Liite:Verbitaivutus/suomi/särpiä

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan Liite:Verbitaivutus/suomi/särpiä merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan Liite:Verbitaivutus/suomi/särpiä sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten Liite:Verbitaivutus/suomi/särpiä sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta Liite:Verbitaivutus/suomi/särpiä on tässä. Sanan Liite:Verbitaivutus/suomi/särpiä määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananLiite:Verbitaivutus/suomi/särpiä määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Vartalot
vokaalivartalo -
heikko vokaalivartalo särvi-
vahva vokaalivartalo särpi-
konsonanttivartalo -

Persoonamuodot

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä särvin en särvi minä olen särpinyt en ole särpinyt
sinä särvit et särvi sinä olet särpinyt et ole särpinyt
hän särpii ei särvi hän on särpinyt ei ole särpinyt
me särvimme emme särvi me olemme särpineet emme ole särpineet
te
Te
särvitte
-"-
ette särvi
-"-
te
Te
olette särpineet
olette särpinyt
ette ole särpineet
ette ole särpinyt
he särpivät eivät särvi he ovat särpineet eivät ole särpineet
passiivi särvitään ei särvitä passiivi on särvitty ei ole särvitty
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä särvin en särpinyt minä olin särpinyt en ollut särpinyt
sinä särvit et särpinyt sinä olit särpinyt et ollut särpinyt
hän särpi ei särpinyt hän oli särpinyt ei ollut särpinyt
me särvimme emme särpineet me olimme särpineet emme olleet särpineet
te
Te
särvitte
-"-
ette särpineet
ette särpinyt
te
Te
olitte särpineet
olitte särpinyt
ette olleet särpineet
ette olleet särpinyt
he särpivät eivät särpineet he olivat särpineet eivät olleet särpineet
passiivi särvittiin ei särvitty passiivi oli särvitty ei ollut särvitty
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä särpisin en särpisi minä olisin särpinyt en olisi särpinyt
sinä särpisit et särpisi sinä olisit särpinyt et olisi särpinyt
hän särpisi ei särpisi hän olisi särpinyt ei olisi särpinyt
me särpisimme emme särpisi me olisimme särpineet emme olisi särpineet
te
Te
särpisitte
-"-
ette särpisi
-"-
te
Te
olisitte särpineet
olisitte särpinyt
ette olisi särpineet
ette olisi särpinyt
he särpisivät eivät särpisi he olisivat särpineet eivät olisi särpineet
passiivi särvittäisiin ei särvittäisi passiivi olisi särvitty ei olisi särvitty
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä särpinen en särpine minä lienen särpinyt en liene särpinyt
sinä särpinet et särpine sinä lienet särpinyt et liene särpinyt
hän särpinee ei särpine hän lienee särpinyt ei liene särpinyt
me särpinemme emme särpine me lienemme särpineet emme liene särpineet
te
Te
särpinette
-"-
ette särpine
-"-
te
Te
lienette särpineet
lienette särpinyt
ette liene särpineet
ette liene särpinyt
he särpinevät eivät särpine he lienevät särpineet eivät liene särpineet
passiivi särvittäneen ei särvittäne passiivi lienee särvitty ei liene särvitty
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä särvi älä särvi sinä
hän särpiköön älköön särpikö hän olkoon särpinyt älköön olko särpinyt
me särpikäämme älkäämme särpikö me
te
Te
särpikää
-"-
älkää särpikö
-"-
te
Te
he särpikööt älkööt särpikö he olkoot särpineet älkööt olko särpineet
passiivi särvittäköön älköön särvittäkö passiivi olkoon särvitty älköön olko särvitty

Nominaalimuodot

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. särpiä preesens särpivä särvittävä
pitkä 1. särpiäkseen1 perfekti särpinyt särvitty
2. inessiivi särpiessä2 särvittäessä agentti särpimä4
instruktiivi särpien kielteinen agentti särpimätön
3. inessiivi särpimässä 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"

elatiivi särpimästä
illatiivi särpimään
adessiivi särpimällä
abessiivi särpimättä
instruktiivi särpimän särvittämän
4. särpiminen
5 särpimäisillään3