Liite:Verbitaivutus/suomi/luovia

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan Liite:Verbitaivutus/suomi/luovia merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan Liite:Verbitaivutus/suomi/luovia sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten Liite:Verbitaivutus/suomi/luovia sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta Liite:Verbitaivutus/suomi/luovia on tässä. Sanan Liite:Verbitaivutus/suomi/luovia määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananLiite:Verbitaivutus/suomi/luovia määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Vartalot
vokaalivartalo luovi-
heikko vokaalivartalo -
vahva vokaalivartalo -
konsonanttivartalo -

Persoonamuodot

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä luovin en luovi minä olen luovinut en ole luovinut
sinä luovit et luovi sinä olet luovinut et ole luovinut
hän luovii ei luovi hän on luovinut ei ole luovinut
me luovimme emme luovi me olemme luovineet emme ole luovineet
te
Te
luovitte
-"-
ette luovi
-"-
te
Te
olette luovineet
olette luovinut
ette ole luovineet
ette ole luovinut
he luovivat eivät luovi he ovat luovineet eivät ole luovineet
passiivi luovitaan ei luovita passiivi on luovittu ei ole luovittu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä luovin en luovinut minä olin luovinut en ollut luovinut
sinä luovit et luovinut sinä olit luovinut et ollut luovinut
hän luovi ei luovinut hän oli luovinut ei ollut luovinut
me luovimme emme luovineet me olimme luovineet emme olleet luovineet
te
Te
luovitte
-"-
ette luovineet
ette luovinut
te
Te
olitte luovineet
olitte luovinut
ette olleet luovineet
ette olleet luovinut
he luovivat eivät luovineet he olivat luovineet eivät olleet luovineet
passiivi luovittiin ei luovittu passiivi oli luovittu ei ollut luovittu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä luovisin en luovisi minä olisin luovinut en olisi luovinut
sinä luovisit et luovisi sinä olisit luovinut et olisi luovinut
hän luovisi ei luovisi hän olisi luovinut ei olisi luovinut
me luovisimme emme luovisi me olisimme luovineet emme olisi luovineet
te
Te
luovisitte
-"-
ette luovisi
-"-
te
Te
olisitte luovineet
olisitte luovinut
ette olisi luovineet
ette olisi luovinut
he luovisivat eivät luovisi he olisivat luovineet eivät olisi luovineet
passiivi luovittaisiin ei luovittaisi passiivi olisi luovittu ei olisi luovittu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä luovinen en luovine minä lienen luovinut en liene luovinut
sinä luovinet et luovine sinä lienet luovinut et liene luovinut
hän luovinee ei luovine hän lienee luovinut ei liene luovinut
me luovinemme emme luovine me lienemme luovineet emme liene luovineet
te
Te
luovinette
-"-
ette luovine
-"-
te
Te
lienette luovineet
lienette luovinut
ette liene luovineet
ette liene luovinut
he luovinevat eivät luovine he lienevät luovineet eivät liene luovineet
passiivi luovittaneen ei luovittane passiivi lienee luovittu ei liene luovittu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä luovi älä luovi sinä
hän luovikoon älköön luoviko hän olkoon luovinut älköön olko luovinut
me luovikaamme älkäämme luoviko me
te
Te
luovikaa
-"-
älkää luoviko
-"-
te
Te
he luovikoot älkööt luoviko he olkoot luovineet älkööt olko luovineet
passiivi luovittakoon älköön luovittako passiivi olkoon luovittu älköön olko luovittu

Nominaalimuodot

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. luovia preesens luoviva luovittava
pitkä 1. luoviakseen1 perfekti luovinut luovittu
2. inessiivi luoviessa2 luovittaessa agentti luovima4
instruktiivi luovien kielteinen agentti luovimaton
3. inessiivi luovimassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"

elatiivi luovimasta
illatiivi luovimaan
adessiivi luovimalla
abessiivi luovimatta
instruktiivi luoviman luovittaman
4. luoviminen
5 luovimaisillaan3