi on kokoontultu ei ole kokoontultu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä kokoontulin en kokoontullut minä olin kokoontullut en ollut kokoontullut
sinä kokoontulit et kokoontullut sinä olit kokoontullut et ollut kokoontullut
hän kokoontuli ei kokoontullut hän oli kokoontullut ei ollut kokoontullut
me kokoontulimme emme kokoontulleet me olimme kokoontulleet emme olleet kokoontulleet
te
Te
kokoontulitte
-"-
ette kokoontulleet
ette kokoontullut
te
Te
olitte kokoontulleet
olitte kokoontullut
ette olleet kokoontulleet
ette olleet kokoontullut
he kokoontulivat eivät kokoontulleet he olivat kokoontulleet eivät olleet kokoontulleet
passiivi kokoontultiin ei kokoontultu passiivi oli kokoontultu ei ollut kokoontultu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä kokoontulisin en kokoontulisi minä olisin kokoontullut en olisi kokoontullut
sinä kokoontulisit et kokoontulisi sinä olisit kokoontullut et olisi kokoontullut
hän kokoontulisi ei kokoontulisi hän olisi kokoontullut ei olisi kokoontullut
me kokoontulisimme emme kokoontulisi me olisimme kokoontulleet emme olisi kokoontulleet
te
Te
kokoontulisitte
-"-
ette kokoontulisi
-"-
te
Te
olisitte kokoontulleet
olisitte kokoontullut
ette olisi kokoontulleet
ette olisi kokoontullut
he kokoontulisivat eivät kokoontulisi he olisivat kokoontulleet eivät olisi kokoontulleet
passiivi kokoontultaisiin ei kokoontultaisi passiivi olisi kokoontultu ei olisi kokoontultu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä kokoontullen en kokoontulle minä lienen kokoontullut en liene kokoontullut
sinä kokoontullet et kokoontulle sinä lienet kokoontullut et liene kokoontullut
hän kokoontullee ei kokoontulle hän lienee kokoontullut ei liene kokoontullut
me kokoontullemme emme kokoontulle me lienemme kokoontulleet emme liene kokoontulleet
te
Te
kokoontullette
-"-
ette kokoontulle
-"-
te
Te
lienette kokoontulleet
lienette kokoontullut
ette liene kokoontulleet
ette liene kokoontullut
he kokoontullevat eivät kokoontulle he lienevät kokoontulleet eivät liene kokoontulleet
passiivi kokoontultaneen ei kokoontultane passiivi lienee kokoontultu ei liene kokoontultu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä kokoontule älä kokoontule sinä
hän kokoontulkoon älköön kokoontulko hän olkoon kokoontullut älköön olko kokoontullut
me kokoontulkaamme älkäämme kokoontulko me
te
Te
kokoontulkaa
-"-
älkää kokoontulko
-"-
te
Te
he kokoontulkoot älkööt kokoontulko he olkoot kokoontulleet älkööt olko kokoontulleet
passiivi kokoontultakoon älköön kokoontultako passiivi olkoon kokoontultu älköön olko kokoontultu

Nominaalimuodot

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. kokoontulla preesens kokoontuleva kokoontultava
pitkä 1. kokoontullakseen1 perfekti kokoontullut kokoontultu
2. inessiivi kokoontullessa2 kokoontultaessa agentti kokoontulema4
instruktiivi kokoontullen kielteinen agentti kokoontulematon
3. inessiivi kokoontulemassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) ma-infinitiivi eli kolmannen infinitiivin perusmuoto, jota ei voida käyttää agenttipartisiippina
(esim. isoisän rakentama talo), jos verbi on merkitykseltään intransitiivinen; älä sekoita intransitiivi-
verbien substantiiveina käytettäviin ma-infinitiiveihin (esim. kuolla -> kuolema)

elatiivi kokoontulemasta
illatiivi kokoontulemaan
adessiivi kokoontulemalla
abessiivi kokoontulematta
instruktiivi kokoontuleman kokoontultaman
4. kokoontuleminen
5 kokoontulemaisillaan3