| vokaalivartalo | sinnittele- |
| heikko vokaalivartalo | - |
| vahva vokaalivartalo | - |
| konsonanttivartalo | sinnitel- |
| Indikatiivi | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| preesens | perfekti | |||||
| persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
| minä | sinnittelen | en sinnittele | minä | olen sinnitellyt | en ole sinnitellyt | |
| sinä | sinnittelet | et sinnittele | sinä | olet sinnitellyt | et ole sinnitellyt | |
| hän | sinnittelee | ei sinnittele | hän | on sinnitellyt | ei ole sinnitellyt | |
| me | sinnittelemme | emme sinnittele | me | olemme sinnitelleet | emme ole sinnitelleet | |
| te Te |
sinnittelette -"- |
ette sinnittele -"- |
te Te |
olette sinnitelleet olette sinnitellyt |
ette ole sinnitelleet ette ole sinnitellyt | |
| he | sinnittelevät | eivät sinnittele | he | ovat sinnitelleet | eivät ole sinnitelleet | |
| passiivi | sinnitellään | ei sinnitellä | passiivi | on sinnitelty | ei ole sinnitelty | |
| imperfekti | pluskvamperfekti | |||||
| persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
| minä | sinnittelin | en sinnitellyt | minä | olin sinnitellyt | en ollut sinnitellyt | |
| sinä | sinnittelit | et sinnitellyt | sinä | olit sinnitellyt | et ollut sinnitellyt | |
| hän | sinnitteli | ei sinnitellyt | hän | oli sinnitellyt | ei ollut sinnitellyt | |
| me | sinnittelimme | emme sinnitelleet | me | olimme sinnitelleet | emme olleet sinnitelleet | |
| te Te |
sinnittelitte -"- |
ette sinnitelleet ette sinnitellyt |
te Te |
olitte sinnitelleet olitte sinnitellyt |
ette olleet sinnitelleet ette olleet sinnitellyt | |
| he | sinnittelivät | eivät sinnitelleet | he | olivat sinnitelleet | eivät olleet sinnitelleet | |
| passiivi | sinniteltiin | ei sinnitelty | passiivi | oli sinnitelty | ei ollut sinnitelty | |
| Konditionaali | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| preesens | perfekti | |||||
| persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
| minä | sinnittelisin | en sinnittelisi | minä | olisin sinnitellyt | en olisi sinnitellyt | |
| sinä | sinnittelisit | et sinnittelisi | sinä | olisit sinnitellyt | et olisi sinnitellyt | |
| hän | sinnittelisi | ei sinnittelisi | hän | olisi sinnitellyt | ei olisi sinnitellyt | |
| me | sinnittelisimme | emme sinnittelisi | me | olisimme sinnitelleet | emme olisi sinnitelleet | |
| te Te |
sinnittelisitte -"- |
ette sinnittelisi -"- |
te Te |
olisitte sinnitelleet olisitte sinnitellyt |
ette olisi sinnitelleet ette olisi sinnitellyt | |
| he | sinnittelisivät | eivät sinnittelisi | he | olisivat sinnitelleet | eivät olisi sinnitelleet | |
| passiivi | sinniteltäisiin | ei sinniteltäisi | passiivi | olisi sinnitelty | ei olisi sinnitelty | |
| Potentiaali | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| preesens | perfekti | |||||
| persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
| minä | sinnitellen | en sinnitelle | minä | lienen sinnitellyt | en liene sinnitellyt | |
| sinä | sinnitellet | et sinnitelle | sinä | lienet sinnitellyt | et liene sinnitellyt | |
| hän | sinnitellee | ei sinnitelle | hän | lienee sinnitellyt | ei liene sinnitellyt | |
| me | sinnitellemme | emme sinnitelle | me | lienemme sinnitelleet | emme liene sinnitelleet | |
| te Te |
sinnitellette -"- |
ette sinnitelle -"- |
te Te |
lienette sinnitelleet lienette sinnitellyt |
ette liene sinnitelleet ette liene sinnitellyt | |
| he | sinnitellevät | eivät sinnitelle | he | lienevät sinnitelleet | eivät liene sinnitelleet | |
| passiivi | sinniteltäneen | ei sinniteltäne | passiivi | lienee sinnitelty | ei liene sinnitelty | |
| Imperatiivi | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| preesens | perfekti | |||||
| persoona | myönteinen | kielteinen | persoona | myönteinen | kielteinen | |
| minä | – | – | minä | – | – | |
| sinä | sinnittele | älä sinnittele | sinä | – | – | |
| hän | sinnitelköön | älköön sinnitelkö | hän | olkoon sinnitellyt | älköön olko sinnitellyt | |
| me | sinnitelkäämme | älkäämme sinnitelkö | me | – | – | |
| te Te |
sinnitelkää -"- |
älkää sinnitelkö -"- |
te Te |
– | – | |
| he | sinnitelkööt | älkööt sinnitelkö | he | olkoot sinnitelleet | älkööt olko sinnitelleet | |
| passiivi | sinniteltäköön | älköön sinniteltäkö | passiivi | olkoon sinnitelty | älköön olko sinnitelty | |
| infinitiivit | partisiipit | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| aktiivi | passiivi | aktiivi | passiivi | |||
| 1. | sinnitellä | preesens | sinnittelevä | sinniteltävä | ||
| pitkä 1. | sinnitelläkseen1 | perfekti | sinnitellyt | sinnitelty | ||
| 2. | inessiivi | sinnitellessä2 | sinniteltäessä | agentti | sinnittelemä4 | |
| instruktiivi | sinnitellen | – | kielteinen agentti | sinnittelemätön | ||
| 3. | inessiivi | sinnittelemässä | – | 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto 2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa | ||
| elatiivi | sinnittelemästä | – | ||||
| illatiivi | sinnittelemään | – | ||||
| adessiivi | sinnittelemällä | – | ||||
| abessiivi | sinnittelemättä | – | ||||
| instruktiivi | sinnittelemän | sinniteltämän | ||||
| 4. | sinnitteleminen | |||||
| 5 | sinnittelemäisillään3 | |||||