Mononen (38)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | Mononen | Monoset |
genetiivi | Monosen | Monosten Monosien |
partitiivi | Monosta | Monosia |
akkusatiivi | Mononen; Monosen |
Monoset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | Monosessa | Monosissa |
elatiivi | Monosesta | Monosista |
illatiivi | Monoseen | Monosiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | Monosella | Monosilla |
ablatiivi | Monoselta | Monosilta |
allatiivi | Monoselle | Monosille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | Monosena (Monosna) |
Monosina |
translatiivi | Monoseksi | Monosiksi |
abessiivi | Monosetta | Monositta |
instruktiivi | – | Monosin |
komitatiivi | – | Monosine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | Monose- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
Monos- |
Nimen alkuperälle on ehdotettu useita eri selityksiä. (1) Siihen sisältyy Salomonin tai Filemonin lyhentymä Mono(i). (2) Se perustuu nimeen Mongs ~ Magnus. (3) Se saattaa olla myös peräisin pakanuuden aikaisesta nimestä Montaneuvoinen kuten Montonen.[1]