| vokaalivartalo | norkoile- |
| heikko vokaalivartalo | - |
| vahva vokaalivartalo | - |
| konsonanttivartalo | norkoil- |
| Indikatiivi | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| preesens | perfekti | |||||
| persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
| minä | norkoilen | en norkoile | minä | olen norkoillut | en ole norkoillut | |
| sinä | norkoilet | et norkoile | sinä | olet norkoillut | et ole norkoillut | |
| hän | norkoilee | ei norkoile | hän | on norkoillut | ei ole norkoillut | |
| me | norkoilemme | emme norkoile | me | olemme norkoilleet | emme ole norkoilleet | |
| te Te |
norkoilette -"- |
ette norkoile -"- |
te Te |
olette norkoilleet olette norkoillut |
ette ole norkoilleet ette ole norkoillut | |
| he | norkoilevat | eivät norkoile | he | ovat norkoilleet | eivät ole norkoilleet | |
| passiivi | norkoillaan | ei norkoilla | passiivi | on norkoiltu | ei ole norkoiltu | |
| imperfekti | pluskvamperfekti | |||||
| persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
| minä | norkoilin | en norkoillut | minä | olin norkoillut | en ollut norkoillut | |
| sinä | norkoilit | et norkoillut | sinä | olit norkoillut | et ollut norkoillut | |
| hän | norkoili | ei norkoillut | hän | oli norkoillut | ei ollut norkoillut | |
| me | norkoilimme | emme norkoilleet | me | olimme norkoilleet | emme olleet norkoilleet | |
| te Te |
norkoilitte -"- |
ette norkoilleet ette norkoillut |
te Te |
olitte norkoilleet olitte norkoillut |
ette olleet norkoilleet ette olleet norkoillut | |
| he | norkoilivat | eivät norkoilleet | he | olivat norkoilleet | eivät olleet norkoilleet | |
| passiivi | norkoiltiin | ei norkoiltu | passiivi | oli norkoiltu | ei ollut norkoiltu | |
| Konditionaali | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| preesens | perfekti | |||||
| persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
| minä | norkoilisin | en norkoilisi | minä | olisin norkoillut | en olisi norkoillut | |
| sinä | norkoilisit | et norkoilisi | sinä | olisit norkoillut | et olisi norkoillut | |
| hän | norkoilisi | ei norkoilisi | hän | olisi norkoillut | ei olisi norkoillut | |
| me | norkoilisimme | emme norkoilisi | me | olisimme norkoilleet | emme olisi norkoilleet | |
| te Te |
norkoilisitte -"- |
ette norkoilisi -"- |
te Te |
olisitte norkoilleet olisitte norkoillut |
ette olisi norkoilleet ette olisi norkoillut | |
| he | norkoilisivat | eivät norkoilisi | he | olisivat norkoilleet | eivät olisi norkoilleet | |
| passiivi | norkoiltaisiin | ei norkoiltaisi | passiivi | olisi norkoiltu | ei olisi norkoiltu | |
| Potentiaali | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| preesens | perfekti | |||||
| persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
| minä | norkoillen | en norkoille | minä | lienen norkoillut | en liene norkoillut | |
| sinä | norkoillet | et norkoille | sinä | lienet norkoillut | et liene norkoillut | |
| hän | norkoillee | ei norkoille | hän | lienee norkoillut | ei liene norkoillut | |
| me | norkoillemme | emme norkoille | me | lienemme norkoilleet | emme liene norkoilleet | |
| te Te |
norkoillette -"- |
ette norkoille -"- |
te Te |
lienette norkoilleet lienette norkoillut |
ette liene norkoilleet ette liene norkoillut | |
| he | norkoillevat | eivät norkoille | he | lienevät norkoilleet | eivät liene norkoilleet | |
| passiivi | norkoiltaneen | ei norkoiltane | passiivi | lienee norkoiltu | ei liene norkoiltu | |
| Imperatiivi | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| preesens | perfekti | |||||
| persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
| minä | – | – | minä | – | – | |
| sinä | norkoile | älä norkoile | sinä | – | – | |
| hän | norkoilkoon | älköön norkoilko | hän | olkoon norkoillut | älköön olko norkoillut | |
| me | norkoilkaamme | älkäämme norkoilko | me | – | – | |
| te Te |
norkoilkaa -"- |
älkää norkoilko -"- |
te Te |
– | – | |
| he | norkoilkoot | älkööt norkoilko | he | olkoot norkoilleet | älkööt olko norkoilleet | |
| passiivi | norkoiltakoon | älköön norkoiltako | passiivi | olkoon norkoiltu | älköön olko norkoiltu | |
| infinitiivit | partisiipit | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| aktiivi | passiivi | aktiivi | passiivi | |||
| 1. | norkoilla | preesens | norkoileva | norkoiltava | ||
| pitkä 1. | norkoillakseen1 | perfekti | norkoillut | norkoiltu | ||
| 2. | inessiivi | norkoillessa2 | norkoiltaessa | agentti | norkoilema4 | |
| instruktiivi | norkoillen | – | kielteinen agentti | norkoilematon | ||
| 3. | inessiivi | norkoilemassa | – | 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto 2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa | ||
| elatiivi | norkoilemasta | – | ||||
| illatiivi | norkoilemaan | – | ||||
| adessiivi | norkoilemalla | – | ||||
| abessiivi | norkoilematta | – | ||||
| instruktiivi | norkoileman | norkoiltaman | ||||
| 4. | norkoileminen | |||||
| 5 | norkoilemaisillaan3 | |||||