Katso myös: matti, Mattias, Mátyás |
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | Matti | Matit |
genetiivi | Matin | Mattien (Mattein) |
partitiivi | Mattia | Matteja |
akkusatiivi | Matti; Matin |
Matit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | Matissa | Mateissa |
elatiivi | Matista | Mateista |
illatiivi | Mattiin | Matteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | Matilla | Mateilla |
ablatiivi | Matilta | Mateilta |
allatiivi | Matille | Mateille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | Mattina | Matteina |
translatiivi | Matiksi | Mateiksi |
abessiivi | Matitta | Mateitta |
instruktiivi | – | Matein |
komitatiivi | – | Matteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | Mati- | |
vahva vartalo | Matti- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Kansanomainen muoto Matias, Mattias, Matthias -nimestä, joka on peräisin heprean nimestä Mattitja ’Jumalan lahja’.[1]