Taivutetaan kuten sanaa vuolle.[1]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | Vuollet | Vuolteet |
genetiivi | Vuolteen | Vuolteiden Vuolteitten |
partitiivi | Vuolletta | Vuolteita |
akkusatiivi | Vuollet; Vuolteen |
Vuolteet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | Vuolteessa | Vuolteissa |
elatiivi | Vuolteesta | Vuolteista |
illatiivi | Vuolteeseen | Vuolteisiin (Vuolteihin) |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | Vuolteella | Vuolteilla |
ablatiivi | Vuolteelta | Vuolteilta |
allatiivi | Vuolteelle | Vuolteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | Vuolteena | Vuolteina |
translatiivi | Vuolteeksi | Vuolteiksi |
abessiivi | Vuolteetta | Vuolteitta |
instruktiivi | – | Vuoltein |
komitatiivi | – | Vuolteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | Vuoltee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
Vuollet- |