Hei, olet tullut tänne etsimään sanan Wikisanakirja:Kahvihuone/arkisto10 merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan Wikisanakirja:Kahvihuone/arkisto10 sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten Wikisanakirja:Kahvihuone/arkisto10 sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta Wikisanakirja:Kahvihuone/arkisto10 on tässä. Sanan Wikisanakirja:Kahvihuone/arkisto10 määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananWikisanakirja:Kahvihuone/arkisto10 määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Korjattavat yhteys- ja tyylimallineet
Hei! Monet (kaikki?) yhteys- ja tyylimallineet kuten vaikkapa kemia on merkitty korjattaviksi ja niiden sivuilla ohjastetaan käyttämään yhteys1-mallinetta. Miksi näin ja missä säästö? Nykyinen käyttö tyyliin {{kemia|Suomen}} on ihan tehokas ja helposti hahmotettava tapa uusille muokkaajillekin. Pitempi rivi ”yhteys1|kemia|k=kieli” on vaikeampi muistaa ja mielestäni kömpelömpikin. Voisiko ajatella näitä erillisä mallineita kuitenkin säästettävän ja vain kutsuvan yhteys-ykköstä? --Lentom (keskustelu) 15. maaliskuuta 2013 kello 17.22 (UTC)
En oikein ymmärrä tyylimallineitten käyttötakoitusta, Miksi pitäisi käyttää esimerkiksi mallinetta Malline:puhekielinen, miksei voi kirjoittaa Wikisanakirjan ohjeen mukaan: '''# (''(sanan tyyli tai aihealue)'') (sanaselitys)'''? Myös mallineen ohje "Ohje it-adj:n käyttöön" ei kyllä aukea minulle, voisiko sen saada myös selvällä suoimenkielellä?--Pjr (keskustelu) 17. maaliskuuta 2013 kello 11.50 (UTC)
Hei! Käyttötarkoitus piilee siinä, että tyylimallineet luokittelevat samalla sanan vastaavaan luokkaan, yllä esimerkiksi X kielen kemian sanasto. Tällöin ei myöskään luokitusta voi poistaa vahingossa HotCatilla. Mallineen sivulle tulostama näkyvä teksti (-koodi) on tietenkin täsmälleen sama kuin ohjeessa: (''kemia''). Pieni hyöty piilee siinäkin jos tuota muotoilua joskus muutettaisiin ei muutosta tarvi tehdä kuin tyylimallineisiin tuhansien sivujen sijaan. Lopulta on makuasia kirjoittaako tyylin (ja mahdollisesti luokan) käsin vai mallineella, kuten Hartz alla toteaa – kunhan kirjoittaa! Tuossa mainitsemassasi puhekielinen-mallineessa on kyllä pieni epäjohdomukaisuus: {puhekielinen} tuottaa tekstin puhekieltä. Ehkä parempi käyttää suoraan {puhekieltä}.
Minusta tässä menee kaksi asiaa sisäkkäin, sanan tyyli ja käyttöyteys; onko myös tyylimallineen tarkoitus luokitella sanat tyylin mukaiseen käyttöyhteys-luokkaan? Ymmärrän kyllä käyttöyhteys-mallineen käytön luokittelun apuvälineenä ja tyylimallineen käytön yhdenmukaistavana, mutta miksi nämä asiat pitää yhdistää?--Pjr (keskustelu) 18. maaliskuuta 2013 kello 12.46 (UTC)
Lähinnä rinnastin tyylit ja käyttöyhteydet tässä kun näitä mallineita käytetään sanaselitysrivillä samalla tavalla. Kemia ja merenkulku ovat käyttöyhteyksiä ja arkikieltä ja halventava ovat tyylejä. Tyylimallineiden on tarkoitus luokitella sana vain siihen kyseiseen tyyliluokkaan (esim. X kielen arkikieliset...). Joskus sanalle (merkitykselle) sopii erityinen tyyli ja tietty käyttöyhteys, kuten kurkku = imukaula. --Lentom (keskustelu) 18. maaliskuuta 2013 kello 10.44 (UTC)
En tiedä mistä noihin ohjeisiin on tuo it-adj oikein tullut. Kaiken järjen mukaan siinä pitäisi olla ohje yhteys1-mallineen käyttöön. Kuten huomaat ajatukseni oli se että miksi kirjoittaa pitempää rämpsyä {yhteys1|kemia|k=koodi} kun nykyinen {kemia|Kieli} on ihan toimiva ja selkeä. --Lentom (keskustelu) 18. maaliskuuta 2013 kello 10.16 (UTC)
Sinänsä se ja sama kuinka merkintä tehdään, kunhan tehdään. Mielestäni ei kannata noudattaa mitään tiukkaa linjaa, vaan annetaan muokkaajien toimia melkoisen vapaasti tässä asiassa. Tietysti joskus 2015 jälkeen voidaan pyrkiä yhtenäistämään artikkeleita tuollaisilla pikkusäädöillä että artikkeleissa olisi täsmälleen samat mallineet, mutta pääasia on, että saamme lisää sisältöä Wikisanakirjaan. Siis tuhansittain uusia artikkeleita ja sisältöä lisää vanhoihin ja virheiden korjailua! Tuo päätavoite eli sanakirjan tuottaminen nyt unohtuu näissä pikkuviilailuissa... --Hartz (keskustelu) 17. maaliskuuta 2013 kello 14.29 (UTC)
Itse siis käytän vielä nykyäänkin toisinaan merkintää (''slangia''), koska se on nopea ja aina ei jaksa.... mutta informaatiosisältö on täsmälleen sama (eli kaikki ok sinänsä). --Hartz (keskustelu) 17. maaliskuuta 2013 kello 14.32 (UTC)
Ai niin, tuli mieleen toinenkin etu näiden ”yksittäisten” tyyli- ja yhteysmallineiden puolesta. Näitä voi käyttää myös ilman kielen nimeä niin saa oikein muotoillun tekstin muuallekin kuin sanariville ilman epätoivottua koko sivun luokittumista. Näppärää ja yhtenäistä. --Lentom (keskustelu) 18. maaliskuuta 2013 kello 10.16 (UTC)
Uudet kontekstimallineet tulostavat sotkua, jos niille ei anna pakollista k= -parametria. Onko näiden vanhojen poistosta olemassa joku konsensus, ja saako niitä vielä käyttää sen sijaan että kirjoittaisi kolmen parametrin ja kahden putkimerkin muodostaman litanian? --Mikko Paananen (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 15.41 (UTC)
Olen ymmärtänyt, että Puisque on ajatellut, että ryhdyttäisiin käyttämään merkintää {{yhteys1|fysiikka|k=fi}}. Tuo merkintä lisää fysiikan sanasto -luokan automaattisesti artikkelin loppuun. Kaikki nykyiset yhteys-merkinnät muutettaisiin käyttämään tuota merkintätapaa. Tämän jälkeen malline siirrettäisiin nimelle yhteys (nykyisen päälle), ja kaikissa yhteys1-mallinetta käyttävissä artikkeleissa tehtäisiin pieni muutos merkintään. H-Bot voi tehdä näitä muutoksia automaattisesti, joten kyse on pikkujutusta. Kuitenkin ihan {{fysiikka|Suomen}} -merkinnät ovat ok. Voin vaikka botilla muuttaa näitä erilaisia automaattisesti. Täällä Kahvihuoneessa on kuitenkin ollut juuri keskustelua siitä, että sinänsä aika se ja sama kuinka yhteys-merkintä tehdään, kunhan yhteys tulisi jotenkin merkittyä. --Hartz (keskustelu) 11. huhtikuuta 2013 kello 04.33 (UTC)
Yhteys1-malline tulisi palauttaa ja tehdä siitä uudelleenohjaus mallineeseen yhteys. Syy: näin malline toimisi myös artikkelien vanhoissa versioissa ja näkisi, millaisia ne ovat. Mallineiden uudelleenohjaus silloin, kun uusi malline toimii samoin kuin vanha, on kätevää ja hyödyllistä monin tavoin. --Pxos (keskustelu) 6. toukokuuta 2013 kello 14.43 (UTC)
Wikisanakirjan aakkosjärjestys
MediaWikiin on lisätty mahdollisuus kielikohtaiseen lajittelujärjestykseen luokissa (ks. mw:Manual:$wgCategoryCollation ja bugzilla:45443). Aakkosten loppupää näkyy luokissa vanhastaan suomen kielen kannalta väärässä järjestyksessä ÄÅÖ (näiden merkkien Unicode-järjestysnumeroiden mukaan). Ajattelin tilata muille suomenkielisille Wikimedia-hankkeille korjauksen ($wgCategoryCollation = 'uca-fi') yhdellä Bugzilla-pyynnöllä, mutta Wikisanakirja taitaa olla kimurantimpi tapaus monikielisen aineistonsa vuoksi? Paras ratkaisu olisi kai se, että kunkin kielen sanat aakkostettaisiin kielen oman järjestyksen mukaan, mutta valitettavasti tuo lajitteluasetus on toistaiseksi sama koko wikissä. Jätetäänkö lajittelujärjestys ennalleen odottamaan parempaa toteutusta, vai haluammeko muuttaa sitä? --Silvonen (keskustelu) 18. maaliskuuta 2013 kello 06.40 (UTC)
No tuolla muutoksella suomen ja ruotsin luokittelujärjestykset saataisiin kuntoon. Eli sinänsä kannatettavaa, mutta rikkooko tuo luokittelujärjestys sitten kaikki muut? Mihin tuo muutos rajoittuu??? Tietenkään kaikissa kielissä ei ole kirjaimia Å, Ä ja Ö. Eli käykö niin, että vain suomen ja ruotsin kohdalla tapahtuu muutos ja muutos ei sitten vaikuta muihin kieliin, kun niissä ei ole ko. kirjaimia? --Hartz (keskustelu) 18. maaliskuuta 2013 kello 06.50 (UTC)
Eli jos muutos koskee vain suomea ja ruotsia, kun niissä on kyseisiä kirjaimia, ja muiden kielten kohdalla ei tapahdu mitään muutosta nykyisestä, niin totta kai kannattaa toteuttaa. --Hartz (keskustelu) 18. maaliskuuta 2013 kello 07.09 (UTC)
Muutos vaikuttaisi kaikkiin tämän wikin luokkiin. Muiden kielten kuin suomen tai ruotsin sanoja listaaville luokille siitä olisi vähemmän iloa ja joissakin tapauksissa mahdollisesti haittaa. ÅÄÖ-järjestyksen lisäksi uusi asetus niputtaisi käsittääkseni yhteen esimerkiksi eri a-kirjaimen variantit (á, à, â jne.). En tunne Wikisanakirjan rakennetta tarpeeksi hyvin uskaltaakseni suositella suoralta kädeltä asetuksen muuttamista. --Silvonen (keskustelu) 18. maaliskuuta 2013 kello 11.27 (UTC)
Jos a-kirjaimen variantit menevät perseelleen, niin muutosta ei kannata toteuttaa. Mutta jos tapahtuisi vain muutos tuossa Å-kirjaimessa, niin tämä kai vaikuttaisi käytännössä vain suomen ja ruotsin kielen luokittellujärjestyksiin ja kaikki olisi ok? --Hartz (keskustelu) 18. maaliskuuta 2013 kello 11.30 (UTC)
Tuo aakkosjärjestys on jo nyt pielessä: katso vaikka mitä löytyy ä:n jälkeen. Ö:tä en "aakkosista" vielä löytänyt... Se näyttäisi olevan myös hyvin sekalaisessa seurassa... Mikä on Wikisanakirjan aakkostusperiaate? Kai se on määritelty jollain sivulla? Kommentin jätti Nedergard (keskustelu - muokkaukset).
Noh, ko. thain artikkeli menee automaattisesti listaan Special:Allpages. Ko. artikkeli menee UTF-8:n mukaisesti häntäpäähän mm. japanin, korean ja kiinan kielten artikkeleiden kanssa. En näe tässä mitään ongelmaa: UTF-8 on oikein hyvä. Eri kielten artikkeleita lisäksi luokitellaan Wikipediasta tuttujen luokkien avulla, mutta oikeastaan jokaisen kielen kohdalla luokittelu on hieman eri. Suomen kielen sanoja on sinänsä helppo luokitella: esim. äänielokuva kuuluu luokkiin Luokka:Suomen sanat-ää (ää-alkuiset sanat; sisältää kaikki sanaluokat) ja Luokka:Suomen kielen substantiivit-ää (ää-alkuiset substantiivit; sisältää vain substantiivit). Muissa kielissä tarkkeellisia merkkejä käsitellään eri tavoin luokittelussa (esim. ranska, espanja jne.). Thain kielen sanoja Wikisanakirjassa on vähän eikä kukaan liene vielä paneutunut kyseiseen kieleen. Nyt thain kieli näyttää Wikisanakirjassa tältä: Luokka:Thain kieli ja Luokka:Thain sanat. --Hartz (keskustelu) 5. huhtikuuta 2013 kello 02.59 (UTC)
Juttuja ja aikatauluja jutuille
Hei, olen hieman hahmotellut, että mitä aion itse tehdä ja milloin. Olen ajatellut sitä aikaisemmin mainitsemaani Merkityt versiot -laajennusta (FlagRevs). Tuo on Wikipediassa käytössä tällä hetkellä ja varmaan useille se onkin sieltä tuttu. Mielestäni Wikisanakirjassa joudutaan ottamaan kyseinen laajennus käyttöön jossain vaiheessa. Laajennuksesta on hyötyä vandalismin torjunnassa ja lisäksi sen avulla voidaan arvioida sisältöä eli se toimii samalla arviointityökaluna. Ajattelen niin, että eri kielten sanojen taivutusmuodoista ei kannata tehdä artikkeleita ennen kuin tuo laajennus on käytössä, koska tuon laajennuksen avulla taivutusmuotoartikkelit saadaan pidettyä paremmin vandalismista vapaana ja ko. artikkelit saadaan merkittyä "tarkistetuiksi" automaattisesti. Eli taivutusmuotoartikkeleita tulisi botilla tehtynä vasta tuon laajennuksen käyttöönoton jälkeen ja artikkelimäärä hyppäisi arviolta noin miljoonaan. Mielestäni FlagRevs-laajennuksen käyttöönottoa voidaan ryhtyä valmistelemaan kesällä 2013 ja ottaa se käyttöön jo syksyllä 2013, jolloin taivutusmuotoartikkeleita voitaisiin lisätä botilla heti käyttöönoton jälkeen. En tiedä vastustaako kukaan? Laajennuksesta voi lukea suomenkielisestä Wikipediasta, jossa sitä voivat myös testata seulojiksi merkityt käyttäjät (tuoreet muutokset -sivulla ja artikkeleiden historia-välilehdillä).
Ennen tuon laajennuksen käyttöönottoa olen hahmotellut mitä kaikkia juttuja aion tehdä botin avulla. Mieleeni on tullut lukuisia asioita aivan ylimääräisten luokkien poistosta käännöstaulukoiden tasapainottamiseen. Uskon, että monia ja tarpeellisia muokkauksia voidaan tehdä botilla nyt kevään ja kesän aikana.
lintujen kuvien lisääminen suomen kielen lintuartikkeleihin
Plus lisäksi joitain pieniä säätöjä. Muokkaajat voivat keskittyä sananselityksiin, etymologioihin, käännöksiin ja liittyviin sanoihin eli toisin sanoen siihen todelliseen sisältöön, kun botilla hoidetaan kuntoon joitain merkintä- ja muotoseikkoja. Ehkä hyvin tärkeää olisi lisätä suomen sanoille taivutustyyppejä ja taivutustaulukoita (erityisesti substantiiveille?). Wikisanakirjan merkintä- ja muotoseikat pitäisi "hakata kiveen" lähiaikoina eli sana-artikkelin mallia tulisi vielä hieman kehittää joiltain osin ja varsinkin ohjeistusta sana-artikkelin tekemiseksi tulisi parantaa. --Hartz (keskustelu) 24. maaliskuuta 2013 kello 17.52 (UTC)
FlagRev-laajennosta ei luullakseni voi ottaa käyttöön tämänkaltaisissa pienehköissä projekteissa ylipäänsä, ja mitä olen nyt nähnyt projektin luonteesta ja sen suhtautumisesta in concreto erilaisiin nykyisiin ongelmiin sisällön kanssa, voisin ilmoittaa vastustavani tällaista ideaa monin eri syin. Täällähän ei ole vandalismia juurikaan, jollei sellaiseksi ole laskettava sellaisten käyttäjien muokkauksia, jotka olisivat automaattisesti seulojia, mikäli FlagRevs otettaisiin käyttöön. Tämä viesti keskittyy teknisiin asioihin, vaikka FlagRevs-laajennoksen perustarkoituksena on sisältö. --Pxos (keskustelu) 28. maaliskuuta 2013 kello 04.46 (UTC)
Sitä paitsi mikä itsetarkoitus mahtaa olla artikkelimäärässä miljoona? Kun useimpien taivutusten ajatus on ratkaistu erilaisilla mallineilla, joissa näkyy olevan enemmän väärää kuin oikeaa, niin tämä johtaisi siihen, että Wikisanakirja olisi täynnä virheellisiä muotoja, joiden perusteena olisivat käyttäjät, jotka joko kieltä (mm. suomea) ymmärtämättä luulevat, että robottimainen taivutus on ratkaisu kaikkeen, ja samalla siihen, että artikkeleiden korjaaminen kävisi suurin piirtein mahdottomaksi. Järjettömiä ajatuksia, jos nyt yritän säästää sanoja. --Pxos (keskustelu) 28. maaliskuuta 2013 kello 04.52 (UTC)
Ei FlagRevs-laajennuksen käyttöönotolle ole mitään alarajaa. Tuon voi ottaa käyttöön vaikka omassa MediaWiki-asennuksessa kotikoneella, vaikka wikissä olisi vasta etusivu. Sitten voidaan miettiä milloin ja miksi FlagRevs-laajennuksen käyttöönotto olisi järkevää tai ei olisi järkevää. Wikisanakirjan vandalismi on vähäistä, joten muokkausmääräisesti vandalismi ei ole ongelma. Vandalismi on kuitenkin suurempi ongelma kun artikkeleita on luokkaa miljoona ja suuri osa artikkeleista on taivutusmuotoartikkeleita, joita ei ole tarkoitus rikkoa tai sotkea jälkikäteen (parempi kun pysyisivät sellaisina kuin ne olivat silloin kun ne luotiin automaattisesti: arviolta tällaisissa artikkelissa vandalismi pysyisi pitkään huomaamatta – toisaalta taivutusmuotoartikkeleita ei tulisi suojata). Tässä FlagRevs-laajennuksesta on hyötyä, kun ko. artikkeleihin tehdyt muutokset jäävät hyväksymättömien muutosten jonoon niin pitkäksi aikaa kunnes muutokset tarkastetaan. Wikisanakirja kasvaa koko ajan, joten osaltaan kyse on huomista varten varautumisesta (myös Wikipediassa Patrolled edits -laajennus toimi aikansa, mutta siitä luovuttiin kun Wikipedia kasvoi).
Hyväksymättömät muutokset pysyvät artikkeleissa piilossa, mistä on hyötyä sisällön laadun varmistamisessa ja kun kaikki eivät osaa kaikkia kieliä. Hyväksymättömien muutosten jonosta on myös hyötyä, kun kieltä osaavat voivat hyväksyä tehtyjä muutoksia esim. viikko jälkikäteen, eikä muutokset ole hävinneet tuoreet muutokset -sivun historiaan ajan kuluessa. Tämä jono olisi selvä parannus nykyiseen! Wikisanakirjassa on niin paljon kieliä, että yksikään muokkaaja ei kykene sanomaan kaikkien kielten muokkauksista, että ovatko ne vandalismia vai ei (esim. minä en osaa japania). Wikipedian puolella tätä vastaa se, että kaikki eivät ole kaikkien asioiden asiantuntijoita (esim. minun on vaikea sanoa panssarivaunuista sanaakaan). Kyse on työnjaosta eli osaava tarkastakoon. Lisäksi voi olla vaikea sanoa suomen kielestä, vaikka se onkin lähes kaikkien muokkaajien äidinkieli. Myös erilaisiin pikkumerkintöihin saadaan paremmin rotia FlagRevs-laajennuksella (käyttöyhteydet ja sanojen suvut).
Wikisanakirjassa tärkeintä on tietenkin sisältö, ja juuri FlagRevs arviointityökaluna vähitellen vie artikkeleita laadukkaampaan suuntaan toistuvien arviointien kautta. Sisältöä koulitaan vähitellen paremmaksi. Artikkelit kehittyisivät laadukkaampaan suuntaan ilman FlagRevs-arviointeja, mutta ne ovat avuksi tuossa. Suomenkielinen Wikipedia on esimerkki siitä kuinka FlagRevs-arvioinnit vähitellen vievät artikkeleita laadukkaampaan suuntaan ja artikkelit saavat "sinisen värin" ja sen jälkeen "vihreän värin". Arvioinneista on yksinkertaisesti hyötyä – myös Wikisanakirjassa. Lisäksi nykyhetkellä Patrolled edits -laajennuksen ominaisuuksia käytetään heikosti, kun kukaan ei jaksa merkitä lukuisia uusia artikkeleita tarkastetuiksi. Miljoona artikkelia ei ole mikään itsetarkoitus, mutta sen voi ajatella jonkinlaiseksi tavoitteeksi. --Hartz (keskustelu) 28. maaliskuuta 2013 kello 06.04 (UTC)
FlagRevs-laajennokselle on toki sellainen alaraja, että kun tämä ei ole kotikonewiki, asentajat vaativat hyvät perusteet sen käyttöönotolle. Tuo kuulostaa melkein "Protected Revisions" -ajatukselle, mikä on täällä johtava periaate. Ei minulle tarvitse kertoa FlaggedRevs-asioista sen kummemmin, olen jo tutustunut niihin Wikipediassa ja muissa projekteissa sekä lukenut paljon keskusteluja asiasta. Tänne tuo ei sovi lainkaan, sen voin sanoa heti uudestaan. Mitkä "kieltä osaavat"? Kuka täällä osaa jotain kieltä? Sen tarkoitus on vandalismin torjunta! Kuka on osaava? Sentree per piacere?
Vihreä väri on pelkkä kuriositeetti fi-wikissä, eikä sillä ole mitään itsenäistä merkitystä meiner Meinung nach. Miten FuckedRevisions -laajennoksen käyttöönotto parantaa laadullista sisältöä, jos sitä ennen tehdään satamiljoonaatuhatta artikkelia taivutusmuodoista, joita sitten kontrolloidaan seulonnan avulla? Onko täällä käytössä "Patrolled Edits"? En ole nähnyt. Miten sellaisen saa?
Siis ensin = miljoona artikkelia perustuen ihan höltä hööhön ja sen jälkeen FlaggedRevs valvomaan, ettei niihin tehdä muutoksia. Oletteko te joskus edes katsoneet sanakirjoja pintaa syvemmälle tai sitä, miten sanakirjaa rakennetaan? Nämä ajatuksethan ovat helt och hållet kerrassaan, insomma, mon dieu, %¤#6!! --Pxos (keskustelu) 31. maaliskuuta 2013 kello 02.21 (UTC)
Vastustan koko wikisanakirjan toimitusperiaatteita yleisesti ja FlagRevs-laajennoksen käyttöönottoa erityisesti. Se vie koko roskan suoraan helvettiin, mikä olisi syytä nähdä jo nyt. Harvoin olen ollut näin tuohtunut. Idioottimaisia ajatuksia, Hartz! Idiottimaisia ajatuksia. --Pxos (keskustelu) 31. maaliskuuta 2013 kello 02.38 (UTC)
Pxos, voit antaa parannusehdotuksia nykyisiin toimitusperiaatteisiin milloin tahansa. Mikä Wikisanakirjan toimitusperiaatteissa on niin pielessä? Wikisanakirjan nykytavat ovat syntyneet, vähitellen muotoutuneet, vuosien kuluessa ja ne vaikuttavat toimivan ihan hyvin. Rakentavaa kritiikkiä ja parannusehdotuksia otetaan vastaan! Oma pyrkimykseni on vain viedä projektia eteenpäin: kohottaa Wikisanakirjan artikkeleiden laatua ja artikkeleiden määrää – ajattelen siis oikeastaan vain Wikisanakirjan sisältöä. Laadun kohottaminen varmaan vaatii paljon omia artikkelimuokkauksia, bottimuokkauksia, käytäntöjä ja työkaluja. En minä ajattele ja suunnittele näitä asioita Wikisanakirjan heikentämiseksi vaan päinvastoin. Tottakai voidaan keskustella siitä mikä Wikisanakirjassa olisi/ei olisi järkevää ja mikä täällä toimisi hyvin/ei toimisi lainkaan, mutta asiallisesti Pxos, kiitos. Miksi FlagRevs ei sovi tänne lainkaan? Kyllä voidaan punnita FlagRevsin hyviä ja huonoja puolia sekä sen soveltuvuutta Wikisanakirjaan. Ei FlagRevsiä ole missään tapauksessa pakko tuoda Wikisanakirjaan!
Nykyään käytössä on Patrolled edits http://en.wikipedia.orghttps://dictious.com/fi/Help:Patrolled_edit, mutta oman näkemykseni mukaan tuo ei ole toiminut kunnolla missään vaiheessa (siis ei edes silloin kun se otettiin käyttöön v. 2007), koska vakimuokkaajat eivät ole jaksaneet merkitä uusia artikkeleita tarkistetuiksi. Ainakin itse olen ajatellut tuota merkitsemistä käytännössä ajanhukaksi, kun uudet artikkelit ovat olleet vakimuokkaajien tekemiä ja tämän seurauksena työkalusta ei ole ollut mitään hyötyä. Jos uusien artikkeleiden ja tehtyjen muutosten tarkistamista voitaisiin parantaa nykyisestä niin plussaahan se olisi. FlagRevs toisi tuohon parannuksen ja lisäksi se toimisi samalla artikkeleiden arviointityökaluna. Artikkelien arvioinnit ovat ainakin selvä plussa artikkeleiden laadun kohottamisessa. Wikisanakirjaan voisi sopia viisi tasoa artikkelien arvioimisessa, kts. esimerkki: http://www.mediawiki.orghttps://dictious.com/fi/Help:FlaggedRevs#Terminology. Joskus sanojen merkitykset ja käännökset tulisi tarkistaa kuitenkin, niin miksi ei sitten olisi hyvä merkitä, että kyllä, nyt artikkeli on tarkistettu ja taso on nyt laadukas niin muutkin saisivat tietää? Toinen asia, jota aikaisemmassa viestissäni käsittelin, on se, että kaikki eivät osaa kaikkia kieliä, niin FlagRevs olisi myös tässä avuksi kun kieltä osaava voisi tarkistaa artikkeliin tehdyn muutoksen (esim. minä en osaa vieläkään japania, enkä pysty sanomaan ko. kielen muutoksista juuta enkä jaata).
Wikisanakirjassa ei paperi ei lopu kesken, niin täällä voidaan tehdä artikkeleita taivutusmuodoista. Miksi siis ei tehtäisi? Niitä on tehty jo jonkin verran, eikä niistä ole ollut mitään haittaa. Artikkeleiden suojaamista pyritään välttämään, mutta joitain artikkeleita oli aikaisemmin suojattuna (nyt suojauksia on poistettu aiheettomina). Taivutusmuotoartikkeleihin tehtyjä muutoksia olisi helpompi seurata FlagRevsin avulla. Kyllä, tuo tarkoittaisi taivutusmuotoartikkeleiden "kontrollointia", mutta onko se nyt niin huono asia? Parempihan olisi, että IP-osoitteet eivät vahingossa rikkoisi tai tarkoituksella sotkisi ko. artikkeleita... Ja eihän tuo edes vastaa sivun suojaamista, kun muokkaaminen olisi vapaata, mutta sitten vakikäyttäjät vain tarkistaisivat niihin tehdyt muutokset. Eihän muutosten tarkistaminen ole huono asia, vai? --Hartz (keskustelu) 1. huhtikuuta 2013 kello 08.23 (UTC)
Niin kauan kuin artikkelit ovat vakiomuokkaajien tekemiä, FlaggedRevs ei tuo laaduntarkkailuun mitään erikoista. Tämä koko keskustelu on niin käsittämätöntä, että minä en oikein edes jaksa lukea noita perusteluja asiasta. Koko käsittelytapa on tekninen, eikä siinä oteta huomioon sisältöä lainkaan. Eri virkkeiden lihavoinneilla on ainakin minuun lähinnä päinvastainen vaikutus kuin on toivottu. Tämä ei ole rakentavaa keskustelua enkä jaksa nähdä syytä osallistua toimitusperiaatteista keskusteluun, kun tämä on mikä on. --Pxos (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 01.20 (UTC)
Ok. Kaikki nämä keskustelut toimivat hyvänä alustuksena FlaggedRevsin käyttöönoton suunnittelulle. Olen ajatellut puuhastella tuon asian parissa kesällä 2013, mutta tietenkin Wikisanakirjan yhteisö saa päättää otetaanko kyseinen teknologia käyttöön. Itse keskityn sisältöön. FlaggedRevs toisi nimenomaan apua olemassa olevien artikkeleiden seulomisella ja niihin tehtyjen muutosten tarkistamisella. Uudet artikkelithan löytyvät ja pysyvät uusien artikkeleiden listassa Special:Newpages. Itse vain ajattelen, että FlaggedRevsistä olisi suurta hyötyä ja se kohottaisi Wikisanakirjan sisällön uudelle, korkeammalle tasolle. Argumentteja tietysti tullaan punnitsemaan puolesta ja vastaan kesällä ja syksyllä 2013. Lisäksi Wikisanakirjan FlaggedRevs-versiolle tulisi laatia tänne sopivat asetukset (jotka varmaankin poikkeaisivat Wikipedian asetuksista, mutta toisaalta kannattaisi pyrkiä samankaltaisuuteen). --Hartz (keskustelu) 11. huhtikuuta 2013 kello 05.08 (UTC)
Wikisanakirjan merkittävyys?
Napsautuin pari kertaa satunnaista sivua. Tuli aikamoisen erikoisia tuloksia, jotka herättivät myös kysymyksen koko projektin merkittävyydestä. Jos nyt käsitin oikein, niin wikisanakirjaan luodaan artikkeli joka ainuasta maailman kielen sanasta?? Hyvä jumala, kuka tämän keksi? Ei ainakaan kukaan, joka tuntee edes alkeet terminologiatietokannoista. Tiedoksi: terminologiatietokannassa täsmätään käsitteitä. Kuten Wikipediassa, jossa yksi käsite vastaa yhtä tiettyä kielilienkkiä, jonka päässä on samaa asiaa tarkoittava käsite. Simppeliä eikö totta? Wikisanakirjasta tällaista yhteensopivuutta ei löydy. Sori, terminologia/sanakirja-projektina saa arvosanan nolla. Erikielisten vastineiden määrä riippuu täysin ko. kielen muokkaaajista. Toiseksi on varsin kyseenalaista, että samasta sanasta (samalla merkityksellä) luodaaan x-tuhat eri versiota eri kielissä. ÄÄh, olen toiminut alalla pitkään, ja näin alkeellista sanakirjaa en ole vielä nähnyt... Tehkää oikea sanakirja ja oikealla softalla - mediawiki on hyvä ohjelmisto, mutta sillä ei voi tehdä sanakirjaa.--Nedergard (keskustelu) 4. huhtikuuta 2013 kello 22.18 (UTC)
Kyllä. Kaikki maailman kielet (nyt artikkeleita on suomenkielisessä Wikisanakirjassa 384 kielellä), kaikki maailman riittävän merkittävät sanat, mutta kylläkään ei sisällytetä kaikkia harvinaisempia yhdys- ja uudissanoja eikä epäidiomaattisia sanoja. Eli kaikki sellaiset eri kielten sanat sisällytetään, joita on järkeä sisällyttää sanakirjaan (järkeenkäypää?). Suuria kieliä on maailmassa kuitenkin vain kymmenisen kappaletta mitä sitten ajatteleekaan suureksi ja suomalaisille käyttäjille tavanomaisesti merkittäviä kieliä ovat suomi, englanti, ruotsi ja kiinnostuksen/tarpeen mukaan venäjä, saksa, espanja ja ranska. Mitään kieliä ei syrjitä vaan kaikkien kielten artikkelit ovat tervetulleita. Ikään kuin luonnollisesti suuret kielet ja nämä seitsemän luettelemaani kieltä muodostavat tällä hetkellä sisällöstä suuren osan.
Kohdistuuko kritiikkisi Wikisanakirjan käyttämään teknologiaan ja eri kieliversioihin? Ajattelet, että MediaWiki on sanakirjan tekemiseen soveltumaton ja että eri kieliversioissa tehdään turhaa työtä? Ehkä MediaWikin sijaan käytössä voisi olla parempi ohjelmisto tai MediaWikiin voitaisiin liittää jokin laajennus. En kuitenkaan pitäisi MediaWikiä surkeana alustana, kun se kuitenkin tarjoaa esim. wiki-ominaisuudet, ihan hyvän haun, luokat, mallineet ja toimintosivut. Lisäksi MediaWiki tarjoaa runsaasti joustavuutta. Wikisanakirja perustuu kirjoitettuihin artikkeleihin, missä on hyvät puolensa. Kehittyneempää käyttöliittymää ja tietokantarakennetta testattiin projektissa WiktionaryZ/Ultimate Wiktionary/OmegaWiki. Uskoin joskus 2008-2009, että tuohon siirryttäisiin vähitellen, mutta projekti epäonnistui täysin.
Eri kieliversioissa on eri kieli pääosassa: suomenkielisessä Wikisanakirjassa pääkieli on suomi ja kaikki erikieliset sanat ikään kuin pyrkivät kohti tätä kieltä, kääntyvät suomen kielelle. Tietysti käyttöliittymä on suomenkielisessä Wikisanakirjassa suomenkielinen. Eri kieliversiot tukevat toisiaan. En tiedä onko kyse edes päällekkäisestä työstä. Wikipedian tapaan kielilinkit (interwiki-linkit) siirtynevät Wikidataan. Lisäksi Wikidataa saatetaan käyttää joihinkin muihinkin asioihin Wikisanakirjassa. --Hartz (keskustelu) 5. huhtikuuta 2013 kello 03.45 (UTC)
Wikisanakirjan tulevaisuudesta taitetaan näköjään peistä sivulla meta:Wiktionary future. Olen itse puuhannut aikoinaan kieliteknologian parissa, ja oma ensireaktioni oli samansuuntainen kuin Nedergardilla: MediaWikin käyttö sanakirjan tekoon tuntui ruuvien hakkaamiselta vasaralla. Wikidata saattaa tosiaan antaa piristysruiskeen Wikisanakirjan tietomallin parantamiseen ja päällekkäisen työn poistamiseen, mutta kaikkein hienointa (ainakin minusta...) olisi, jos hankkeessa syntyisi samalla kunkin kielen morfologinen analysaattori. --Silvonen (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 15.00 (UTC)
No, tärkeintä sanakirjassa on mielestäni sisältö ja MediaWikin teknologioilla päästään kyllä vähitellen haluttuun lopputulokseen (vaikka se viekin useita vuosia, mutta on Wikisanakirjaa ehditty vääntää jo noin kahdeksan vuotta ja tulokset ovat lupaavia ja paikoitellen erittäin hyviä). Jostain syystä kritiikeissä ei keskitytä sisältöön ja lopputulokseen vaan teknologiaan ja prosessiin. Tuleeko kritiikki ns. insinööri-immeisiltä? Wikisanakirjan teknologiaa tulisi mielestäni kritisoida joko muokkaajan tai lukijan näkökulmasta eli mitä puutteita/heikkouksia käytännössä muokkaaja tai lukija kohtaa. Muokkaajalle Wikisanakirjan teknologia on oikein joustava ja wiki-ominaisuudet ovat hyvin hyödyllisiä. Nykyään voidaan käyttää myös yksinkertaisia artikkelipohjia uusien artikkeleiden tekemisen nopeuttamiseksi. Kuitenkin muokkauksista valtaosa kohdistuu jo olemassa oleviin artikkeleihin. Lukijan näkökulmasta on sinänsä se ja sama millä teknologialla sisältö generoidaan ja esitetään selaimessa. Haku-toiminto on varmaankin lukijoille ihan ykkösjuttuja. :-) --Hartz (keskustelu) 11. huhtikuuta 2013 kello 04.51 (UTC)
Olen maisteri enkä insinööri. :) Totta kai hyvän sanakirjan pystyy tuottamaan vaikka sulkakynällä tai kirjoituskoneella, mutta kun tietotekniikka on keksitty, sitä kannattaisi käyttää fiksusti. Sanakirjatieto on (tai voisi olla) rakenteisempaa kuin Wikipedia-artikkelit, ja tietomalli voisi tukea tätä rakennetta paremmin, jotta vaikkapa artikkelin koira taivutustaulukko näkyisi automaattisesti kaikenkielisille lukijoille. Muokkaajia voisi olla enemmän, jos ei olisi tunnetta tarpeettoman työn tekemisestä, ja lopputuloskin olisi kattavampi lukijan kannalta. --Silvonen (keskustelu) 11. huhtikuuta 2013 kello 13.34 (UTC)
Kyllä tietomalli voisi tukea Wikipediasta poikkeavaa rakennetta paremmin, olet aivan oikeassa. Wikisanakirja on vain MediaWiki ”perusasetuksilla”. Erityisesti käännöstaulukoissa kehittyneemmästä tietomallista olisi hyötyä. Artikkelit voisivat ihannetapauksissa jakautua selkeisiin eri osioihin ja osioita voitaisiin jakaa eri kieliversioiden välillä, mutta tietenkin tällaisten toteuttaminen on ollut varmasti hankalaa ja näitä ei ole toteutettu. Wikisanakirja on lisäksi aina ollut Wikipedian pikkuveli tai suorastaan pieni sivuhanke, joten kehittämisponnistelut ovat kohdistuneet Wikipediaan. Wikidata saattaa tuoda Wikisanakirjaan parannuksia, mutta olen skeptinen käännöstaulukoiden suhteen, sen sijaan toiveikas ääntämistiedostojen ja IPA-merkintöjen suhteen. Kaikki tällaiset muutokset voivat kuitenkin tehdä muokkaamisesta turhan monimutkaista, siis kun esim. Wikipediassa iw-linkkien lisääminen eri artikkeleihin on ollut helppoa. Nyt Wikidata on vaikeampi, mutta toisaalta arviolta 200 kertaa tehokkaampi kun kielilinkit päivittyvät kaikkiin kieliversioihin automaattisesti. Uskon, että tulevina vuosina Wikisanakirjassa mennään yhä enemmän tuohon tehokkuuden suuntaan Wikipedian tapaan, mutta mihin kaikkeen Wikidata pystyy? Itse pidän ilmiselvänä sitä, että Wikisanakirjan iw-linkit siirtyvät 2013-2014 Wikidataan. Näkemykseni mukaan tulevien vuosien muutokset ovat täysin kiinni Wikidatasta – mitä se kykenee tarjoamaan Wikisanakirjalle. Turhasta työstä ei kuitenkaan ole kyse kun tällä hetkellä ei ole mitään parempaa ratkaisua tarjolla. :-) --Hartz (keskustelu) 11. huhtikuuta 2013 kello 14.52 (UTC)
Hei! Vedän tänne keskustelun aiheesta näiden muutosten vuoksi: ja . Antaa sanarivillä olla luokittajamallineen fi-subs!!! Se ei edelleeeeeeeenkään ole turha!!! Ja en mielelläni lähtisi poistelemaan taivutustaulukoita Suomen substantiiviartikkeleista tai muuttamaan mallinetta yhteys1 → yhteys. En mielelläni rikkoisi Puisquen ohjeita tässä asiassa.--(Terveisin) Sentree (s. 8.8.97) (keskustelu) 11. huhtikuuta 2013 kello 18.36 (UTC)
Uusissa artikkeleissa merkinnät voivat olla mielestäni vapaampia, esim. sanarivillä voidaan käyttää lihavoitua sanaa eli monenlaiset merkinnät ovat hyväksyttäviä kunhan artikkeli saadaan alkuun, mutta olemassa olevia artikkeleita ei tulisi muuttaa tuollaisiksi heikommiksi. Mallineet fi-subs ja yhteys1 ovat tällä hetkellä suositeltavat merkinnät, koska ko. mallineet ovat ominaisuuksiltaan kehittyneitä ja ne luokittelevat artikkelit oikein automaattisesti. Näitä kannattaa käyttää jo uuden artikkelin luontivaiheessa. Taivutustaulukoiden lisääminen suomen substantiiveille on suositeltavaa, eikä taivutustaulukoita ole järkeä poistaa artikkeleista. Wikisanakirja:Sana-artikkelin mallia tulisi päivittää. --Hartz (keskustelu) 12. huhtikuuta 2013 kello 02.31 (UTC)
Fiksailtavaa bottiajon jälkeen
Hei, muutin yhteensä 13 000 suomen kielen substantiivi-, adjektiivi- ja verbiartikkelia käyttämään fi-subs, fi-adj ja fi-verbi -mallineita. Näissä artikkeleissa on nyt turhaan vanhat ylimääräisiksi muuttuneet luokat, joita voi poistaa artikkelia muokkaamalla tai HotCat-työkalun miinusmerkkiä painamalla. Pyrin poistamaan ylimääräiset luokat kuitenkin automaattisesti mahdollisimman pian eli käsin ei tarvitse tehdä ko. muokkauksia. Bottiajossa törmäsin kahteen ongelmaan: 1) substantiiveista oli jonkin verran monikkomuotoja ja 2) verbeistä oli jonkin verran taivutusmuotoja. Korjattaviin verbeihin pääsee käsiksi luokassa Luokka:Suomen verbit, joilta puuttuu taivutustyyppi, joka sisältää nuo kaikki ongelmalliset artikkelit. Jatkossa taivutusmuotoartikkelit tulisi erottaa jotenkin perusmuotoartikkeleista (tätä tulisi suunnitella, että kuinka se tapahtuisi)! Korjattavat substantiivien monikkomuotoartikkelit löytyvät Käyttäjä:H-Botin sivuhistoriasta 14. huhtikuuta 2013 klo 13:00-13:10 (arviolta 500 kpl). Kuitenkin nuo korjaantunevat vähitellen kun ne kuuluvat suomen kielen substantiivien luokkiin, mutta ne olisi helppo korjata tuon muokkauslistan avulla. --Hartz (keskustelu) 15. huhtikuuta 2013 kello 06.47 (UTC)
Suomen verbien artikkeleissa on tietona taivutusmuodoista taivutustyyppi ja viittaus taivutusmuotoliitteeseen. Taivutusmuotoliitteeet ovat laajoina aika vaikeasti hahmotettavia.
Verbin taivutuksesta voisi mahdollisesti olla jotain jo sanarivillä. Esimerkiksi:
tulla (yks 1. p.tulen).
Mielestäni voisi kokeilla ainakin yleisimpien verbien teemamuotojen esittämistä taulukkona taivutus-osiossa.
Artikkelissa olevasta taulukosta vähemmänkin tottunut suomen kielen käyttäjä voisi nähdä yhdellä silmäyksellä verbin tärkeimmät ja useimmin tarvittavat taivutusmuodot. Tein esimerkin artikkeliin tulla--Pjr (keskustelu) 15. huhtikuuta 2013 kello 09.16 (UTC)
Kas, tää(kin) jäi huomaamatta multa. Mikä tekee taivutusliitteistä vaikeasti hahmotettavia? Muodot esitetään niissä niin kuin ne ovat, oikeillä termeillä (ainoita kotoperäisiä taitaa olla sanat "kielteinen" ja "myönteinen"); mikäli kyse on siitä, ettei lukija tiedä, mitä kielioppitermit tarkoittavat, se ei liene Wikisanakirjan vika (indikatiivi- yms. sanat voi toki linkata omiin artikkeleihinsa). Sanarivistä en osaa sanoa. En oikein itse tykkää, kun sinne tungetaan infoa, vaikka sen voisi esittää muualla. Jos muutkin tätä haluavat, niin toki sinne vois heittää ne muodot, joista koko taivutusskeema aukeaa (esim. suomea opiskeleville muunkielisille). -- Puisque (keskustelu) 15. helmikuuta 2014 kello 21.03 (UTC)
Taivutuslitteistä tekee vaikeaselkoisia niiden koko, suomen verbimuotojen määrä on vieraskieliselle joskus vähän työläs hahmottaa. Mielestäni olisi edelleenkin hyvä että sana-artikkelissa jossain kohtaa näkyisi ainakin indikatiivin preesensin 1. persoonan muoto. Tämähän useimmin riittää loppujen verbimuotojen luomiseen.--Pjr (keskustelu) 16. helmikuuta 2014 kello 10.34 (UTC)
Meta-Wikissä on uusi kommenttipyyntö liittyen ylläpitäjien oikeuksien poistoon pitkään käyttämättömiltä olleilta Wikimediaaneilta. Yleisesti ottaen tämä ylivalvojien ehdotus koskisi kaikkia wikejä joissa ei ole menettelytapaa tarkistaa ylläpitäjien oikeuksia.
Keräämme myös listaa projekteista joilla on toimintatapa käyttämättömien tunnusten ylläpito-oikeuksien poistoon kommenttisivulle. Olet tervetullut lisäämään projektisi listalle jos sillä on käytäntö epäaktiivisille ylläpitäjien tunnuksille.
Kaikkia näkemyksiä arvostetaan. Keskustelu voi päättyä 21. toukokuuta 2003 (2013-05-21), mutta sitä voidaan jatkaa tarvittaessa.
The default position of the "edit" link in page section headers is going to change soon. The "edit" link will be positioned adjacent to the page header text rather than floating opposite it.
Section edit links will be to the immediate right of section titles, instead of on the far right. If you're an editor of one of the wikis which already implemented this change, nothing will substantially change for you; however, scripts and gadgets depending on the previous implementation of section edit links will have to be adjusted to continue working; however, nothing else should break even if they are not updated in time.
Ideas to do this all the way to 2009 at least. It is often difficult to track which of several potential section edit links on the far right is associated with the correct section, and many readers and anonymous or new editors may even be failing to notice section edit links at all, since they read section titles, which are far away from the links.
Muokkaa-linkkien sijainti muuttui muutama päivä sitten. Tänään muokkaa-linkit ovat muuttuneet isommiksi kuin aluksi. Häiritsevätkö lukuisat muokkaa-linkit artikkeleiden lukemista? Tuli vain itselleni mieleen, että muokkaa-linkkien koko ja sijainti saattavat nyt aiheuttaa sekavuutta artikkeleihin... --Hartz (keskustelu) 3. toukokuuta 2013 kello 10.31 (UTC)
Edellinen pienempi tekstin koko oli varmaankin liian pieni mobiililaitteille, silloin se oli kuitenkin isommalla näytöllä ihan siedettävä koska pienempi koko kertoi että teksti ei ole sivun varsinaista sisältöä. Nyt kun sininen muokkaa-teksti on leipäteksin kanssa saman kokoinen se sotkeutuu ehkä liikaa tavallisiin lukijoita kiinnostaviin sinilinkkeihin (esim. sivulla koira Liittyvät sanat -osiossa). Ehkä osiokohtaisille linkeille parempi paikka on kuitenkin sivun oikeassa reunassa kuten suomenkielisessä Wikipediassa. Linkit otsikon perässä kannustavat kokeilemaan muokkaamista, linkit oikealla tekevät sivusta helpommin luettavan ja muutenkin siistimmän. --Lentom (keskustelu) 3. toukokuuta 2013 kello 12.08 (UTC)
Ajattelin kirjoittaa aiheesta Wikisanakirjan luotettavuuden parantaminen. Tässä kirjoituksessa ei oteta kantaa sisällön määrään, vaan sisällön laatuun siltä osin kun on kyse sisällön luotettavuudesta (ei artikkelien pituudesta). Jotta Wikisanakirja voisi olla luotettava ja arjessa sekä eri yhteiskunnan ja tieteen aloilla aidosti käyttökelpoinen sanakirja, Wikisanakirjan sisältöön täytyy kyetä luottamaan vastaavalla tavalla kuin Wikipedian sisältöön. Täytyy kuitenkin muistaa, että Wikisanakirja:Vastuuvapaus kertoo, että ”Wikisanakirja ei takaa tietojen oikeellisuutta” ja ”Wikisanakirjasta löytyy paljon arvokasta ja totuudenmukaista tietoa, mutta EMME VOI kuitenkaan taata Wikisanakirjassa olevan tiedon oikeellisuutta”. Tämä kannattaa pitää mielessä. Wikipediassa on vastaavat merkinnät. Wikisanakirja ei ole asiantuntijoiden, auktoriteettien, kirjoittama, joten periaatteessa sen levittämään tietoon, suhtaudutaan jossain määrin epävakavasti ja sen sisällölle annetaan pienempi painoarvo kuin joillekin muille lähteille. Käytännössä Wikisanakirjan sisältämät tiedot kannattaa tarkistaa muista sanakirjoista tai esim. jonkin alan asiantuntevista lähteistä.
Wikeissä luotetaan silmäpareihin, jotka huomaavat virheitä ja lukemattomiin yksittäisiin korjauksiin. Vähitellen sisältö kehittyy laadukkaampaan suuntaan kun sisällön virheitä jatkuvasti korjataan. Sisältöön liittyvissä ongelmissä käytetään keskustelusivuja, joilla voidaan esimerkiksi esittää lähteitä. Lisättyjä sanoja ja sanojen merkityksiä kyseenalaistetaan jatkuvasti keskustelusivuilla ja osa artikkeleista siirtyy poistoäänestykseen. Wikipediassa on keskeiset käytännöt: Wikipedia:Tarkistettavuus ja Wikipedia:Merkitse lähteet. Wikisanakirjaan kannattanisi tuoda samansuuntaiset käytännöt, jotta sanakirjan käyttäjät voisivat olla varmempia sisällön oikeellisuudesta. Wikisanakirja kuitenkin eroaa Wikipediasta joiltain osin. Lähteitä ei ehkä voida merkitä jokaiselle yksittäiselle asialle (esim. käännökselle), koska artikkelit täyttyisivät lukemista ja muokkaamista hankaloittavista viitteistä. Artikkelin lopussa sijaitseva Viitteet-osio on yleistynyt viime aikoina ja on käytössä ehkä parissa sadassa artikkelissa. Sanan merkitysten ja sananselitysten lähteistäminen lienee vaikeahkoa? Näihin tulisi mielestäni kehittää käytäntöä tulevina vuosina. Esimerkiksi (tällä hetkellä yhdessä korkeatasoisimmista artikkeleista) artikkelissa koira voitaisiin pohtia kuinka lähteet merkittäisiin siihen. Etymologia-osioissa lähteiden merkintä onnistuu jo tänään. Näiden jälkeen seuraava kehityskohde lienisivät sananselitysten yhteydessä olevat esimerkkilauseet. Kuitenkin monissa suomen kielen artikkeleissa törmätään sellaiseen ongelmaan, että ei ole vain yhtä tapaa määritellä sanaa ja lisäksi ala- ja yläkäsitteitä yms. voidaan ajatella useissa tapauksissa eri tavoin, eli harvoin on vain yksi ainoa tapa...
Lisäksi keinoina ovat aktiivinen vandalismin torjunta sisältöön tulevien tahallisten virheiden välttämiseksi ja aikaisemmin mainitsemani MediaWikin laajennus FlaggedRevs. Mielestäni tämän laajennuksen käyttöönottoa kannattaa harkita ja mahdollista toteutusta suunnitella pääasiassa sen mahdollistamien artikkelien arviointien vuoksi. Artikkelien arvioimisesta esimerkiksi asteikolla 1-5 heikosta laadukkaaseen olisi nähdäkseni hyötyä. --Hartz (keskustelu) 2. toukokuuta 2013 kello 16.51 (UTC)
Oletteko te jonkinnäköinen aprillipila? ? Annan artikkeleille heti kaikille ykkösen, mikäli sitä ei mainita saksalaisen arvostelun parhaana asteikkona. Jos taas vitonen ei ole muuta kuin heikko vaan paras, niin annan vaihtoehdoksi miinus kymmenen. --Pxos (keskustelu) 9. toukokuuta 2013 kello 02.54 (UTC)
? Kun määritellään loputtomasti pelkän fiiliksen mukaan sanojen käyttöä yleisesti, arkikielisesti, satunnaisesti, harvinaisesti, puhekielessä, siinä mielessä, jossain määrin tai kenties kirjakielisesti – ymmärtämättä ollenkaan tuonkaan luokitusjärjestelmän perusteita sanakirjallisessa mielessä, päädytään esimerkin kaltaisiin kysymyksiin. --Pxos (keskustelu) 9. toukokuuta 2013 kello 03.11 (UTC)
Lisäksi keinoina ovat aktiivinen vandalismin torjunta sisältöön tulevien tahallisten virheiden välttämiseksi" Mitä te teette tahattomille virheille? Tai tahallisille virheille, jotka eivät ole vandalismia? Miten tuon Flagged Revisions -järjestelmän käyttöönoton jälkeen erotellaan virheet niistä jotka eivät ole virheitä? Seulojan kielentajun mukaan? Ketkä arvostelevat artikkelit asteikolla yksi–nolla? Seulojat? Ylläpitäjät? Kuka tahansa muokkaaja? Sinä? Minä? Liisa Henttu? --Pxos (keskustelu) 9. toukokuuta 2013 kello 03.47 (UTC)
Kohta-mallineen käyttöönotto
Uutta ja kehittyneempää käännöstaulukoiden mallinetta kohta käytetään jo yli 500 artikkelissa. Olen kirjoittanut mallineesta aikaisemmin keskustelusivulle Keskustelu Wikisanakirjasta:Käännökset. Käännöstaulukoita on noin 28.000 artikkelissa. Kohta-mallinetta voitaisiin ryhtyä ottamaan käyttöön automaattisesti botilla vähissä määrin, jotta kaikki puuttuvat kielet saataisiin lisättyä mallineen käyttämään Lua-ohjelmaan. Tämän jälkeen käyttöönottoa voitaisiin jatkaa automaattisesti botilla kunnes malline olisi käytössä kaikissa artikkeleissa. Kaikki käännöstaulukoissa ongelmia sisältävät artikkelit putoavat automaattisesti luokkaan Luokka:Ongelmalliset käännökset, josta ongelmallisia artikkeleita on helppo korjata käsin tai botilla. Mielestäni botilla voitaisiin muuttaa lähiaikoina lähes 2000 artikkelia käyttämään kohta-mallinetta, jolloin mallinetta käytettäisiin yhteensä 2500 artikkelissa. Malline osaa lajitella käännökset aakkoselliseen järjestykseen ja tasapainottaa käännökset automaattisesti käännöstaulukon vasemmalle ja oikealle puolelle. Mallinetta käytettäessä merkinnät ovat lyhyemmät, eikä keski-mallinetta tarvitse kirjoittaa. --Hartz (keskustelu) 7. toukokuuta 2013 kello 05.33 (UTC)
Hei, mieleeni tuli, että katso-mallineiden merkintöjä kannattaisi varmaankin lisätä ja ylläpitää botin avulla? Nykyisin kyseiset merkinnät tuottavat melkoisesti työtä ja merkinnöistä saattaa jäädä puuttumaan joitakin sanoja pitkiksikin ajoiksi, niin ehkä olisi järkevää koodata yksinkertainen botti, jota voisiin ajaa silloin tällöin tietokantadumppia (http://dumps.wikimedia.org/backup-index.html) käyttäen? Botin vain pitäisi osata etsiä tietokantadumpin sivujen otsikoita (täsmälleen samat kuin Wikisanakirjan sivujen otsikot) lowercase/uppercase/iso alkukirjain/tarkkeelliset huomioiden. --Hartz (keskustelu) 15. toukokuuta 2013 kello 09.33 (UTC)
Mielestäni botti on parempi lähestymistapa, koska tällöin ei tarvitse luoda erillisiä listasivuja mallinetta varten ja myöskään ei tarvitse lisätä mallinetta jokaiselle sivulle erikseen. Tuokin kyllä toimisi! Olen koodaillut viimeaikoina kyseistä bottia ja olen saanut ihan hyviä tuloksia aikaan. Tuo malline varmaan joka tapauksessa lisättäisiin botilla tuhansiin artikkeleihin? Yritän tehdä botista sellaisen, että se ei yliajaisi katso-mallineen olemassa olevia merkintöjä artikkeleissa, vaan vain lisäisi mallineeseen puuttuvia (kirjainmuunnokset eivät ole pelkästään ä->a, mutta yritän koodata eri vaihtoehtoja). Tietokanta-ajo antaa tulokseksi, että tarvetta katso-mallineelle olisi noin 17.000 Pythonin dictionary-tietotyypin avaimelle ja jokaiseen näihin liittyy yksi arvo tai useampia. Mallinetta tarvittaisiin tämän perusteella ehkäpä 2,1x17.000 artikkelissa eli noin 36.000 artikkelissa. Wikisanakirjan kasvaessa tämä luku tulee vielä kasvamaan... Kuitenkin huomasin välittömästi, että tuosta luvusta täytyy vähentää noin 10.000 englannin kielen lintuartikkelin uudelleenohjausta ja kahteen kertaan koska uudelleenohjausta ei huomioida, joten todellinen luku liikkunee tällä hetkellä jossain noin 15.000 katso-mallineen merkinnän tietämillä (arviolta). --Hartz (keskustelu) 17. toukokuuta 2013 kello 15.18 (UTC)
Toisaalta voisi olla Lua-ohjelmointikielellä täällä toteutetun koodin ja botin hybridi (yhdistelmä), joka yhdistäisi molempien parhaat puolet! Eli siis täällä olisi moduuli, joka pulauttaisi katso-merkinnät yhteisesti muokattavissa olevan koodin avulla? Tuota koodia sitten voisi käyttää kuka tahansa ajamalla hyvin yksinkertaista bottia? Toisin sanoen siis moduuli sisältäisi varsinaisen koodin ja se outputtaisi valmiiksi muotoillun katso-mallineen merkinnän - botti vain muuttaisi mallineen merkinnän moduulin outputin mukaiseksi? Minulla on ollut ongelmia eri kirjainten muutoksissa kun ne ovat vaikeampia kuin ä->a... wiki-periaatteen mukaan moduulin avoin muokkaus olisi plussaa kun ohjelmakoodi olisi täällä wikissä moduulina ja kaikkien muokattavissa tarpeen vaatiessa! Bottia voitaisiin ajaa hyvin yksinkertaisesti olemassa olevilla bottikoodeilla tyyliin {{subst:katso}}... Luan #ifexist-funktio on kuin tehty tätä varten ja paljon yksinkertaisempi ja siistimpi kuin toteutus botissa! Hunsvotin koodamassa moduulissa ä->a ym. kirjainmuutokset ovat kai jo valmiita käytettäviksi (ja kaikkien muokattavissa tarpeen vaatiessa)! --Hartz (keskustelu) 13. kesäkuuta 2013 kello 07.51 (UTC)
Tämä edellyttäisi, että moduuli outputtaisi tyhjää tai jonkin ennalta sovitun false-pätkän silloin kun katso-mallineeseen ei löydy artikkeleita. Tällöin katso-mallinetta ei lisättäisi ollenkaan. Eli toisin sanoen malline lisättäisiin vain artikkeleihin, joiden katso-mallineeseen löytyisi artikkeleita (15.000 artikkelia vs 230.000 artikkelia). Tämä lienee toteutuksessa vaikein kohta, koska MediaWiki tekee substauksen vasta tallennusvaiheessa... Hmmmm.... --Hartz (keskustelu) 13. kesäkuuta 2013 kello 07.59 (UTC)
Botti lisäisi merkinnän {{#invoke|module}} ja moduuli antaisi artikkeleiden löytyessä outputin {{katso|x|y|z}}? Toimisiko tämä -- siis niin, että artikkeliin tallentuisi merkintä {{katso|x|y|z}}? --Hartz (keskustelu) 13. kesäkuuta 2013 kello 08.48 (UTC)
Ei siis kannata tehdä niin, että jokaisella sivulatauksella käytettäisiin moduulin koodia -- vaan siis kerralla tehtäisiin ajo botilla kaikkiin Wikisanakirjan artikkeleihin, ja moduulin koodia käytettäisiin vain ajon aikana tuottamaan katso-malline ja sen merkinnät. Onko tällöin käytettävä subst:-merkintää? Jos niin, niin lienee mahdotonta saada katso-mallineet vain 15.000 artikkeliin joissa olisini niille tarvetta, vaan ne tulisivat kaikkiin 230.000 artikkeliin kun substaus tapahtuu tallennettaessa (eikö saataisi mitään tietoa onko katso-mallineen merkintä muodostumassa tyhjäksi?)... :-( --Hartz (keskustelu) 13. kesäkuuta 2013 kello 09.02 (UTC)
Olisiko ratkaisu expandTemplate-funktio eli palautettaisiin sen avulla katso-malline merkintöineen, toisaalta jos artikkeleita ei löytyisi, niin moduuli palauttaisi tyhjää eli output ei olisi mitään (voiko output olla tyhjää?). Ehkä tällöin voitaisiin käyttää moduulin kutsumisessa subst:-merkintää ja saataisiin tehtyä muutos tallennettaessa. Viisammat korjatkoon! :-) --Hartz (keskustelu) 13. kesäkuuta 2013 kello 09.20 (UTC)
#ifexists-ratkaisu ei toimi, koska silloin täytyisi testata kaikkia mahdollisten sivujen olemassaoloa. |]-moduuli ottaa sanan ja poistaa siitä kaikki aksentit ja muuttaa merkit toiseen muotoon (esim. ß → ss, jolloin kaikki saman katso-merkinnän saavat sivut palauttavat saman merkkijonon. –Hunsvotti (keskustelu) 13. kesäkuuta 2013 kello 20.37 (UTC)
Kielet ja kemialliset yhdisteet
Kuinka merkitään kielet (esim. suomi) ja kemialliset yhdisteet (esim. hiilidioksidi)? Tulisiko niihin merkitä yhteydeksi kielitiede tai kemia, jolloin artikkelit putoaisivat yhteys-mallineiden automaattisesti antamiin luokkiin? Toisaalta, eikö olisi järkevämpää laittaa artikkelit X:n kielen kielet ja X:n kielen yhdisteet -luokkiin? Molemmat merkinnät samaan aikaan lienevät päällekkäisiä (toinen muodostuu turhaksi)? Itseäni pelottaa, että esim. X:n kielen kemian sanasto -luokat täyttyvät tuhansista kemiallisista yhdisteistä, jolloin esim. artikkeli happamuus on vaikea löytää luokan kautta (ja luokka menettäisi tavallaan ehkäpä merkityksensä). --Hartz (keskustelu) 16. toukokuuta 2013 kello 10.06 (UTC)
Ensin pitäisi päästä yksimielisyyteen siitä, mikä on yhteysmerkintöjen käyttötarkoitus. Joku aika sitten turhia yhteyksiä oltiin innokkaasti poistamassa, nyt niitä taas lisätään kaikkiin määritelmiin. Ymmärtääkseni alkuperäinen tarkoitus oli merkitä yhteys sellaisiin sanoihin, joilla on erityismerkitys tietyissä yhteyksissä. Yhteys-mallineen luokitteluominaisuus oli vain työn säästämiseksi, mutta nyt sitä käytetään sivujen luokitteluun. Mielestäni +luokka-mallinetta voisi muuttaa käyttämään samaa tietokantaa kuin yhteys-malline, jolloin se toimisi muuten samalla tavalla, mutta näkymättömästi. Hunsvotti (keskustelu) 16. toukokuuta 2013 kello 20.16 (UTC)
Tech newsletter: Subscribe to receive the next editions
Latest Tech news from the Wikimedia technical community. Please inform other users about these changes.
Recent software changes
(Not all changes will affect you.)
The latest version of MediaWiki (version 1.22/wmf4) was added to non-Wikipedia wikis on May 13, and to the English Wikipedia (with a Wikidata software update) on May 20. It will be updated on all other Wikipedia sites on May 22.
A software update will perhaps result in temporary issues with images. Please report any problems you notice.
MediaWiki recognizes links in twelve new schemes. Users can now link to SSH, XMPP and Bitcoin directly from wikicode.
The UploadWizard on Commons now shows links to the old upload form in 55 languages (bug 33513).
Future software changes
The next version of MediaWiki (version 1.22/wmf5) will be added to Wikimedia sites starting on May 27.
An updated version of Notifications, with new features and fewer bugs, will be added to the English Wikipedia on May 23.
The final version of the "single user login" (which allows people to use the same username on different Wikimedia wikis) is moved to August 2013. The software will automatically rename some usernames.
A new discussion system for MediaWiki, called "Flow", is under development. Wikimedia designers need your help to inform other users, test the prototype and discuss the interface. .
The Wikimedia Foundation is hiring people to act as links between software developers and users for VisualEditor.
Important note: This is the first edition of the Tech News weekly summaries, which help you monitor recent software changes likely to impact you and your fellow Wikimedians.
If you want to continue to receive the next issues every week, please subscribe to the newsletter. You can subscribe your personal talk page and a community page like this one. The newsletter can be translated into your language.
Mitä mieltä olette, jos otsikoiden eteen laitetaan kuvat kuten esim. espanjan- ja ranskankielisissä (esim.
Ei mielestäni huono ehdotus. Joku voisi tietenkin ajatella, että Wikisanakirjan tulisi näyttää viralliselta ja tylsältä kuin valtionhallinnon paperit. Minulta siis kannatusta kahdesta syystä: 1) otsikot eroavat toisistaan paremmin -- silmä löytää pienen kuvan nopeasti ja 2) keskeiset otsikot tulevat paremmin esille. Kieliotsikot voisi muuttaa samanlaisiksi kuin ranskankielisessä eli korostaa esim. sinisillä laatikoilla. Kaikkiin otsikoihin voisi ajatella tooltip-tekstilaatikoita, jotka ilmestyisivät kun kursori asetetaan otsikon päälle. Esim. tooltipiä käytetään IPA-mallineessa, mutta ehkä otsikoihin voisi laittaa CSS:llä vastaavanlaisen -- kaikki eivät ehkä esim. tiedä mitä etymologia tai synonyymit tarkoittavat. Käytettävien ikoneiden (kuvien) tulisi olla keskenään samanleveyisiä (esim. 32 px) ja otsikoihin relevantteja. Ranskankielisessä käytössä olevat ikonit ovat ok. Lukijat sitten oppivat ikoneiden merkitykset vähitellen. --Hartz (keskustelu) 25. toukokuuta 2013 kello 12.43 (UTC)
Yritin toteuttaa, mutta toteutuksessa oli merkittäviä ongelmia, joten luovuin ajatuksesta! Tein CSS:ään kaksi muutosta: Muutin h2-tason kieliotsikot erilaisiksi, jotta muut otsikot olisivat selkeämmin ko. otsikoiden alla. Toinen muutos oli lukuisten muokkaa-linkkien poistaminen Liittyvät sanat -osiosta. --Hartz (keskustelu) 25. toukokuuta 2013 kello 14.33 (UTC)
Mulla ne toimii ainakin nyt. Kokeilin kolmella eri selaimella. Ulkonäköä ehkä syytä parantaa, mutta jätän ne nyt näin niin ihmiset voi antaa palautetta. Nuo uudet kieliotsikot toimii hvyin, sivu jakaantuu selviin lohkoihin. Sanaluokkaotsikot voisi ehkä tehdä samantapaisiksi ja jättää kuvat vain 4:nnen tason otsikoihin. Hunsvotti (keskustelu) 25. toukokuuta 2013 kello 19.01 (UTC)
Mielestäni kuvalliset otsikot ja kieliotsikot (esim. ==Suomi==) ovat nyt hyviä. Parannusehdotuksia otetaan vastaan. Itse pienensin osioiden välejä aiemmasta. -Hartz (keskustelu) 27. toukokuuta 2013 kello 10.43 (UTC)
Kuvakkeista olisi hyvä saada tyyliltään yhtenäisempiä. Ulkonäkö on nyt vähän sekava. Taivutus-kuvake on aika hölmö, otin sen ranskankielisestä wikistä, mutta se ei ilmeiseti ollut sielläkään kovin virallisessa käytössä (ei CSS-tiedostossa). Värikkäät kuvakkeet Etymologia ja Ääntäminen näyttää mielestäni parhaimmilta nykyisellä tyylillä. Suomi-otsikosta voisi ehkä tehdä erilaisen kuin muista, esim. lyhyemmäksi, koska monilla sivuilla Wikipedia-linkki ja kuvat ovat otsikon yläpuolella ja näyttää nyt olevan asiaan liittymättömiä. Jos otsikko olisi lyhyempi niin se ehkä näyttäisi luontevammalta. Suomen kielen osiohan on muutenkin poikkeustapaus aliotsikoiden ja aakkostuksen suhteen. Toinen vaihtoehto voisi olla siirtää kuvat ja wikilinkki otsikon alapuolelle (ja poistaa float-esto taivutustaulukosta ja ehkä ylä-mallineesta). Hunsvotti (keskustelu) 27. toukokuuta 2013 kello 20.35 (UTC)
Muutin muuten käännöstaulukot vaaleanharmaiksi ja laitoin harmaat reunukset niiden ympärille. Tämä on vain kosmeettinen muutos, jonka tein sen vuoksi, että aikaisempi vaaleansininen taustaväri ei oikein sopinut enää harmaiden värien kanssa. Lisäksi taulukoihin tuli ryhtiä reunoilla, jotka ovat vaaleahkon harmaat. --Hartz (keskustelu) 27. toukokuuta 2013 kello 10.46 (UTC)
Lomakepohja artikkelien luomiseen
Hei, pyrin tuomaan tänään 27.5.2013 ruotsinkielisestä Wiktionarystä Javascriptillä toteutetun työkalun artikkelien luomiseen, joka korvaisi viime aikoina olleen lomakepohja-toteutuksen. Tämä Javascript-toteutus siis korvaisi viime aikoina olleen lomakepohja-toteutuksen, mutta toteutus ei ole vielä valmis! Yritin säätää uutta Javascript-toteutusta ensin itse... kyseessä on kuitenkin tällä hetkellä raakile. Kaikki Javascript-taitoiset ovat tervetulleita kehittämään työkalua, johon liittyvät sivut: Järjestelmäviesti:Newarticletext, Järjestelmäviesti:Gadget-nytt uppslag.js, Järjestelmäviesti:Gadget-headings.js sekä osittain Järjestelmäviesti:Common.css (ja Järjestelmäviesti:Common.js). Skriptiin voidaan lisätä ominaisuuksia tarpeen mukaan vähitellen, jos Javascript-taidot riittävät! ;-) --Hartz (keskustelu) 27. toukokuuta 2013 kello 10.55 (UTC)
Sanarivimallineita pitäisi tehdä uudestaan, että lomakkeen tietoja voisi järkevästi syöttää niille. Hyvä olisi jos malline perusmuodossaan lisäisi vain sanan luokkiin ja näyttäisi yksikkömuodon sanarivillä eikä arvailisi taivutusmuotoja. Silloin artikkelin voisi luoda lomakkeella ja siihen olisi helppo lisätä oikea taivutus. (Yleisestikin mallineissa olisi hvyä periaate, että ne tekee oletuksena vain sen mitä varten ne on tehty ja kaikki asiantuntemusta vaativa olisi ylimääräisten vipujen takana.) Muut parametrit pitäisi antaa samalla tavalla samantyyppisille kielimallineille, esim. suku. Jolloin skriptiin voi tehdä taulukon joka kertoo mitä parametreja mikäkin malline ottaa ja näyttää syöttölaaikoita sen mukaan. –Hunsvotti (keskustelu) 2. kesäkuuta 2013 kello 20.26 (UTC)
Tein skriptistä jalostetun version, jolla voi helposti lisätä osioita ja se toimii myös olemassa olevilla sivuilla ja osasivuilla. Sitä voi kokeilla lisäämällä seuraaan koodin omaan common.js-tiedostoonsa:
var avaktivera_nytt_uppslag = true; // piilottaa nykyisen skriptin
if ( (wgAction == "edit" || wgAction == "submit") && wgNamespaceNumber == 0 ) {
importScript("Käyttäjä:Hunsvotti/Testi.js");
}
Hi, apologies for posting this in English, but I wanted to alert your community to a discussion on Meta about potential changes to the Wikimedia Trademark Policy. Please translate this statement if you can. We hope that you will all participate in the discussion; we also welcome translations of the legal team’s statement into as many languages as possible and encourage you to voice your thoughts there. Please see the Trademark practices discussion (on Meta-Wiki) for more information. Thank you! --Mdennis (WMF) (talk)
Hei, uudella kohta-mallineella on nyt korvattu ylä-keski-ala-kehikko valtaosassa artikkeleita, joihin on merkitty käännöksiä. Kuitenkin vielä on kaksi asiaa, joihin tulisi kiinnittää huomiota tästä eteenpäin: 1) kohta-mallineisiin kannattaisi merkitä selite eli esim. 1. pieni kissaeläin, 2) useissa artikkeleissa on monia eri sananselityksiä, mutta vain yksi kohta-malline -- jokaiselle sananselitykselle tulisi olla oma kohta-mallineensa. Kohta-mallineen merkinnöissä on saattanut olla joitain erikoisuuksia tai merkittynä sellaisia kieliä, joita kohta-mallineen tietokanta ei tue -- tällaiset artikkelit löytyvät luokasta Luokka:Ongelmalliset käännökset. Kohta-malline otetaan käyttöön vielä vähän yli 3000 artikkelissa, minkä jälkeen ylä-keski-ala-kehikot on kokonaan korvattu kohta-mallineella. --Hartz (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 05.55 (UTC)
VisualEditor
Hei, englanninkielisessä Wikipediassa kaikille sisäänkirjautuneille käyttäjille on otettu käyttöön VisualEditor, joka mahdollistaa artikkelien sisällön muokkaamisen avaamatta muokkausnäkymää. VisualEditoria voi kokeilla englanninkielisen Wikipedian puolella. Ajattelen, että ko. muokkaustapa otetaan joskus käyttöön Wikisanakirjassa, jolloin esimerkiksi sananselitysten, esimerkkilauseiden ja etymologioiden muokkaaminen onnistuu kätevästi. Vielä vähän aikaa sitten VisualEditorissa oli rajoitus, että sitä ei voinut käyttää mallineiden muokkaamiseen -- kuitenkin nyt sillä pystyy muokkaamaan myös mallineita (tarkemmin mallineisiin annettuja parametreja). Mallineen parametrien muokkaamista voi kokeilla esimerkiksi artikkelin Windows Azure oikeasta yläkulmasta löytyvän mallineen kohdalla (ensin täytyy painaa välilähteä Edit, sitten mallinetta ja ponnahtavaa ruutua Transclusion). Mallineisiin voi myös lisätä parametreja tuon Transclusionin kautta. --Hartz (keskustelu) 2. heinäkuuta 2013 kello 06.06 (UTC)
Universal Language Selector will be enabled on 2013-07-09
On July 9, 2013, Universal Language Selector (ULS) will be enabled on this wiki. The ULS provides a flexible way to configure and deliver language settings like interface language, fonts, and input methods (keyboard mappings). Making it available here is the last phase of making ULS available on all Wikimedia wikis.
Muotoiluihin automaagisia apuja (tai edes puoli-)?
Nykyisen sivurenderöinnin aikana karostuu se, että Wikipedia-loorat ja kuvat pitäisi olla Suomi-otsikon jälkeen. Katso esim. artikkeli juna, jonka fiksasin käsin. Tällaisia tapauksia on hurja määrä etsittäväksi ja muutettavaksi. Olisko jollakin ystävälliselä wiktionistilla sopivaa joutilasta bottia nurkissa pyörimässä, jonka voisi käskeä tekemään tuollaisia muutoksia? --Aulis Eskola (keskustelu) 9. heinäkuuta 2013 kello 18.04 (UTC)
Pywikipedia is migrating to git
Hello, Sorry for English but It's very important for bot operators so I hope someone translates this.
Pywikipedia is migrating to Git so after July 26, SVN checkouts won't be updated If you're using Pywikipedia you have to switch to git, otherwise you will use out-dated framework and your bot might not work properly. There is a manual for doing that and a blog post explaining about this change in non-technical language. If you have question feel free to ask in mw:Manual talk:Pywikipediabot/Gerrit, mailing list, or in the IRC channel. Best Amir (via Global message delivery). 23. heinäkuuta 2013 kello 13.11 (UTC)
Käyttäjä estetty uudestaan. Kommenttipyyntö on tarkoitettu pitkittyneiden kiistojen ratkaisemisen välineeksi ja lie tässä tapauksessa tarpeeton. --Lentom (keskustelu) 7. elokuuta 2013 kello 20.02 (UTC)
Tarpeettomien suojausten poistopyynnöt 2
Kuten muistanette, moni malline on Puisquen ikuisesti sysop-suojaama. Monet suojauksista ovat täysin turhia, koska ei noissa vandalisoida! Jos yksi IP vandalisoi kerran yhdessä mallineessa, ei kyseistä mallinetta kuulu heti suojata ikuisesti niin, että vain ylläpitäjät voivat muokata mallinetta, VARSINKAAN ilman, että suojuksen yhteydessä perustellaan suojauksen asettaminen. Tämän suojaamisessa ei esimerkiksi ollut yhtään järkeä, koska ennen suojausta Puisque oli luonut sivun ja muokannut sitä kuusi kertaa! Ja jos peruste on olematon, tai suuri näkyvyys, ehdotan että sivun suojaus poistetaan kokonaan, mutta vaadin, että ainakin muokkaamissuojaustasoa alennetaan niin, että suojaustasoksi tulee autoconfirmed. Ja arkistoon jäänyt huomautus koskee edelleenkin niin Puisqueta, kuin muutakin ylläpitoa: Mikäli suojaamisesi jatkuu mielivaltaisena huomautusten jälkeen, voidaan ylläpito-oikeutesi poistaa ilman erillistä varoitusta!--Sentree (keskustelu) 31. heinäkuuta 2013 kello 18.44 (UTC)
Poistettavat sivut (Poistoäänestykset) ja Palautettavat sivut (Palautusäänestykset)
Tämä sivusto kaipaisi toimintaa. Siellä on muutamia liian kauan roikkuneita äänestyksiä. Toiseksikin kolmea äänestystä, jotka on sinne laitettu, ei ole kukaan muu äänestänyt, kuin niitten laittaja(t). Antakaa ihmeessä äänenne poistettaviksi äänestetyille. Toinen paikka, joka on myös käytettävissänne, on palautusäänestyssivu , jossa saa aloittaa äänestyksen sivusta, joka on omasta mielestä poistettu aiheettomasti, mutta ei itse uskalla luoda artikkelia uudelleen.--Sentree (Kysy rohkeasti!!!) Tarkkaile9. elokuuta 2013 kello 19.59 (UTC)
TÄRKEÄ: Ylläpitäjien aktiivisuustarkistus
Hei.
"Edistyneiden käyttäjäoikeuksien" (ylläpitäjä, byrokraatti jne.) poistoa koskeava käytäntö hyväksyttiin juuri globaalin yhteisön konsensuksella (yhteisösi sai ilmoituksen keskustelusta). Tämän käytännön mukaan, ylivalvojat tarkistavat ylläpitäjien aktiivisuutta pienemmissä wikeissä. Parhaan tietomme mukaan wikissänne ei ole käytäntöä "edistyneiden oikeuksien" poistamista varten epäaktiivisilta käyttäjiltä. Tämä tarkoittaa että ylivalvojat huolehtivat täällä siitä uuden käytännön mukaisesti.
Olemme todenneet että seuraavat käyttäjät täyttävät epäaktiivisuuskriteerit (ei muokkauksia tai lokimerkintöjä kahteen vuoteen):
Dkr (ylläpitäjä)
Nikerabbit (ylläpitäjä)
Samulili (ylläpitäjä)
Nämä käyttäjät saavat pian ilmoitukset, jossa heitä pyydetään aloittamaan keskustelu jos he haluavat säilyttää osan tai kaikki käyttöoikeutensa. Jos käyttäjä ei vastaa, ylivalvojat poistavat heidän edistyneet käyttöoikeutensä.
Kuitenkin, jos yhteisönä haluatte luoda oman käytännön aktiivisuuden tarkastelua varten globaalin käytännön sijasta, haluatte tehdä erilaisen päätöksen näistä epäaktiivisista oikeuksien haltijoista, tai teillä on jo käytäntö jota emme ole huomioineet, ilmoittakaa ylivalvojille Meta-Wikissä jotta osaamme jättää toimenpiteet tekemättä wikissänne. Kiitos. QuiteUnusual (keskustelu) 13. elokuuta 2013 kello 09.29 (UTC)
Yhteysmerkinnät: ajanlasku ja tekniikan alat
Hei, mieleeni tuli, että ajanlaskua käsitteleviin artikkeleihin varmaankin voitaisiin merkitä yhteydeksi ajanlasku (kronologia olisi vaihtoehtoinen merkitä, mutta lienee liian hieno termi). Toineeni mieleeni tullut asia on insinööritieteet ja tekniikan eri alat kokonaisuutena. Olen joihinkin artikkeleihin merkinnyt yhteydeksi sähkötekniikka tai energiatekniikka, mutta eri tekniikan aloja on suuri määrä. Esimerkiksi ydinase voisi kuulua asetekniikan aihepiiriin; toisaalta sitä voisi ajatella sodankäynnin aihepiiriin. --Hartz (keskustelu) 14. elokuuta 2013 kello 09.21 (UTC)
Greetings. Starting on August 21 (tomorrow), all users with an account will be using HTTPS to access Wikimedia sites. HTTPS brings better security and improves your privacy. More information is available at m:HTTPS.
If HTTPS causes problems for you, tell us on bugzilla, on IRC (in the #wikimedia-operations channel) or on meta. If you can't use the other methods, you can also send an e-mail to [email protected].
Lisäsin automaattisesti botilla numeron ja selitteen kohta-mallineisiin. Nyt selitteet saattavat olla liian pitkiä, sisältää linkkejä tai yhteys-mallineita. Yritän fiksailla niitä parempaan kuntoon ja vähitellen pyrin jotekin tarkistamaan, että jokaista sanan merkitystä vastaisi kohta-malline. Nuo automaattiset selitteet olivat ikään kuin startti. --Hartz (keskustelu) 9. syyskuuta 2013 kello 16.41 (UTC)
Vinkki: jos palautatte takaisin vanhan mallineen Malline:yhteys1 ja teette siitä uudelleenohjauksen nykyisin käytössä olevaan mallineeseen, artikkeleiden vanhat versiot toimivat hyvin, koska uudelleenohjaus kutsuu uutta mallinetta samoilla parametreillä. Kun malline on kokonaan poistettu, tilanne on huonompi. --Pxos (keskustelu) 10. syyskuuta 2013 kello 16.15 (UTC)
"Kiinan kielestä" luopuminen ja sanojen luokittelu mandariinikiinaan ja muihin kiinan variantteihin
Heips. Mitä olette mieltä? Kun nyt wikipediaa oon pläräillyt, niin noi mandariinit, kantonit, sun muut taidetaan typologien piirissä nykyään luokitella eri kieliksi, niin täällä vois noudattaa samaa käytäntöä eli pistää luokat Mandariinikiinan kieli ja Kantoninkiinan kielikiinan alaluokiksi. "Kiinan kieli" -luokan voisi säilyttää, mutta niin että se ei olisi Kielet-luokassa, jotta ei tulisi päällekkäisyyksiä. -- Puisque (keskustelu) 20. syyskuuta 2013 kello 18.37 (UTC)
First, I’d like to apologize for the English. If you can, please help to translate this for other members of your community.
The legal team at the Wikimedia Foundation would greatly appreciate your input on the best way to manage the "community logo" (pictured here) to best balance protection of the projects with community support. Accordingly, they have created a “request for consultation” on Meta where they set out briefly some of the issues to be considered and the options that they perceive. Your input would be invaluable in helping guide them in how best to serve our mission.
(This message is in English, please translate as needed)
Greetings!
Notifications will inform users about new activity that affects them on this wiki in a unified way: for example, this new tool will let you know when you have new talk page messages, edit reverts, mentions or links -- and is designed to augment (rather than replace) the watchlist. The Wikimedia Foundation's editor engagement team developed this tool (code-named 'Echo') earlier this year, to help users contribute more productively to MediaWiki projects.
We're now getting ready to bring Notifications to almost all other Wikimedia sites, and are aiming for a 22 October deployment, as outlined in this release plan. It is important that notifications is translated for all of the languages we serve.
There are three major points of translation needed to be either done or checked:
Notifications help on mediawiki.org. This page can be hosted after translation on mediawiki.org or we can localize it to this Wikipedia. You do not have to have an account to translate on mediawiki, but single-user login will create it for you there if you follow the link.
This community consultation was commenced on September 24. The following day, two individuals filed a legal opposition against the registration of the Community logo.
The question is whether the Wikimedia Foundation should seek a collective membership mark with respect to this logo or abandon its registration and protection of the trademark.
We want to make sure that everyone get a chance to speak up so that we can get clear direction from the community. We would therefore really appreciate the community's help in translating this announcement from English so that everyone is able to understand it.
Mikä mielestäsi ei toimi Wikisanakirjassa hyvin? Mikä on mielestäsi Wikisanakirjassa heikkoa? Olisi mielenkiintoista kuulla jos Wikisanakirjassa jokin mättää tai muuten vain vaatisi kohennusta.
Varmaankin edelleen Wikisanakirja:Sana-artikkelin malli -sivua tulisi päivittää. Uusia muokkaajia pitäisi ohjeistaa muotoilemaan artikkelit oikein. Joskus puhuin sellaisesta, että olisi artikkelia (koko sivua) käsittelevä malli ja sitten erikseen sana-artikkelia (yhtä kieltä sivulla) käsittelevä malli erikseen. Olisiko tämä järkevää? Voisiko tätä kokeilla? Voisiko olla kielikohtaisia artikkelimalleja jotain mallinetta käyttäen? Varmaan samalla tulisi panostaa uuden artikkelin luonti -työkaluun, joka sijaitsee muokkausnäkymän yläosassa? Eli ohjeisiin ja työkaluun parannuksia?
Onko Wikisanakirjan käytännöissä jotain kehitettävää? Joskus on puhuttu toimitusperiaatteista, niin tulisiko pyrkiä muodostamaan sellaisia, vai ovatko ne osa hajanaista käytäntöjen joukkoa? Mieleeni tulee, että Wikisanakirjassa ei ole varsinaisesti koskaan puhuttu lähteiden merkitsemisestä -- siitä ei ole muodostunut käytäntöä. Myöskään kuvien käyttämisestä artikkeleissa ei ole muodostunut käytäntöä? Ovatko kuvat esimerkiksi vain suomenkielisiin sana-artikkeleihin kuuluvia, vai voidaanko niitä käyttää myös muunkielisissä sana-artikkeleissa? Wikisanakirjan termejä tulisi varmaankin yhtenäistää?
Mallineissa ja moduuleissa on varmaankin kehitettävää? Onko joitain erityisen huonoja mallineita? Tulisiko joitakin mallineita muuttaa moduulityyppisiksi? Ovatko nykyinen sana-artikkelin malli ja nykyisin käytettävät mallineet ok? Sana-artikkelin esitysjärjestykseen ollaan kai tyytyväisiä? Tavaksi on vakiintunut järjestys: sananselitykset, taivutus, etymologia, käännökset, liittyvät sanat, idiomit ja artikkelin loppuun kaikkien kielten yhteiset lähteet. Nykyään käytetään kohta-mallineita käännösten esittämiseen: niihin tulisi merkitä numero ja selite. Jokaisella sananselityksellä tulisi olla oma kohta-malline.
MediaWiki-ohjelmistoon on pian tulossa Notifications-päivitys, joka on jo suomenkielisessä Wikipediassa käytössä. Visuaalinen muokkain (VisualEditor) otettaneen käyttöön lähikuukausina. Interwiki-linkit siirrettään varmaankin lähikuukausina/vuoden 2014 alussa Wikidataan. --Hartz (keskustelu) 9. lokakuuta 2013 kello 16.09 (UTC)
Kysymys: "Mikä on mielestäsi Wikisanakirjassa heikkoa?" Vastaus: Heikkoa ovat sellaiset vakiokäyttäjät, jotka huomautuksista huolimatta lisäävät tänne väärää ja itse keksittyä tietoa ja jolle sanakirjan yhteisö ei tee mitään. Tämän rinnalla nuo mallineiden kanssa spelaamiset ovat pientä näperrystä. --Pxos (keskustelu) 23. lokakuuta 2013 kello 14.40 (UTC)
Terve! Laitan keskustelun tänne asiasta, koska artikkelissa F-duuri tehdyssä muutoksessa laitettiin aakkostus pelkän F-kirjaimen mukaan. Tuon myötä laitoin kaikissa muissakin vastaavissa (d-molli, A-duuri, C-avain) pelkän sävelennimen mukaan. Poikkeuksia ovat ylennetyt sävelet (Fis-duuri, dis-molli jne.) ja alennetut sävelet (Ces-duuri, des-molli jne.) lukuunottamatta B:tä (B-duuri ja b-molli), Esiä (Es-duuri ja es-molli) ja Asia (As-duuri ja as-molli), koska sävelennimissä on silloin kolme kirjainta. Nyt kuitenkin ollaan näköjään vaihtamassa takaisin sävelennimen ja duuri-sanan D:n/molli-sanan M:n mukaan. Kysymys kuuluu: Kumpi on viisaampi vaihtoehto?--Sentree (Kysy rohkeasti!!!) Tarkkaile13. lokakuuta 2013 kello 11.11 (UTC)
Vaikea sanoa, kumpi on viisaampi mutta mielestäni aakkostaminen kahden alkukirjaimen mukaan ”fd|uuri” on johdonmukaisempaa enkä hahmota syytä miksi aakkostaa ensin yhden alkukirjaimen mukaan. Aakkostuksessa välimerkit yleensäkin jätetään pois: es|iisä, li|njaauto, re|iitin; miksi ei myös nv|iiva, ad|uuri, tp|aita? Poikkeukseksi jättäisin vain x|akseli, koska x-alkuisia sanoja on vain kourallinen. Jo ya|kseli on hyvässä seurassa ya-luokassaan. --Lentom (keskustelu) 22. lokakuuta 2013 kello 17.38 (UTC)
Laittakaas sisarprojektien nimet Metawikin tai Wikipedian jälkeen aakkosjärjestykseen tuoreiden muutosten otsikkotekstissä. Nyt Wikiaineistoa ei löydä kun se on väärässä paikassa. --Pxos (keskustelu) 27. lokakuuta 2013 kello 11.32 (UTC)
Kiitos. Tärkeintä noissa oikeastaan on, että ne olisivat yhtenäiset kaikissa projekteissa. Kun haluaa projektista toiseen, yleensä lihasmuistiin jää suunnilleen se kohta, jossa linkki on. Kun se on jossain projektissa eri paikassa, sitä ei meinaa edes löytää. --Pxos (keskustelu) 28. lokakuuta 2013 kello 13.51 (UTC)
Suojauksia pois
Tässä vaiheessa alkaa olla jo ilmiselvää, että noista suojauksista on enemmän haittaa kuin hyötyä ja että täällä on kesällä 2012 suojattu ihan liikaa kaikkea jopa senkin jälkeen kun suojaukset on kerran poistettu. Nyt ylläpitäjille viikon hyvä työ on poistaa noita täysiä suojauksia mallineista ja muualta. Asiasta on huomautettu monen monta kertaa, joten nyt olisi aika ryhtyä toimiin. --Pxos (keskustelu) 28. lokakuuta 2013 kello 14.16 (UTC)
Toinen asia on, että projekti voisi sopia suojauskäytännön niin, ettei yksi ylläpitäjä laita suojauksia, toinen poista niitä ja sitten ensimmäinen laita niitä taas takaisin ilman mitään kunnollisia perusteita. Se, että suojauksien poistoa pitäisi yksitellen pyytää kun törmää haitalliseen suojaukseen, on vastoin wikihenkeä, kuten olen jo aiemmin sanonut. Wikeissä ei suojata sivuja huvin vuoksi kun siltä tuntuu. --Pxos (keskustelu) 28. lokakuuta 2013 kello 14.20 (UTC)
Wikivoyage
Vikivoyagea ei ole laitettu tänne ja sen voivat tällä hetkellä lisätä vain ylläpitjät. Menkää linkistä lukemaan viestini ja vastatkaa jotain joko tänne tai mallineen keskustelusivulle. Mielestäni Näkyy etusivullaEI ole tarpeeksi pätevä sysop-suojausperuste. Miksei samatien laiteta steward-suojausta????--Sentree (Kysy rohkeasti!!!) Tarkkaile2. marraskuuta 2013 kello 11.05 (UTC)
Introducting Beta Features
(Apologies for writing in English. Please translate if necessary)
We would like to let you know about Beta Features, a new program from the Wikimedia Foundation that lets you try out new features before they are released for everyone.
Think of it as a digital laboratory where community members can preview upcoming software and give feedback to help improve them. This special preference page lets designers and engineers experiment with new features on a broad scale, but in a way that's not disruptive.
Beta Features is now ready for testing on MediaWiki.org. It will also be released on Wikimedia Commons and MetaWiki this Thursday, 7 November. Based on test results, the plan is to release it on all wikis worldwide on 21 November, 2013.
Here are the first features you can test this week:
Media Viewer — view images in large size or full screen
Would you like to try out Beta Features now? After you log in on MediaWiki.org, a small 'Beta' link will appear next to your 'Preferences'. Click on it to see features you can test, check the ones you want, then click 'Save'. Learn more on the Beta Features page.
Beta Features was developed by the Wikimedia Foundation's Design, Multimedia and VisualEditor teams. Along with other developers, they will be adding new features to this experimental program every few weeks. They are very grateful to all the community members who helped create this project — and look forward to many more productive collaborations in the future.
Malline:en-subs hyödyntämään Lua-moduulia ja Javascript-apu kaveriksi
Kokeilin en-subs-mallineen muuttamista hyödyntämään Lua-moduulia ja sen pitäisi onnistua. Myöhemmin vastaavia Lua-moduuleja voisi hyödyntää myös es-subs, fr-subs jne. mallineiden tapauksissa. En ole saanut juuri mitään vielä aikaan. Tämä ei olisi kovin suuri parannus kun nykyinen malline toimii halutunlaisesti, mutta jos Lua-moduulin avulla monikkomuodosta tehdään linkki (nykyään monikkomuodot eivät ole linkkejä -- linkki näkyisi sinisenä jos artikkeli on olemassa, jos ei niin punaisena) ja kokeillaan monikkomuotoartikkelin olemassaoloa Lua-moduulissa ifexists-funktiolla, tällöin monikkomuodon puuttuessa voitaisiin lisätä Lua-moduulilla monikkomuotolinkin viereen "luo"-javascriptnappula, jota painamalla voitaisiin luoda monikkomuoto automaattisesti API:n kautta jQueryn XMLHttpRequest-ominaisuudella (ajax-funktio). Eli toisin sanoen monikkomuodosta syntyisi artikkeli nappia painamalla ja vieläpä 100% oikein muotoiltuna. Tähän kannattaisi mielestäni pyrkiä. --Hartz (keskustelu) 6. marraskuuta 2013 kello 18.11 (UTC)
Onko tuosta oikeastaan mitään hyötyä? MediaWikin scriptikielessä on jo muistaakseni ifexists-funktio. Ei kai noita monikkomuotoja kannata käsin ruveta luomaan. Saisiko sitä toimimaan mitenkään järkevästi jos 1) artikkeli on jo, mutta siinä ei ole englannin monikkomuotoa 2) on olemassa verbi, jonka y.3.p on sama kuin substantiivin monikko. --Mikko Paananen (keskustelu) 6. marraskuuta 2013 kello 21.17 (UTC)
Hyötynä näkisin, että monikkomuodon voisi tarkistaa ennen nappulan painamista (verrattuna bottiin). Muuten hyöty on helppoutta ja nopeutta (verrattuna käsin tekemiseen). Eli artikkelin luonti olisi automaattinen, mutta sisältäisi ihmisen tekemän monikkomuodon tarkistuksen (välttää botin ja käsin tekemisen huonot puolet). 1)+2) vaikuttavat liian vaativilta... Tämä idea oli tällainen heitto, kun päässäni sain ajateltua kuinka voisi onnistua. :-) --Hartz (keskustelu) 6. marraskuuta 2013 kello 21.34 (UTC)
Valitettavasti Wikisanakirjaan on tarkoitus sisällyttää vain vakiintuneita sanoja. Jos ryhdyt käyttämään tuota sanaa arjessa ja se lähtee yleistymään kielenkäytössä, niin sana saatetaan lisätä joskus Wikisanakirjaan. Wikisanakirja ei kuitenkaan ole paikka, josta juuri keksittyjen uusien sanojen tulisi lähteä yleistymään kielenkäyttöön. --Hartz (keskustelu) 8. marraskuuta 2013 kello 05.36 (UTC)
Wikidata otetaan käyttöön
Hei, sain tiedon, että Wiktionary-hankkeen interwiki-linkit siirretään Wikidataan samankaltaisesti kuin Wikipediassa on jo tehty, mutta Wiktionary on järjestyksessä viimeisenä, koska Wiktionary on kaikista monimutkaisin Wikimedian hanke. Wiktionarya varten joudutaan kehittämään erilainen interwiki-systeemi ja suunnitelmat ovat vielä hyvin keskeneräiset erilaisten Wikidatasta haettavien tietojen suhteen (esim. kieli, sanaluokka, IPA-ääntämiset jne.). Eli toisin sanoen, kyllä, Wikidataa on tarkoitus hyödyntää Wikisanakirjassa, mutta oma arvaukseni on, että interwiki-linkkien Wikidataan siirtämisen (vaihe 1) ajankohta lienee lähempänä kesää 2014 kuin alkuvuotta 2014. Kaikki muu Wikidatan hyödyntäminen, kuten kieli, sanaluokka, IPA-ääntämiset jne., tulee käyttöön vasta joskus vaiheen 1 jälkeen ja tämä on vielä vaikeampi osa kuin interwiki-linkit ja suunnitelmat keskeneräisempiä kuin interwiki-linkkien tapauksessa. --Hartz (keskustelu) 8. marraskuuta 2013 kello 06.12 (UTC)
Norjan verbeille taivutustaulukko
Terve! Loin nyt mallineen no-verbi-taiv norjan kielen verbeille. Parametreihin:
Malline et-verbi-taiv tehdään uusiksi jossain vaiheessa. Täältä löydät viron kielen verbitaivutusliitteitä. Jos olet ylläpitäjä, byrokraatti tai ylivalvoja, voisit alkaa poistaa niitä. Jos et ole minkään noista virkanimistä alla, voisit merkitä noita verbitaivutuksia roskaksi, koska jos mallinetta et-verbi-taiv aletaan korjata suoraan, menee taivutus entistä rumemman näköiseksi ja siitä tulee vielä työläämpää. (ÄLÄ MERKITSE Pjr:N TESTISIVUSTOJA ROSKAKSI!!!)
Tätä sivustoa olisi ainakin osien käyttäjistä aina hyvä seurailla edes vähän. Tuolla on poistoäänestyksiä tällä hetkellä 12, joista 8:lla tulee määräaika täyteen piakkoin.
Taivutustyypittömät suomen verbit olivatkin jo listassani. Poistettavat sivut -sivua Lentom on hoitanut ainakin mielestäni hienosti. Itse en näe esimerkiksi kahden päivän tai viikonkaan viiveessä haittaa, kun liian myöhään tulleet äänet voidaan siinä tapauksessa merkitä hylätyiksi (jos sellaisia edes tuli). Parhaassa tapauksessa poistoäänestykset kuitenkin lopetettaisiin juuri oikealla kellonlyömällä, mutta ei se ole niin justiinsa. Itse en mielelläni osallistuisi valtavasti poistettavat sivut -sivun hoitamiseen ja toivon että joku muu kuin minä hoitaisi tuota pääasiassa. Viron verbitaivutuksiin en ota kantaa kun en asiasta juuri mitään tiedä. Viron kielen taitoiset rukatkoon mallineita parempaan suuntaan ja pyytäköön poistoa/merkitköön roskiksi kun asia on jossakin pisteessä asti. Viron verbitaivutusten muuttamiseen eri mallinetta käyttäväksi tulisi kuitenkin varmaan olla suunnitelma Puisquen, joka on useita mallineita korvannut, tyylillä? --Hartz (keskustelu) 13. marraskuuta 2013 kello 16.35 (UTC)
Kuville oma osionsa ja kuvien käyttöön ohjeistus
Hei, olen selaillut Google Patents -verkkopalvelua, jossa patentteihin liittyvät kuvat ovat yhdellä rivillä omassa osiossaan. Olen tykästynyt tuohon ratkaisuun ja ehdotan, että Wikisanakirjassa pyrkisimme samanlaiseen ratkaisuun. Esimerkki: https://www.google.com/patents/US20130061189?dq=solarcity&ei=cJSEUtCXHuPv4gSUmYFo (jokin satunnainen patentti, kunhan idea tulee havainnollistettua). Wikisanakirjassa on ongelmana, että kuvat sijaitsevat nyt joko kieliotsikon yläpuolella tai alapuolella ja molemmat sijainnit ovat huonoja. Kuvien nykyinen sijainti sotkee sananselityksiä ja mahdollisesti käännöstaulukoita. Oman erillisen otsikon alle mahtuisi useampia kuvia (vaikka kaikista sananselityksistä) ja kuvat eivät sotkisi artikkelin muuta sisältöä. Lisäksi omassa osiossa voisi olla linkki Wikimedia Commonsiin. Kuvien käyttöön pitäisi kirjoittaa tässä tapauksessa ohjeistus -- kyse olisi kuvaosion käytöstä. --Hartz (keskustelu) 14. marraskuuta 2013 kello 09.19 (UTC)
Merkityksiin viittaamisiin numerot ja malline toteutukseen
Hei, liittyvät sanat -osio käsittää kaikki sananselitykset. Ongelmaksi muodostuu, että liittyvät sanat -osiossa täytyy viitata mistä sanan merkityksestä on kyse. Nykyään viittausta ei joko ole lainkaan (huonoin tilanne) tai sitten on pelkkä lyhyt teksti tai pelkästään numero tyyliin 1. tai 2). Ehdotan, että merkityksiin viittaamisessa ryhdyttäisiin käyttämään sekä numeroa että lyhyttä tekstiä eli toisin sanoen merkityksiin viitattaisiin samankaltaisesti kuin käännöslaatikoissa annetaan numero ja selite. Tästä olisi hyötynä, että numerot eivät menisi vahingossa sekaisin ja toisaalta lyhyt teksti kertoisi lukijalle enemmän kuin pelkkä numero. Tähän toteutukseen tarvittaisiin mielestäni jokin malline, johon voisi kirjoittaa numeron ja selitteen vastaavalla tavalla kuin kohta-mallineeseen (numero + selite). --Hartz (keskustelu) 14. marraskuuta 2013 kello 09.29 (UTC)
Tässä käytössä malline olisi hyödyllinen. Pitäisi vain kehittää sellainen, joka ei laatikoisi sanoja kuten kohta-malline tekee käännöksille (mikä taas siihen tarkoitukseen sopiikin hyvin). --193.167.207.1814. marraskuuta 2013 kello 09.36 (UTC)
Joo, en laatikointia kannata. Ihan vaan jokin yksinkertainen tyyliin {{merkitys|1|puusta valmistettu kappale}} eli {{merkitys|<numero>|<lyhyt teksti>}}. En tiedä mikä olisi mallineen nimeksi paras? Voisihan se olla "viittaus" tjsp. --Hartz (keskustelu) 14. marraskuuta 2013 kello 09.41 (UTC)
Tuli vielä ajatus, että tilan säästämiseksi näkyvissä voisi olla pelkkä numero, mutta osoittimen numeron päälle viedessä voisi tulla "tooltip" näkyviin, joka näyttäisi lyhyen tekstin. Tämä voisi olla ratkaisuna elegantimpi -- en vain tiedä olisiko älypuhelimilla ja tableteilla vaikeuksia saada tuo tooltip esiin. --Hartz (keskustelu) 14. marraskuuta 2013 kello 09.46 (UTC)
The Wikimedia legal team invites you to participate in the development of the new Wikimedia trademark policy.
The current trademark policy was introduced in 2009 to protect the Wikimedia marks. We are now updating this policy to better balance permissive use of the marks with the legal requirements for preserving them for the community. The new draft trademark policy is ready for your review here, and we encourage you to discuss it here.
We would appreciate if someone would translate this message into your language so more members of your community can contribute to the conversation.
Sanalistoja kuten Wikisanakirja:Suomen kielen sanalista ei päivitetä. Samaan aikaan on käytössä sanojen aakkosellinen luokittelu, jossa sana-artikkelit putoavat oikeisiin luokkiin automaattisesti ja luokkien sivulistaukset ovat aina ajan tasalla (esimerkiksi Luokka:Suomen sanat-la). Sanalistat ovat siis päällekkäisiä aakkosellisten luokkien kanssa ja ne eivät ole ajantasalla, ja tuo niiden ajan tasalla pitäminen olisi vaikeaa. Ehdotan, että sanalistoista luovutaan, koska luokat toimivat paremmin.
Sanalistat kannattaisi mielestäni yhdistää eri kielten sana-artikkelitoiveisiin, sillä sanalistoissa on paljon punaisia linkkejä. Uskoakseni sanalistoja käyttää tällä hetkellä harva lukija tai muokaaja, ja sanalistojen punalinkit olisivat hyödyllisempiä sana-artikkelitoiveissa, kuten sivulla Wikisanakirja:Artikkelitoiveet/Suomi. Sanalistojen ja artikkelitoiveiden ei kannata olla erillisinä sivuina, vaan kannattaisi olla vain yksi sivu joka toimisi puuttuvien sanojen luettelona. --Hartz (keskustelu) 6. joulukuuta 2013 kello 10.24 (UTC)
takuu
"takuu" sana puutuu - en löytynyt kuin "takuulla". Oli linkki "takuu", joka vei sivuun: Luodaan sivua takuu
En minä ulkomaalaisena halua täältä kuin saada tietoa. En löytynyt siivostosta muuta kuin tämä kavihuone-sivu, missä voidaan antaa pien-palautetta.
Suomenkielen tekteistä on takuu-sanan taivutusmouto "takuuseen". Mikä taivutusmalli 1-51 tämä on?
Hei! Olet oikeassa, sanasta takuu ei vielä ole sivua tässä Wikisanakirjassa. Substantiivin takuu taivutusmalli on 17, kuten vaikkapa sanan makuu. Taivutuksen näet sivulta , klikkaa siellä . ”Takuulla” on myös adverbi, joka tarkoittaa yleensä: varmasti. Suomenkielen tekstissä mennä takuuseen on sama merkitys kuin verbillä taata (73-D, taivutus) (esim. minä menen takuuseen siitä, että... = minä takaan, että...) . --Lentom (keskustelu) 12. joulukuuta 2013 kello 19.37 (UTC)
Etunimet ja sukunimet
Voisiko etunimistä ja sukunimistä saada joitain valmiita luetteloita? Voisiko esimerkiksi Väestörekisterikeskukselta pyytää luetteloja suomalaisista etunimistä ja sukunimistä? --Hartz (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 07.42 (UTC)
käytetettäisiin laajemmin. Tällöin artikkelilla olisi parempi alku ja muokkaaminen olisi helpompaa kun otsikot olisivat valmiiksi oikeassa järjestyksessä ja tarvitsisi vain täydentää puuttuvia kohtia. --Hartz (keskustelu) 18. joulukuuta 2013 kello 09.11 (UTC)
Erään käyttäjän viljelemät liian isot fontit lukuisine huuto- tai kysymysmerkkeineen ovat tavattoman häiritseviä ja saavat projektin näyttämään ihan pelleilyltä tai joltain hikisanakirjalta. Ehdotan, että tuollainen fonttipelleily kielletään. Ne vaikeuttavat keskustelujen lukemista ja olennaisen asian löytämistä sivuilta. --Pxos (keskustelu) 2. tammikuuta 2014 kello 18.29 (UTC)
Koska en ota itseäni tässä projektissa vakavasti, niin tein harvinaisen pointtauksen poistoäänestysten sivulla. Se osoittaa, miten asevarustelulla eli fonttia suurentamalla saa korostettua omia näkökantojaan miltei häiriköintiin verrattavalla tavalla. En usko, että se haittaa ketään ja on nähtävästi täysin hyväksyttyä täällä. --Pxos (keskustelu) 2. tammikuuta 2014 kello 18.48 (UTC)
Jeps. Liian isojen fonttien käyttö onkin. Käyttäjä, jolle lähetit viestin, kuitenkin osaa olla asian kanssa inhimillinen, mutta sinun amtamasi ääni ei ollut millään tasolla inhimillinen! Toiminta ei ole kypsää kummaltakaan, mutta sinulta vielä vähemmän Pxos!--85.76.15.2542. tammikuuta 2014 kello 21.27 (UTC)
Haluan tähän projektin muokkaajayhteisön mielipiteen enkä turhia kommentteja. Jos projektissa sallitaan erikokoisten fonttien käyttö, niin se sallitaan kaikille yhtä lailla. Ei tässä voida ajatella, että käyttäjä A osaa käyttää isoja fontteja hillitysti vain kissan kokoisina niin, että ne ovat suurempia kuin otsikkotekstit, mutta kun käyttäjä B soveltaa samaa käytäntöä laittamalla sen verran isoja fontteja kuin hän näkee sopivaksi, tämä onkin epäinhimillistä. IP-osoitteiden jonninjoutavat välihuudot jääkööt omaan arvoonsa. Jos käyttäjien toiminta ei ole kypsää, miksi wikisanakirjan muokkaajayhteisö ei ota siihen kantaa? Nähdäkseni sen vuoksi, että kaikkien fonttien käyttö on täällä sallittua. --Pxos (keskustelu) 3. tammikuuta 2014 kello 00.34 (UTC)
Tässä yhteydessä voisi kaivaa esiin Wikipedian ohjeet allekirjoituksen muodosta. Käsittääkseni mikään ylimääräinen ei ole niiden mukaan sopivaa, samoin tulisi tietenkin olla myös täällä. Kaikenlainen temppuilu allekirjoitusten ja myös tekstien kanssa olisi lopetettava jollain konstilla. Pelleilysivustojahan löytyy, niillä voi vapaasti toteuttaa "luovuuttaan", Wikisanakirjassa moiset kikkailut ovat käyttäjästä riippumatta vain typerää tyylittömyyttä!--Pjr (keskustelu) 3. tammikuuta 2014 kello 07.49 (UTC)
Sivuston visuaalisen yleisilmeen tahallinen pilaaminen fonttikikkailulla jms. on törkeää haitantekoa, hyvin lähellä vandalismia. Ylilyönneistä tulee huomauttaa käyttäjää ja tarvittaessa estää käyttäjä. Myös keskusteluissa olisi hyvän tavan mukaista kutsua nimellisiä käyttäjiä nimellä, "eräs käyttäjä"-ilmaus on juoruämmäsuomea :)--Pjr (keskustelu) 3. tammikuuta 2014 kello 08.03 (UTC)
Vastaan tässä sekä alla olevaan että yllä olevaan, koska en halua jakaa keskustelua. Ei tässä mitään erityistä käytäntöä tarvitse vain yhtä käyttäjää varten (tai vissiin kahta, jos minut lasketaan mukaan). Jos tänne tulee erillinen käytäntö siitä, että suurin sallittu fonttikoko on Mediawikin ohjelmiston määrittämä artikkelin otsikon koko, niin sittenhän se tarkoittaisi että samaa fonttikokoa voisi käyttää kaikkialla. Kummallista, että Wikipediassa on monta kymmentä kertaa enemmän vakiokäyttäjiä, eikä tällainen asia ole ollut siellä ongelmana useampaan vuoteen, joten käytäntöä ei ole syytä muuttaa, vaan pikemminkin käyttäjää. Pjr:lle sen verran, että ainakin Wikipediassa hyvään tapaan kuuluu, että puhutaan itse asiasta eikä niinkään käyttäjästä kun keskustellaan yleisillä keskustelualueilla. Meillä on selvästi keskenään erilaiset hyvät tavat, joten ei niistä sen enempää, tai sitten kyseessä on tämän projektin ominaispiirre, jota minun ei ole pakko hyväksyä. --Pxos (keskustelu) 3. tammikuuta 2014 kello 16.19 (UTC)
Mun mielestä fonteilla leikkimisen voisi kieltää, en nyt sitten tiedä, mihin raja vedetään. (Itse tykkään välillä kursivoida ja lihavoidakin sanojani, mutta mielestäni se eroaa selkeästi noista vandalismia lähentelevistä norsufonteista.) -- Puisque (keskustelu) 3. tammikuuta 2014 kello 20.40 (UTC)
Tunnustan! Ja annan samalla kantani asiaan...
Tunnustetaan nyt miehekkäästi! Minä se laittelin noin 36-57px fontteja tänne. Myönnän, että se ei ole kovin kypsää toimintaa. Ja voin osallistua tähän keskusteluunkin. Asiasta kannattaa tehdä käytäntö Mikä on suurin sallittu fonttikoko? Toisekseenkin, kun nyt tarkkaan ajattelen, mitä käyttöä noilla isoilla fonteilla on edes???? Nehän ovat turhia oikeastaan! Miksi ne ylipäätään ovat mahdollisia??!--Sentree (Kysy rohkeAsti!!!) Tarkkaile3. tammikuuta 2014 kello 10.38 (UTC)
Jos on mielestään tärkeä asia sen voinee ilmaista selkeästi
Kun nyt ilmeisesti tarkkaan ajattelet, haluaisin vastauksen siihen, miksi käytät noita isoja fontteja. Kysyt, mitä käyttöä niillä on, vaikka jatkat niiden käyttämistä itse, joten tuo kysymys ei ole kovin tarkkaan ajateltu ja ilmeisesti pelkkä kysymys ilman vastausta. Korostat niillä itseäsi ja omia tekstejäsi muiden kustannuksella ja sekoitat sivujen ulkoasun. Lopeta heti kaikenlainen epäkypsä toiminta, niin aurinko alkaa paistaa tähänkin projektiin. --Pxos (keskustelu) 3. tammikuuta 2014 kello 16.39 (UTC)
Pxokselle vastausta: Ajattelemattomuuttani käytin 57px:n kirjaimia. Täällä ei ole ollut toimintaa kieltävää sääntöä. Nyt, kun asia otettiin keskusteluun, ei ole enää allekirjoituksessani liian suuria kirjaimia ja pudotin vanhojen allekirjoitusteni fonttikokoa. Liian pienien fonttien käyttäminen lienee kanssa huono asia?--Sentree (Kysy rohkeAsti!!!) Tarkkaile3. tammikuuta 2014 kello 17.41 (UTC)
Sentreelle sama kysymys uudestaan, kun vastaus meni ohi. Miksi haluat käyttää tuollaista muista käyttäjistä erottuvaa allekirjoitusta? Mikä on tarve? Wikipediassa eräs käyttäjä kertoi, että hänellä on huono näkö ja hän haluaa löytää selkeästi keskusteluista omat kommenttinsa jälkeenpäin. Useimmat käyttäjät pärjäävät perusmuotoisella allerkirjoituksella. Miksi haluat allekirjoituksen lisäksi käyttää isoja fontteja myös kirjoittamassasi tekstissä? Sehän ei liity allekirjoituksiin mitenkään. --Pxos (keskustelu) 3. tammikuuta 2014 kello 17.47 (UTC)
En aio vastata tähän kysymykseen lainkaan, koska se on johdatteleva kysymys tai pelkästään retorinen. En myöskään jaksa kolmatta kertaa kysyä omaa kysymystäni. Lopuksi ilmoitan, että en kaipaa crosswiki spam -tyylistä muistuttelua toisen projektin keskustelusivuilleni. Kysymyksiin ei ole pakko vastata väkisin eikä vastausta pidä vaatia varsinkaan muiden projektien sivuilla. --Pxos (keskustelu) 3. tammikuuta 2014 kello 20.01 (UTC)
Fi-wikissä on kielletty: "Ei tavallista suurempia tai pienempiä kirjasinkokoja". Wikisanakirjassa kannattanee noudattaa samaa käytäntöä. Iso fonttikoko saattaa vaikeuttaa keskustelusivujen ja äänestysten lukemista ja huomiotaherättävänä seikkana saattaa antaa huomiota muiden kustannuksella (vieden huomiota muiden kommenteilta). --Hartz (keskustelu) 3. tammikuuta 2014 kello 21.38 (UTC)
Suomenkielisen Wikipedian allekirjoituskäytäntö rajaa räikeitä ja tekstin ulkoasua sotkevia allekirjoituksia. Mielestäni tuon käytännön voisi tuoda suoraan tänne ja samalla keskustella mahdollisista yksityskohdista. Parempi, että käytäntö on myös täällä kun sille näköjään olisi tarvetta ettei tarvitse aina viitata ”kun WP:ssä seisoo näin”. Yksi käytäntö, joka täällä on valmiina on Wikisanakirja:Älä häiriköi esittääksesi kantasi. Siellä mainitaan, että mm. HUUTAMINEN voidaan tulkita häiriköinniksi. Tuohon voi hyvin olettaa sisältyväksi tavallista suuremmat ja räikeämmät fontit viesteissä, koska vaikutus on käytännössä sama ja voi sitten johtaa ylhäällä mainittuun asevarusteluun fontin räikeydellä. Samoin erikoiset tehokeinot häiritsevät visuaalista ilmettä kuten yllä on mainittu.
Maalaisjärjen käyttäminen on sallittua ja järjestelmän vedätys kiellettyä. Ei kannata kirjoittaa isokokoisilla kirjaimilla pienaakkosin ja sitten sanoa että vain huutaminen on kiellettyä. Säännöt ovat kaikille samat. Fontin koon muuttamista ei tarvitse erikseen kieltää koska sillä saattaa olla jossakin paikkansa. Fontin kokoa on mahdollista muuttaa, koska wikikoodi hyväksyy vastaavan HTML-koodin. Parasta on kirjoittaa viestit tavallisena tekstinä suomen kieliopin mukaan ilman (fontti)kikkailuja ja tarvittaessa korostaa kursiivilla, lihavoinnilla ja alleviivauksella. Näin toimien keskustelut ym. pysyvät helpoimmin luettavina. Jossakin poistoäänestyksessä muutin Sentree:n kirjoitusta muistaakseni kommentilla muotoilua maltillisemmaksi tjsp. Ei noista nyt suurta vahinkoa ole tullut mutta jatkossa kannattaa suosia hillittyjä tehokeinoja ja tavallista tekstiä ihan luettavuudenkin vuoksi. --Lentom (keskustelu) 4. tammikuuta 2014 kello 20.14 (UTC)