Wikisanakirja:Kahvihuone/arkisto12

Ei varmaan kannata tehdä kaikista tietyn kielen numeroista (esim. 37, 184, 723) artikkeleita?

Riittäisivätkö numerot 0, 1-20 ja sen jälkeen kymmenet 30, 40, 50, 60, 70, 80 ja 90? Sitten numero sata (100) ja suuremmat, kuten tuhat, miljoona ja miljardi? Esimerkiksi saksan kielessä numeroiden muodostustavan tajuaisi numeroista 11-19 -- vastaavalla tavalla muodostetaan esim. numerot 35, 48 ja 67. --Hartz (keskustelu) 15. kesäkuuta 2014 kello 15.20 (UTC)

Ehkä tähän voisi lisätä, että paperihan ei kesken lopu ja siten voitaisiin ihan hyvin tehdä artikkelit kaikista numeroista 1-100. Onhan Wikisanakirjassa taivutusmuodoista tuhansia artikkeleita ja yksittäiset numerot ovat varmaan merkittävämpiä kuin taivutusmuodot yleisesti ottaen... --Hartz (keskustelu) 15. kesäkuuta 2014 kello 15.29 (UTC)

Greetings— and sorry for writing in English, please translate if it will help your community,

The Wikimedia Foundation's Multimedia team is happy to announce that Media Viewer was just released on this site today.

Media Viewer displays images in larger size when you click on their thumbnails, to provide a better viewing experience. Users can now view images faster and more clearly, without having to jump to separate pages — and its user interface is more intuitive, offering easy access to full-resolution images and information, with links to the file repository for editing. The tool has been tested extensively across all Wikimedia wikis over the past six months as a Beta Feature and has been released to the largest Wikipedias, all language Wikisources, and the English Wikivoyage already.

If you do not like this feature, you can easily turn it off by clicking on "Disable Media Viewer" at the bottom of the screen, pulling up the information panel (or in your your preferences) whether you have an account or not. Learn more in this Media Viewer Help page.

Please let us know if you have any questions or comments about Media Viewer. You are invited to share your feedback in this discussion on MediaWiki.org in any language, to help improve this feature. You are also welcome to take this quick survey in English, en français, o español.

We hope you enjoy Media Viewer. Many thanks to all the community members who helped make it possible. - Fabrice Florin (WMF) (talk) 19. kesäkuuta 2014 kello 21.54 (UTC)

--This message was sent using MassMessage. Was there an error? Report it!

Wikisanakirjassa on kovasti kirjava käytäntö foneettisesta IPA-merkinnässä. Usein käytetään fonologista merkintää esimerkiksi /aː/ tai kaarisulkeita (aː). International Phonetic Association suosittelee että foneetisessa merkinnässä käytettäisiiin hakasulkeita .

Vieraiden kielten translitteraatioissa käytetään paljon erilaisia, usein muista kielistä peräisin olevia merkintätapoja, venäjässä useimmiten standardin ISO 9 merkintää, esim. "Тольятти (Tolʹâtti)" kun suomen kielessä käytettävä merkintä olisi kansallisen standardin SFS 4900 mukaisesti (Toljatti); esimerkki standardeista, ei Wikisanakirjasta.

Molemmista asioista olisi hyvä tehdä Wikipedian ohje. Siiihen olisi haettava mukaan tarvittava IPA-dokumentaatio ja suomen kielen näitä asioita koskevat ohjeet.

Ohjeista ja viitteistä etukäteen kiittäen --Pjr (keskustelu) 25. kesäkuuta 2014 kello 21.10 (UTC)

Laskeskelin, että jos Wikisanakirjaan lisätään keskimäärin 70 uutta artikkelia päivässä, tällöin vuodessa (365 vrk), kertyisi 25 550 artikkelia. Jos vuodessa lisättäisiin tuota tahtia artikkeleita, täsmälleen vuoden päästä Wikisanakirjassa olisi 258 916 + 25 550 artikkelia eli yht. 284 466 artikkelia. Ainakin lisäämällä substantiivien monikkomuotoja ja verbien taivutusmuotoja voidaan pitää yllä keskimääräistä 70 uuden artikkelin tahtia. Jos seuraavana vuonna lisättäisiin hieman hitaammalla tahdilla artikkeleita, ehkä keskimäärin 60 artikkelia päivässä, tällöin 300 000 artikkelin raja poksahtaisi helmikuun lopulla 2016. Arvelen, että uusia artikkeleita lisätään hitaammin (vaikeampi löytää lisättävää), kun usein haettavat sanat on jo lisätty ja kun yleiset substantiivien monikkomuodot ja verbien taivutusmuodot on jo lisätty. Tahti ei taida olla kiihtyvä, vaan vakaa tai hidastuva. Saa nähdä kuinka ennustukseni pitää paikkansa. Tietysti bottien käytöllä ja aktiivisten käyttäjien kasvulla 300 000 artikkelin raja poksahtaisi jo aikaisemmin. --Hartz (keskustelu) 29. kesäkuuta 2014 kello 12.27 (UTC)

Ajattelin kirjoittaa Merkityt versiot -työkalusta (Flagged Revs), josta olen aiemmin maininnut ainakin viitisen kertaa. Täällä suomenkielisessä Wikisanakirjassa on tällä hetkellä käytössä ns. patrolled edits, jota ei kuitenkaan hyödynnetä, eikä siitä siten ole hyötyä, vaikka se on käytettävissä. Wikipedian puolella on alkanut paljastua "ongelmia" merkityt versiot -työkalun toteutuksen kanssa, kun se ei ole toiminut odotetulla tavalla ja artikkeleiden arviointia sitä käyttäen on jopa kutsuttu turhaksi ja kolmea arviointitasoa on kutsuttu liian suureksi määräksi... Artikkelien sisällön laadun arviointi tuota käyttäen on tainnut olla idea, joka ei ole toiminut käytännössä. Jos Wikisanakirjaan tuodaan merkityt versiot, niin toteutuksessa kannattaisi välttää Wikipedian puolella kohdatut ongelmat.

Katselin saksankielisen Wikipedian merkityt versiot -toteutusta, jossa on käytössä vain käytännössä yksi taso (silmäkuviotaso).

… die angezeigte Seitenversion ist weder gesichtet noch geprüft.

… die angezeigte Seitenversion ist als gesichtet markiert. Dies bedeutet, dass ein regelmäßiger Autor der Wikipedia die neue Version angeschaut hat und dass sie keine offensichtlichen mutwilligen Verunstaltungen (Vandalismus) enthält. Über die sachliche Richtigkeit des Seiteninhalts sagt dies nichts aus.

Ensimmäinen (harmaalla viivakuviolla) tarkoittaa, että artikkeliversiota ei ole arvioitu -- tämä on artikkeleiden oletusarvoinen tila ennen mitään arviointia. IP-osoitemuokkaajan ja uuden käyttäjän muokkaus olisi tällainen arvioimaton. Toinen (silmäkuvio) tarkoittaa, että artikkeliversio on arvioitu eli katsottu sellaiseksi, ettei kyseinen artikkeliversio sisällä vandalismia. Silmäkuviotaso, nimitetään sitä sitten vaikka katsotuksi, ei ota kantaa artikkelin sisällön oikeuteen. Saksankielisessä Wikipediassa merkityt versiot -toteutus on siis puhtaasti vandalismin torjuntaan tarkoitettu työkalu, eikä sillä pyritäkään arvioimaan artikkeleita (mitenkään laaduton-laadukas-tyyppisesti). Artikkelin uusin katsottu versio näkyy lukijoille ja uusi katsomaton artikkeliversio näkyisi lukijoille vasta sitten kun se olisi katsottu (artikkeliin tehty muokkaus hyväksytty).

Merkityt versiot -työkalun toteutus kannattaisi varmaankin pitää näin yksinkertaisena (joka artikkeliversio on arvioitu tai sitten ei ole) ja pitää fokus vandalismin torjunnassa eikä pyrkiäkään mitenkään arvioimaan artikkeleiden sisältöä sen kummemmin. --Hartz (keskustelu) 5. heinäkuuta 2014 kello 14.43 (EEST)

Jos tällainen merkityt versiot -toteutus olisi käytössä ja artikkeleita olisi 300.000 kappaletta ja vuorokaudessa tehtäisiin 500 katsottavaa muokkausta, arvioivien käyttäjien pitäisi käytännössä merkitä nuo 500 muokkausta vuorokaudessa katsotuiksi (miten työmäärä sitten jakautuisikaan?). Katsottavat artikkeliversiot olisivat merkittyinä tuoreet muutokset -sivulla. Uudet artikkelit eivät olisi katsottaviksi merkittyinä. Katsottavat artikkeliversiot olisivat vielä erikseen tarkastettavat muutokset -listassa. Merkityt versiot -työkalu taitaa vaikuttaa liian työläältä ratkaisulta vandalismin torjuntaan?

En ainakaan itse millään jaksaisi merkitä 100-200 muokkausta joka vuorokausi katsotuiksi. Merkityt versiot -toteutus taitaa toimia lähinnä vain silloin kun se ei sisällä artikkelien laadun arviointia, mutta toisaalta sitä kannattaisi käyttää lähinnä silloin, jos se sisältäisi artikkelien laadun arviointia. Pelkkään vandalismin torjuntaan, yhdellä tasolla toteutettuna, merkityt versiot taitaa olla liian raskas systeemi. Itselleni kasvanut työmäärä vandalismin torjunnassa olisi ainakin haitta ja mitkä olisivat merkittyjen versioiden hyödyt? --Hartz (keskustelu) 5. heinäkuuta 2014 kello 13.01 (UTC)

Taitaapi olla niin, että merkityt versiot olisi liian raskas systeemi muutosten arvioijien (lähinnä ylläpitäjiä) näkökulmasta. Lisäksi muutosten arviointioikeuksia jaettaisiin luotettaville käyttäjille, missä olisi omat häslinkinsä. Taitaa olla parasta, ettei oteta merkittyjä versioita ollenkaan käyttöön, vaan annetaan tehtyjen muutosten astua voimaan välittömästi kuten nykyään ilman mitään erillisiä muutosten hyväksymisiä, jotka työllistäisivat muutosten arvioijia. Muutosten arvioinnin sijaan aika ja energia kannattanee käyttää sanakirjan tekemiseen ja torjua vandalismia totuttuun tapaan. Merkityt versiot ei välttämättä toisi vandalismin torjuntaan juurikaan apua, koska vandalismin määrähän on tavallaan vakio -- merkityt versiot ei vähentäisi vandalismia. Sen sijaan väärinkäyttösuodattimilla voidaan vähentää vandalismia ja niitä kannattaa siis käyttää. Alkuperäinen kiinnostukseni merkittyihin versioihin liittyi lähinnä artikkelien arvioimiseen ja vähittäiseen artikkelien tason kohottamiseen "koulimalla" artikkeleita yhä laadukkaampiin kategorioihin. Tuohon merkityt versiot -työkalua ei kuitenkaan kannattane käyttää, kun se ei taida toimia käytännössä. Vandalismin torjunnassa merkityt versiot taas taitaa olla lähinnä turhake ja työllistäisi arvioivia käyttäjiä (lähinnä ylläpitäjiä) aika lailla liikaa. --Hartz (keskustelu) 5. heinäkuuta 2014 kello 13.23 (UTC)

Täällä Puisque esitti kommentin, että poistoäänestyksen aloittaminen samasta aiheesta lyhyen aikavälin sisällä ei ole järkevää. Olen samaa mieltä Puisquen kanssa ja ehdotankin, että kirjoitetaan käytäntöön ohjeeliseksi kehotukseksi, että samasta aiheesta ei saa aloittaa uutta äänestystä ennen kuin 9 kuukautta on kulunut viime äänestyksen päättymisestä. Esimekiksi tuolimainen-äänestysten välillä on 13 kuukautta. (1. äänestys ja 2. äänestys)--Sentree (Keskustele) 12. elokuuta 2014 kello 12.50 (UTC)

Ei yhden ainoan käyttäjän ja hänen IP-osoitteidensa vuoksi kannata kirjoittaa mitään "ohjeellisia kehotuksia", joita ei tarvitse noudattaa. En kannata. Jos "ohjeellista kehotusta" rikotaan, mitäs sitten tapahtuukaan? --Pxos (keskustelu) 16. elokuuta 2014 kello 09.54 (UTC)

The Wikimedia Foundation recently created a new feature, "superprotect" status. The purpose is to prevent pages from being edited by elected administrators -- but permitting WMF staff to edit them. It has been put to use in only one case: to protect the deployment of the Media Viewer software on German Wikipedia, in defiance of a clear decision of that community to disable the feature by default, unless users decide to enable it.

If you oppose these actions, please add your name to this letter. If you know non-Wikimedians who support our vision for the free sharing of knowledge, and would like to add their names to the list, please ask them to sign an identical version of the letter on change.org.

• Letter to Wikimedia Foundation: Superprotect and Media Viewer
• Letter on change.org

-- JurgenNL (talk) 21. elokuuta 2014 kello 17.35 (UTC)

Seuraavat on kohta muutettu yhteys-mallinetta käyttäviksi:

• (kielitiede|taloustiede|anatomia|fysiologia|biologia|lääketiede|musiikki|fysiikka|kemia|maantiede|arkikieli|arkikieltä|puhekieli|puhekieltä|slangi|slangia|tekniikka|arkkitehtuuri|geologia|sodankäynti|psykologia|halventava|merenkulku|urheilu|laki|oikeustiede)

Tuossa ehkä käytetyimpiä, katson muita myöhemmin. --Hartz (keskustelu) 24. elokuuta 2014 kello 10.03 (UTC)

Yleisiä taitavat olla myös: tietotekniikka, alatyyliä ja kuva. Toisessa ajossa voidaan muuntaa ne ja muitakin. --Hartz (keskustelu) 24. elokuuta 2014 kello 10.32 (UTC)

Kolmannessa ajossa:

• (vanhahtava|vanhentunut|alatyylinen|arkikielinen|harvinainen|biokemiaylätyyliä|uskonto|tähtitiede|kiertoilmaus|taksonomia|sanonta|shakki|logiikka|matematiikka|geometria)

--Hartz (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 13.55 (UTC)

Neljännen ajon myötä kaikki luokassa Luokka:Kontekstimallineet olevia mallineita käyttävät artikkelit on muunnettu yhteys-mallineita käyttäviksi, jos kontekstimallineen merkinnässä on käytetty parametriä k=, joka niin että on merkitty kielikoodi (esim. k=fi) tai luokan kieli (esim. k=Suomen). Kyseisessä kontekstimallineluokassa olevat mallineet viittavat vielä sellaisiin artikkeleihin, jossa ko. mallineita on käytetty ilman "k=jotain"-parametriä. --Hartz (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 17.59 (UTC)

Joku innostunut voisi käydä läpi luokasta Luokka:Kontekstimallineet löytyviä mallineita Tänne viittaavat sivut -linkin avulla ja muuntaa artikkeleissa {{harvinainen}} ym. merkintöjä muotoon {{yhteys|harvinainen|k=KIELIKOODI}}. --Hartz (keskustelu) 25. elokuuta 2014 kello 18.10 (UTC)

Joskus kasasin Luokka:Saksan kielen asumissanasto -luokan, kun ajattelin sen olevan hyödyllinen. Kannattaisikohan luoda myös "Suomen kielen opiskelusanasto"- ja "Suomen kielen työsanasto" -luokat, joissa olisi opiskelemiseen ja työelämään liittyviä sanoja? --Hartz (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 06.08 (UTC)

Siis esim. lukujärjestys, lukukausi, tentti, opintopiste, periodi ym. --Hartz (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 06.25 (UTC)

Apologies for English. Please help translate this message.

Greetings! The Individual Engagement Grants program is accepting proposals for funding new experiments from September 1st to 30th. Your idea could improve Wikimedia projects with a new tool or gadget, a better process to support community-building on your wiki, research on an important issue, or something else we haven't thought of yet. Whether you need $200 or $30,000 USD, Individual Engagement Grants can cover your own project development time in addition to hiring others to help you.

• Submit your proposal
• Get help: In IdeaLab or an upcoming Hangout session MediaWiki message delivery (keskustelu) 2. syyskuuta 2014 kello 16.52 (UTC)

Wikidataan on ilmestynyt aiempaa hienompi Wiktionary-osio: https://www.wikidata.orghttps://dictious.com/fi/Wikidata:Wiktionary. Minulle on aikaisemmin kerrottu, että Wikidata otetaan käyttöön Wiktionaryissä (Wikisanakirjoissa) sitten kun Wikidata on ensin otettu käyttöön muissa hankkeissa -- eli viimeisenä. Wikidata on nyt otettu käyttöön Wikisitaateissa ja Wikiuutisissa. Olisikohan seuraavaksi tai pian Wiktionaryjen (ja tämän suomenkielisen Wikisanakirjan) vuoro? Käyttöönotosta varmaan tiedotetaan piakkoin. Wiktionaryjen Wikidata-toteutuksen suunnitelma näyttää tällä hetkellä tältä. --Hartz (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 11.52 (UTC)

Part or all of this message may be in English. Please help translate if possible.

-- User:Keegan (WMF) (talk) 9 September 2014 16.22 (UTC)

Aikaisemmin englanninkielisessä Wikipediassa lintujen nimet olivat isoilla alkukirjaimilla ja ornitologian julkaisuissa englanninkieliset lintujen nimet ovat tyypillisesti isoilla alkukirjaimilla. Kuitenkin, englanninkielisessä Wiktionaryssä lintujen nimet ovat pienillä alkukirjaimilla ja samoin nykyään myös englanninkielisessä Wikipediassa (päädytty muuttamaan käytäntöä). Täällä suomenkielisessä Wikisanakirjassa englanninkieliset lintujen nimet ovat isoilla alkukirjaimilla. Ehdotan, että täällä suomenkielisessä Wikisanakirjassa siirrymme käyttämään pieniä alkukirjaimia englanninkielisten lintujen nimissä, koska siten lintujen nimet ovat yleiskielisen tuntuisia samalla tavalla kuin kasvien, hyönteisten ym. nimet eli yhtenäistetään. Lisäksi interwiki-linkit saataisiin toimimaan englanninkielisen version kanssa -- tämäkin on yhtenäistämistä.

Esimerkki:

1. Siirretään sivu uudelle pienikirjaimiselle nimelle: (aikaisempi) Crowned Cormorant -> (uusi) crowned cormorant
2. Poistetaan ruksi kohdasta "jätä paikalle ohjaus"
3. Sivu siirtyy uudelle pienikirjaimiselle nimelle ja samalla uudelleenohjaus poistetaan automaattisesti, kun ruksi on otettu pois
4. Käydään tekemässä korjaus suomenkielisen vastineen (töyhtömerimetso) Käännökset-osiossa: Crowned Cormorant -> crowned cormorant.

Tuo korjaus täytyy todella tehdä Käännökset-osiossa, sillä uudelleenohjaus on poistettu. Englanninkielisiä lintujen nimiä on jotain 10.000 kpl paikkeilla, mutta siirto-operaatiossa ja korjauksissa ei ole mikään kiire. Vähitellen sitten interwiki-linkit alkavat skulaamaan. Hyötyinä ovat, että tämänhetkiset turhat pienialkukirjaimiset uudelleenohjaukset "poistuvat" (eivät ole enää turhina roikkumassa) automaattisesti siirtojen myötä, eikä niitä siis tarvitse erikseen poistaa, mikä tehtäisiin aika varmasti muutoin, ja lisäksi linnusta olisi vain yksi artikkeli, eikä useita artikkeleita erilaisia kirjoitusasuja käyttäen (Crowned Cormorant ja crowned cormorant). --Hartz (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 17.55 (UTC)

Mielestäni pienellä kirjotetut nimet on parempi, mutta niitä nimiä ei voi suoraan muuttaa kokonaan pienellä kirjoitetuksi, koska erisnimet pitää kirjoittaa isolla. Esim. Chilean tinamou, Bartlett's tinamou. BirdLifen tietokannassa ne taitaa olla aina isolla kirjoitettuja, joten siitä niitä ei voi ottaa. Parasta olisi varmaan pitää isot nimet ja muuttaa niitä pikku hiljaa esim. etsimällä tietokannasta kaikki nimet jotka sisältää European jms. erisnimiä. --Hunsvotti (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 19.22 (UTC)

Sivujen siirtoa varten on nyt kehitetty skripti 80 % valmiiksi. Yritän vielä rukata skriptille syötettävää dataa niin, että ei tapahtuisi virheellisiä siirtoja turhaan. Käsin jäisivät sitten tehtäviksi vain ne mitkä olen käsin ottanut datasta pois eli lähinnä maantieteellisiä alueita (European ym.) ja sukunimiä (Bartlett's) sisältävät. Jos datan aakkostaa ja käsittelee etukäteen huolella, niin isompia ongelmia ei pitäisi tulla. Data voi olla kaksisarakkeista eli 1. sarakkeessa nykyinen nimi ja 2. sarakkeessa uusi nimi. Yritän koodata bottiin vielä ominaisuuden, jonka avulla pystyttäisiin tekemään tarvittavat korjaukset suomenkielisten vastineiden Käännökset-osioihin. Käännökset-osioihin korjaukset tehtäisiin näiden samojen sarakkeiden avulla, kun varsinaisena datana olisivat suomenkieliset lintuartikkelit. --Hartz (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 19.30 (UTC)

Tai siis ei jää käsin tehtäviksi ne siirrot, mutta datan rukkaaminen jää käsin tehtäväksi. Tietenkin sarakkeisiin voidaan merkitä myös nuo European ja Bartlett's. --Hartz (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 19.45 (UTC)

Heips, tieteelliset nimet on tapana merkitä takso-mallinetta käyttäen suomenkielisiin sana-artikkeleihin, kuten hauki, ahven ja lahna. Tulisiko tieteelliset nimet merkitä (varmuuden vuoksi?) myös muunkielisiin sana-artikkeleihin eli englannin, espanjan kielen ym. sana-artikkeleihin? Esim. perch-artikkeliin merkintä: ] ({{takso|Perca fluviatilis}})? Tai pike-artikkeliin merkintä: ] ({{takso|Esox lucius}})? Eli pelkän suomen kielen vastineen lisäksi merkittäisiin perään myös tieteellinen nimi? Toisiko se jotain lisää/hyötyä/täsmennystä? --Hartz (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 13.53 (UTC)

Ainakin tarvittaessa, eikä siitä kyllä yleensäkään haittaa ole, hyvä täsmennys; sitä kautta myös pääsee kätevästi kaikkiin käännöksiin ja sanan erikielisiin Wikipedia artikkeleihin. Mielestäni siis kyllä, esimerkiksi suosituksen tasolla.--Pjr (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 09.05 (UTC)

Samaa mieltä kun Pjr, että tarvittaessa voi merkitä, muttei välttämättä aina tarvitse, ainakaan jos suomenkielinen käännös on yksiselitteinen ja artikkeli on olemassa. --Hunsvotti (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 17.25 (UTC)

Onkohan tällaisia artikkeleita paljonkin? Poistin tyhjän Viitteet-osion (ei sisältänyt yhtäkään viitettä). Tulisiko tyhjät Viitteet-osiot poistaa artikkeleista? Minulle jää ainakin epäselväksi, että mitä sellaisella tekee, jos ei ole merkittynä yhtäkään viitettä. Toisaalta voisivathan nämä Viitteet-osiot olla artikkeleissa ikään kuin "odottamassa" tai ehkä osin kannustamassakin viitteiden merkitsemiseen. --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 19.26 (UTC)

Ne on tullut HunsBotin muokkauksista. Jostain syystä se ei ole lisännyt viitettä. En oikein tiedä miten ne korjais, koska kun vahingossa muokkasin lokitiedostoa. En usko, että niitä kovin montaa voi olla kun en ole aiemmin huomannut Ehkä kaikille sanoille, jotka löytyy Kotuksen listasta voisi lisätä viitteen ja samalla korjautuisi nämä? --Hunsvotti (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 17.21 (UTC)

Wikisanakirja:Keskitetty kehityskohteiden selvitys- ja toimenpideohjelma (KEKESETO) on käynnistynyt. --Hartz (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 09.03 (UTC)

Kotimaisten kielten keskus julkaisee Kielitoimiston sanakirjan verkossa loppuvuoden aikana. Näin se on kaikkien verkon käyttäjien vapaasti luettavissa. http://www.kotus.fi/index.phtml?s=6842 Kotus 23.9.2014 --Pjr (keskustelu) 24. syyskuuta 2014 kello 08.31 (UTC)

Hieno juttu. Sieltä voidaan sitten ottaa vihjeitä ja tarkistettavuus helpottuu, kun ei tarvitse plärätä kirjaa tai käydä kirjastossa pläräämässä kirjaa. Lähteiden merkitsemiseen tämä on iso plussa. --Hartz (keskustelu) 24. syyskuuta 2014 kello 08.52 (UTC)

Tuskinpa tulee kilpailemaan Wikisanakirjan kanssa lukijoista :) – kuulostaa lupaavalta. --Krutonki (keskustelu) 24. syyskuuta 2014 kello 08.58 (UTC)

Lukijamäärät lähtevät aina nollasta ja kasvavat ensin määrällisesti hitaasti, myöhemmin nopeammin. Kielitoimiston sanakirja joutuu lähtemään tietenkin nollasta liikkeelle. Tuo verkkoversio saattaa jäädä sellaiseksi teokseksi, johon viitataan täältä, mutta on vaikea nähdä sen yleistyvän valtavasti seuraavien 2-3 v. aikana. Kielitoimiston sanakirjan verkkoversion markkinointi ja lukijamäärien kasvatus voi olla haaste... En tiedä miten sinne edes yhtäkkiä lukija löytäisi (mistä?). Googlen hakukone tuskin juurikaan noteeraa verkkoversiota ensimmäisten 12kk aikana. No varmaan jos linkitämme täältä siihen villisti, niin moni löytää sinne Wikisanakirjan kautta. --Hartz (keskustelu) 24. syyskuuta 2014 kello 09.20 (UTC)

Julkistamisen jälkeen löytynee helpoimmin Kotuksen sivuilta, jos joku nyt sinne asti löytää ... Vakavasti ottaen, uskoisin että on niin paljon aktiivisia sanatyöläisiä ja -harrastajia että jo alussa muutaman tuhannen päivittäisen kävijän määrä löytyy helposti; tällaiset asiat leviävät kyllä verkossa nopeasti.--Pjr (keskustelu) 26. syyskuuta 2014 kello 10.20 (UTC)

Olen vähän skeptinen, mutta pianhan näemme. :) --Hartz (keskustelu) 26. syyskuuta 2014 kello 17.17 (UTC)

"Kielitoimiston sanakirjan viikko verkossa: yli 120 000 hakua" kotus 20.11.2014--Pjr (keskustelu) 26. marraskuuta 2014 kello 19.06 (UTC)

Meillä ei valitettavasti ole dataa Wikisanakirjan hakumääristä. Wikisanakirjassa ei välttämättä haeta yhtä paljon kuin Kielitoimiston verkkosanakirjassa, sillä Wikisanakirjassa pystyy liikkumaan linkkejä käyttäen aika hyvin ja haun käyttö ei ole siten välttämättä aivan valtavan yleistä (esim. käännöksiä ja liittyviä sanoja pitkin pääsee eteenpäin). Sivunäyttöjä eli sivujen katselukertoja on kuitenkin 2,266,681 kuukaudessa http://stats.wikimedia.org/wiktionary/EN/SummaryFI.htm --Hartz (keskustelu) 26. marraskuuta 2014 kello 19.28 (UTC)

Mielestäni ihan mielenkiintoinen kysymys, tämän keskustelun kirvoittamana on, että missä määrin Kielitoimiston sanakirjan tuleva verkkoversio on Wikisanakirjan kilpailija? Varmaan vuosien kuluessa saamme asiaan selvyyttä. Arvuutella voi etukäteen. --Hartz (keskustelu) 26. syyskuuta 2014 kello 17.22 (UTC)

"Kielitoimiston sanakirjan tarkoituksena on kuvata suomen yleiskielen keskeiset sanavarat." Wikisanakirja ei pääse lähellekään tätä tavoitetta, ei sisällöllisesti, eikä laadullisesti. Nämä sanastot eivät missään mielessä kilpaile edes samassa lajissa, sarjasta puhumattakaan. Wikisanakirjasta päin katsoen KTS tulee merkittävästi helpottamaan suomenkielen artikkelien ja käännösten tekemistä ja tarkistamista. Vaikeutena tulee varmasti olemaan lainausten käyttö ja lähteistys. Huonona esimerkkinä etelänaapurin 'Vikisõnastik' korvaa usein sanaselityksen vain viiteellä "Viron kielen selityssanakirjaan" .--Pjr (keskustelu) 27. syyskuuta 2014 kello 07.52 (UTC)

Kielitoimiston sanakirja ei tarjoa käännöksiä. Varmaan moni käyttää Wikisanakirjaa käännösten vuoksi. Esim. englannin, ruotsin ja saksan sanoja varmaan etsiskellään Wikisanakirjassa "paljonkin" (mitään dataahan meillä ei ole, huoh). Wikisanakirjaan lukijoita tulee suomen kielen sanojen vuoksi ja he pääsevät niistä käännöksiin; toisaalta muunkielisistä sanoista pääsee suomen kielen sanoihin. Wikisanakirjalla on tällainen "miten päin vaan" -etu. --Hartz (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 13.07 (UTC)

Heips,

Minulle heräsi kaksi kysymystä:

1. Jos otan artikkeliin syy-seuraussuhde esimerkkilauseen sivulta http://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/02/13/lapsen-rauhoittaminen ("Ensinnäkin vasta noin 4-5-vuotias lapsi ymmärtää syy-seuraussuhteita niin selvästi, että rangaistusten käytössä ylipäätään on mitään järkeä."), merkitsenkö lähteeksi yle.fi? Niin kai merkitsen, vaikka kyseessä ei ole uutinen, jollaiseksi sitä varmaan lyhyestä yle.fi-merkinnästä luultaisiin?
2. Tuosta pääsinkin mielestäni mielenkiintoiseen tapaukseen: jos otan esimerkkilauseen yle.fi-sivuston keskustelukommenteista, merkitsenkö silloin lähteeksi yle.fi? Satunnaisen lukijan jättämä keskustelukommentti ei ole missään tapauksessa YLE:n toimituksen kirjoittama. Slangisanoja voi esimerkiksi löytyä keskustelukommenteista.

Tietysti molemmissa tapauksissa voi ajatella, että eipäs oteta esimerkkilauseita kummastakaan? --Hartz (keskustelu) 26. syyskuuta 2014 kello 19.44 (UTC)

Ainakin keskustelukommenttitapauksessa on syytä lisätä huomautus, esim. keskustelukommentti, yle.fi. Pelkän yle.fi tilalla on myös hyödyllisempää linkittää suoraan artikkeliin. Ensimmäisessä tapauksessa ei mun mielestä ole väliä onko se uutinen vai muu artikkeli, mutta jos artikkeliin on merkitty tekijä voi senkin mainita. --Hunsvotti (keskustelu) 27. syyskuuta 2014 kello 07.50 (UTC)

Aloitin äsken äänestyksen Wikisanakirja:Äänetys/"Lambeth walk" vai "lambeth walk", jossa äänestetään siitä, säilyykö artikkeli lambeth walk alkuperäisessä muodossaan, vai siirretäänkö artikkeli nimelle Lambeth walk. (Vertautuu Wikipediassa pidettyihin samankaltaisiin äänestyksiin, esimerkiksi .)--Sentree (Keskustele) 18. lokakuuta 2014 kello 20.27 (UTC)

Kuvaava esimerkki Wikisankirjan luokittelusta: Luokkahierarkia, Luokka:Suomen kielen kurkilinnut Luokittelu voisi ehkä olla selkeämpikin...--Pjr (keskustelu) 23. lokakuuta 2014 kello 11.48 (UTC)

Tuo luokkarakenteen piirtävä työkalu on erinomainen. Tuossa on hyvä esimerkki luokkarakenteesta, jossa olisi parannettavaa. Suomen sanat-ak, Suomen kielen substantiivit-ak ym. perusluokissa ei tällaisia ongelmia (tavallisesti) ole. Ongelmia voi olla näissä "muissa". --Hartz (keskustelu) 23. lokakuuta 2014 kello 12.32 (UTC)

Tai tarkemmin ajatellen, tuossa kyllä kulkevat kieli, sanaluokat ja aihealueet aivan oikein. Nuolten pituus ei kuvaa etäisyyttä täsmällisesti, vaan nuolet venyvät "väärin" (esim. Pääluokat -> Sanat aihealueittain). Substantiivit-laatikko on periaatteessa väärässä paikassa ja nuoli on aivan turhaan käyristynyt... --Hartz (keskustelu) 23. lokakuuta 2014 kello 12.46 (UTC)

Aihealueiden järjestys kyllä on oikea, mielestäni kuitenkin näin monien taksonomiatasojen käyttäminen sanakirjassa ei ole tarpeen. Taksonomian tarpeita palvelee nykyisin aika hyvin Wikispecies .--Pjr (keskustelu) 27. lokakuuta 2014 kello 09.56 (UTC)

tämäkin on periaatteessa aivan oikein 'Luokka:Suomen kielen istukkanisäkkäät' kts. tupaija--Pjr (keskustelu) 10. marraskuuta 2014 kello 08.45 (UTC)

Ongelman nimi on sana-artikkelit, joiden aiheena on hevosten värit. Meinasin käydä täydentämään artikkelia hiirakko, mutta en tiennyt mihin lisäisin asioita ja meni aivot solmuun.Voi olla, että ajattelen tämän nyt itse liian vaikeasti, mutta olisiko joku fiksumpi tämän asian kanssa.

Kysymys 1: Ovatko hevosten värien nimitykset sekä adjektiiveja että substantiiveja? Lähtökohtana siis esim. rautias hevonen vs. keltainen kumiankka. Mutta toisaalta, voi ehkä sanoa myös, että meidän rautias karkasi eilen laitumelta, ja se on ihan ymmärrettävää irralisena lauseenakin, toisin kuin että meidän keltainen putosi eilen vessanpyttyyn.

Kysymys 2: Sikäli kun ovat molempia, mihin kuuluvat synonyymit yms. härpäkkeet vai pitääkö ne laittaa molempien otsikoiden alle? (Mikä olisi minusta varsin pölöä.)

Kysymys 3: Komparaatio? Ks. artikkeli rautias. Voihan sen taivuttaa toki noin, mutta en keksi, mihin sitä käyttäisi. Rautiailla on sävyjä kyllä, mutta ei hevonen ole rautiaampi tai rautiain, koska se on nyt vaan on joko rautias tai sitten se ei ole. Se voi olla vaaleampi tai tummempi tai punaisempi rautias.

Apuva. :D --Hanna V (keskustelu) 31. lokakuuta 2014 kello 21.46 (UTC)

Kolmanteen kysymykseen vastaan, olettaen tietysti että rautias on tässä adjektiivi ;) että laittaa sanariville vaikka {adjektiivi|fi|ra|utias} {fi-taivutus|41} niin se ei ala kehittää epämielekkäitä vertailumuotoja. Ekaan kysymykseen en osaa vastata kuin että en-puolella sanan on joku laittanut suomen substantiiviksi. Miten sitten raudikko suhtautuu tähän? Kakkoskysymykseen, synonyymit ja härpäkkeet sen alle, johon sopivat paremmin paras tieten että olisi vain yksi sanaluokka jos mahdollista... t. --Lentom (keskustelu) 31. lokakuuta 2014 kello 21.59 (UTC)

No ne ovat värejä eli mielestäni ne ovat (ainakin) adjektiiveja. Mutta olisin sitä mieltä, että niitä ei voi komparoida. Noh, ehkä koitan tehdä jonkun kompromissin nyt tästä. Katsotaanpa mitä saan aikaiseksi. :P Minun pitäisi olla suomen kielen ammattilainen ja hevosia olen harrastanut yli 20 vuotta ja siltäkin alalta on tutkinto, joten tulee nyt todella tyhmä olo, kun ei vaan aivot meinaa taipua tähän. Eh. --Hanna V (keskustelu) 1. marraskuuta 2014 kello 17.28 (UTC)

Poistin vertailun. Eihän siinä oikeastaan ole järkeä tässä sanassa. --Hunsvotti (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 18.02 (UTC)

Siitä sissään: http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ --Hartz (keskustelu) 11. marraskuuta 2014 kello 13.01 (UTC)

KS:n verkkoversion myötä voisi suomen taivutustyyppien lähteissä ja lähdeviitteissä ruveta käytäämään sitä.--Pjr (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 10.31 (UTC)

Suomen artikkeleihin voisi varmaan lisätä Aiheesta muualla -linkin sanakirjaan. Olis helpompi vertailla määritelmiä yms. ja siirtää siitä lähdeosioon tarvittaessa. --Hunsvotti (keskustelu) 15. marraskuuta 2014 kello 13.08 (UTC)

Aluksi oikein hyvä lisäys. Aikaa myöten olisi syytä tehdä taivutustyyppiviitteet Nykysuomen sanakirjaan eikä Kotuksen taivutyyppiesimerkkeihin; sanakirjassa on sanakohtaiset taivutussarjat, joista löytää kätevästi tarvittavat perustaivutusmuodot. Nykykäytännön mukaisessa Wikisanakirjassa sanan usein tarvittavien perusmuotojen löytäminen on usein vaikeaa, varsinkin verbien osalta.--Pjr (keskustelu) 17. marraskuuta 2014 kello 08.48 (UTC)

Tässä on sellanen ongelma, että sanakirjaan ei oikein voi linkata järkevästi kehysten takia, vaan pitää linkata alasivulle, josta ei kuitenkaan pääse käyttämään sanakirjaa muuten. Täytyy tehdä jotain tällaista:

• Kielitoimiston sanakirja. 2014. Kotimaisten kielten keskus: baana

Tietysti mallineeseen, että voi muuttaa.

Noi taivutustyypithän on enimmäkseen varmaan ihan samoja, että en ymmärrä miksi vaihtaa tapaa. Jos taivutus on eri voi sen merkitä viitteeksi muutenkin. Verbeille voisi toisiaan lisätä esim. sanariville jotain perusmuotoja, joista muut voi johtaa. --Hunsvotti (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 14.50 (UTC)

Wikipedian puolella samasta aiheesta: https://fi.wikipedia.orghttps://dictious.com/fi/Wikipedia:Kahvihuone_(kielenhuolto)#Kielitoimiston_sanakirja_on_nyt_verkossa --Hartz (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 15.35 (UTC)

No ehkä ne muuttaa sen paremmaksi. Voi tietysti olla, että se on tehty noin että suora linkittäminen olisi vaikeeta. Jossain puljuissa sitäkin harrastetaan, mutta tietääkseni mainosten näkyvyyden takia eikä tuolla ole mainoksia. Lisäsin muutamalle sivulle kokeeksi linkin mallineeseen, että sitä voi muuttaa. --Hunsvotti (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 17.49 (UTC) Esim. šaahi, kuolleeton. --Hunsvotti (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 17.42 (UTC)

Mielestäni nykytilanteessa paras tapa on linkittää sanakirjan etusivulle joko tekstillä " ... hakusana ..." tai yksinkertaisesti kauttaviivalla Kielitoimiston sanakirja, hakusana mies] tai Kielitoimiston sanakirja / mies. Näin joutuu menettelemään monessa muussakin verkkosanakirjasssa, käytännön kyllä oppii nopeasti --Pjr (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 10.35 (UTC)

Mieluummin suoraan sanan määritelmään. Ei etusivulle linkkaus ja sieltä sanan kopiointi hakukenttiin palvele tarkoitusta joka on nopeasti tarkistaa jonkin taivutuksen tms. oikeellisuus. Jokainen voi tallentaa linkit sanakirjoihin omiin kirjanmerkkeihinsä ja avata ne sieltä, ei yleisiä linkkejä tarvitse joka sivulle lisätä. --Mikko Paananen (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 11.16 (UTC)

Ajattelinkin enemmän satunnaista käyttäjää, kaikki saman linkin päässä: (mahdolliset) sanaselitykset, perustaivutusmuodot ja taivutustyypit, ilman omien systeemien rakentelua ja suomen kieliopin tai Wikisanakirjan omalaatuisten merkintätapojen suurempaa tuntemusta. Pidän kyllä yleisiä linkkejä tarpeellisina, ainakin nykytilanteeseen verrattuna.--Pjr (keskustelu) 25. marraskuuta 2014 kello 16.44 (UTC)

Nykyisessä versiossa on nyt molemmat tavat. Sitä voi tarvittaessa muuttaa muuttamalla mallinetta läh-ksk. --Hunsvotti (keskustelu) 29. marraskuuta 2014 kello 08.25 (UTC)

Etunimiä sivusto ei tunnista: Ralf (5), Ronja (10) jne.••••85.76.15.187 2. joulukuuta 2014 kello 05.25 (UTC)

Kalle löytyy, mutta Matti ei. Jokin logiikka tuossa varmaan? ;) --Hartz (keskustelu) 2. joulukuuta 2014 kello 06.24 (UTC)

Yleisradion nettiuutiset kertoo: Kieliteknologiayritys RedFox Languages Oy on julkaissut Suomen suurimman sanakirjan ilmaisena kaikille netin käyttäjille. Sanakirjasta löytyy sanoja 41 kielellä - mm. persian ja urdun kielellä. Sanakirjan laajin aineisto pohjautuu Princetonin yliopiston Wordnet-tietokantaan. http://yle.fi/uutiset/suomen_suurin_sanakirja_julkaistiin_ilmaisena_netissa/7627675

Kokeilin kääntää sanan 'työ' englanniksi: http://redfoxsanakirja.fi/#!fin_eng_ty%C3%B6 Suomenkieliset määritelmät ovat:

1. tekeminen, toiminta, työnteko, työskentely, vaivannäkö jokin päämäärän hyväksi
2. jokin tehtävä tai teossa oleva asia
3. palkkatyö, työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen perustuva toimi
4. työpaikka
5. työn tulos, teos, aikaansaannos
6. teko
7. systeemin voimalla F matkalla s käyttämä energia

Tämä näyttää tasan artikkelin työ sisällöltä viime viime keväältä

Pitäisikö tekijöille kertoa että materiaalin lähde on ilmoitettava CC BY-SA 3.0 -lisenssin mukaan.

Myös esimerkiksi sanakirja.org, joka on nykyisin mahdollisesti Sanoman ostama, käyttää Wikisanakirjansa sisältöä. Se sentään kertoo sivun alareunassa lisenssin ja että "Kaikki sisältö perustuu Wikisanakirjan artikkeleihin". --Mikko Paananen (keskustelu) 13. marraskuuta 2014 kello 15.42 (UTC)

Kyllä. Kannattaa kerätä useampia esimerkkejä kuin hakusanan "työ" sisältö todistusaineistoksi, jotta voidaan olla varmoja, ettei ole vain yksittäistapaus, joka on "jotenkin epähuomiossa päätynyt sivustolle". Sivusto väittää sisällön olevan "Copyright © 2014 Redfox Languages Oy". Sivusto on eritellyt tekijänoikeuksia sivulla http://redfoxsanakirja.fi/fi/web/guest/tekijanoikeudet. Taitaa sivustolla vähän useammatkin tekijänoikeudet tulla loukatuiksi? Sivustolla pitäisi tosiaan kertoa, että sisältö on Wikisanakirjasta/suomenkielisestä Wiktionarysta ja sisällön lisenssin on oltava sama. Sivuston tulisi kiinnittää huomiota CC BY-SA 3.0 -lisenssin kohtiin ATTRIBUTION (Nimeä) ja SHAREALIKE (JaaSamoin). Mielestäni ei riitä tekijänoikeusmaininta erillisellä sivulla linkin takana (ikään kuin piilossa), vaan tekijänoikeusmaininnan tulisi olla nähtävillä suoraan sivulla "työ". Samoin tulisi menetellä kaikista eri Wiktionaryn kieliversioista poimitun sisällön kanssa, sillä kaikkien Wiktionaryn kieliversioiden lisenssi on sama CC BY-SA 3.0. Kaupallista käyttöä CC BY-SA 3.0 -lisenssi ei rajoita. Tuo on selvästi kaupallinen toimija, sillä taustalla on osakeyhtiö (Oy) ja jotkin palvelut taitavat olla maksullisia. Tässä kaupallisessa käytössä ei ole vikaa, vaan tekijänoikeuksien puutteellisessa huomioinnissa. --Hartz (keskustelu) 13. marraskuuta 2014 kello 16.20 (UTC)

Tässä on tekstiä Wikimedia-säätiön hankkeiden sisällön lisensoinnista: https://wikimediafoundation.orghttps://dictious.com/fi/Terms_of_Use/fi#7._Sis.C3.A4ll.C3.B6n_lisensointi. Tekijänoikeudet ovat kieltämättä kimurantit, sillä ennen oli käytöss vain GFDL (GNU Free Documentation License), mutta myöhemmin otettiin käyttöön tämä Creative Commons -lisenssi. Sisällön tekijät tulee mainita jollakin kolmesta vaihtoehtoisesta tavasta. Sanakirja.org on maininnut sisällön tekijät linkittämällä Wiktionaryyn, sillä Wiktionary tarjoaa sivuhistorian, josta tekijät löytyvät. Tämä on yksi vaihtoehdoista. --Hartz (keskustelu) 13. marraskuuta 2014 kello 17.00 (UTC)

Lähetin pari minuuttia sitten palautetta RedFoxin sivuston palaute-lomaketta käyttäen. Koostin siihen yllä esitettyä. Lisäsin palautteeseen linkin tähän keskusteluun. Mikään tekijänoikeuksiin perehtynyt lakimies en ole, enkä myöskään Wikimedia-säätiön sisällön lisensointiin/lisensseihin erityisesti ole perehtynyt, mutta eiköhän tässä ole ja siinä ollut perusasiat. Tuosta Wikimedia-säätiön linkistä (Sisällön lisensointi) sekä CC BY-SA 3.0 -lisenssin (ja GFDL-lisenssin) tiedoista löytyy lisää. --Hartz (keskustelu) 14. marraskuuta 2014 kello 20.55 (UTC)

Hei. Katsomme tässä mainitut asiat ensi viikolla ja teemme tarvittavat korjaukset. Terveisin, RedFox team Kommentin jätti Timo Vilpponen (keskustelu - muokkaukset) 15. marraskuuta 2014 kello 09.42‎.

Viikko mennyt eikä mitään ole tapahtunut. --Hunsvotti (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 14.55 (UTC) Täytyy vetää sanat takaisin. Saattoi johtua välimuistista, että tekstejä ei näkynyt, jos Hartzilla näkyi jo eilen. --Hunsvotti (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 17.54 (UTC)

Onkohan sivun "työ" alaosaan lisätty tämän seurauksena: http://redfoxsanakirja.fi/#!fin_eng_työ "References and Licenses CC BY-SA 3.0, fi.wiktionary.org, en.wiktionary.org, sv.wiktionary.org, de.wiktionary.org and ru.wiktionary.org. Example translations: opensubtitles.org license. Voice: License and Copyright Microsoft Translator. RedFox TermBank: Copyright RedFox Languages Oy." Tuo hailakka harmaa väri ja se, ettei tarjota linkkejä artikkeleihin, ei taida olla riittävästi? Ehkä musta tavallinen fontti tms. ja kuitenkin linkit Wiktionaryn artikkeleihin, joita on käytetty (vaihtoehtona luetella artikkelien sivuhistorioista löytyvien muokkaajien nimet...). --Hartz (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 15.39 (UTC)

Sivusto voi kai olla "copyright Yritys Oy", vaikka sisällöstä osa on CC BY-SA 3.0:n mukaista...? Tekijänoikeuksia voidaan siirtää yritykselle tai yhteisölle, mikäli tästä sovitaan tekijän (tai tekijöiden) kanssa. Wikisanakirjan/Wiktionaryn/Wikimedia-säätiön kanssa ei tarvitse sopia tekijän tai tekiöiden kanssa, sillä sisältö on CC BY-SA 3.0:n mukaista ja lisenssin ehtojen noudattaminen riittää. Tämä on minun tulkintani. Sitten jää vain kysymys, noudatetaanko lisenssin ehtoja riittävällä tavalla. Mielestäni ei. --Hartz (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 15.45 (UTC)

Lisenssin ehdoissa on siis ideana, että sisällön luoneet tekijät on mainittava TAI (siistimpi ja helpompi tapa) on tarjottava toimivat linkit Wiktionaryn artikkeleihin, jotta päästään katsomaan sivuhistorioista tekijät (linkit ovat sivuhistorioihin ("Näytä historia") pääsemistä varten). --Hartz (keskustelu) 23. marraskuuta 2014 kello 15.52 (UTC)

Näin olen itsekin ymmärtänyt, että pitää linkittää alkuperäiselle sivulle tai muuten luetella tekijät. Nyt siitä ei tiedä mikä on mistäkin peräisin. --Hunsvotti (keskustelu) 24. marraskuuta 2014 kello 17.54 (UTC)

Näillehän voisi syötää kaikenlaiska potaskaa eri kielten sanoina, vrt. hukus, kaikki menee kirkaasti läpi :)--Pjr (keskustelu) 8. joulukuuta 2014 kello 13.16 (UTC)

Samoin menee läpi sanakirja.orgille ja muille Wikisanakirja-kopioille, mutta tuossa on ongelmana, että potaskan täytyy ensin mennä täällä läpi, jotta se päätyisi noihin kopioihin. ;D --Hartz (keskustelu) 8. joulukuuta 2014 kello 13.22 (UTC)

Joo, toisaalta täältä poistettujen sanojen päivittymisessä näyttää olevan paljon eroja, yksi huonoimpia on tolka.se, täytyy seurailla vähän tätä "punakettua".--Pjr (keskustelu) 8. joulukuuta 2014 kello 13.29 (UTC)

Riippuu siitä miten usein lataavat tietokantadumpin ja parsivat siitä jotain esittämiskelpoista. Mä luulen, että kun tämä RedFox on yhdistänyt niin monesta muusta teoksesta aineistoa Wikisanakirjan ja muiden Wiktionaryjen versioihin, niin varmaan harvoin päivittävät sisältöä. Nykysisältö on toukokuulta 2014 ilmeisesti, että ei se edes ole tältä syksyltä. --Hartz (keskustelu) 8. joulukuuta 2014 kello 13.34 (UTC)

Hei,

AbuseFilter on MediaWiki-laajennus, jota käytetään havaitsemaan todennäköisesti loukkaavat käyttäytymiskuviot, kuten samankaltainen vandalisointi ja mainostaminen. Vuonna 2013 järjestelmänlaajuiset väärinkäyttösuodattimet otettiin käyttöön rajoitetuissa joukoissa wikejä, sisältäen Meta-Wiki, Mediawiki.org, Wikispecies ja kaikki "pienet wikit". Hiljattain järjestelmänlaajuiset väärinkäyttösuodattimet otettiin käyttöön myöskin "keskikokoisissa wikeissä". Näitä suodattimia hallinnoivat tällä hetkellä ylivalvojat Meta-Wikissä ja niiden on havaittu olevan todella tehokkaita Wikimedia-projektien laajuisessa mainoshyökkäysten torjunnassa. Kuitenkaan tällä hetkellä ei ole käytäntöjä siitä, kuinka järjestelmänlaajuisia väärinkäyttösuodattimia hallinnoidaan, vaikkakin ehdotuksia on olemassa. Tällä hetkellä on käynnissä kommenttipyyntö linjauksista koskien järjestelmänlaajuisen väärinkäyttösuodattimen käyttöä. Sillä välin, yksittäiset wikit voivat pyytää järjestelmänlaajuisen väärinkäyttösuodattimen poistamista wikistään. Nämä wikit voivat lisätä pyynnön siitä tälle listalle Meta-Wikissä. Lisätietoa löytyy tältä sivulta Meta-Wikissä. Jos sinulla on kysyttävää, voit kysyä sivulla m:Talk:Global AbuseFilter.

Kiittäen,

PiRSquared17, Glaisher — 14. marraskuuta 2014 kello 17.34 (UTC)

Heips, olen kehittänyt Python-skriptin, jolla pystyy puhdistamaan Wikipedian tietokantadumpista epäoleelliset merkinnät, kuten mallineet, taulukot, wikilinkit ja url-linkit, siten että jäljelle jää pelkkä leipäteksti. Yritän vielä tehdä toisen skriptin, jolla saisi laskettua sanojen esiintyvyyttä ja tuotettua tilaston, joka olisi sanojen esiintyvyyden mukaan. Tuolla tavalla saadaan jonkinlaisia listoja, joista näkee mitä artikkeleita täältä vielä puuttuu. --Hartz (keskustelu) 1. joulukuuta 2014 kello 11.55 (UTC)

Kotuksen taajuuslista löytyy tästä: http://kaino.kotus.fi/sanat/taajuuslista/parole.php --Hartz (keskustelu) 1. joulukuuta 2014 kello 12.00 (UTC)

Erityisesti tämä ihan mielenkiintoinen: http://kaino.kotus.fi/sanat/taajuuslista/parole_5000.html (5000 listan yleisintä). --Hartz (keskustelu) 1. joulukuuta 2014 kello 12.02 (UTC)

Viron sanojen taajuuslistoja (sanat perusmuodossa ) löytyy osoitteesta Eesti Kirjakeele Sagedussõnastik. Käytän 10 000 yleisimmän sanan luetteloa apuna Wikisanakirjan viron sanoissa .--Pjr (keskustelu) 4. joulukuuta 2014 kello 12.18 (UTC)

Joo, nää on ihan hyödyllisiä, varsinkin jos on taajuusjärjestyksessä. Suomi ja viro ovat kyllä sellaisia kieliä taivutuksiltaan, että taajuuslistat eivät onnistu aivan yhtä hyvin kuin esimerkiksi saksan, ruotsin tai englannin tapauksissa. Toisaalta suomen ja viron listoista jää puuttumaan artikkelisanat, jos jotain hyvääkin. ;) --Hartz (keskustelu) 4. joulukuuta 2014 kello 11.58 (UTC)

Nyt on saatavilla Wikisanakirja:Wikipedia-korpus. Yhteensä erilaisia löydöksiä tuli ainakin yli 1,5 miljoonaa (en ollut kovin kiinnostunut tuosta määrästä, niin se jäi epäselväksi). Valitsin täällä esitettäväksi 20.000 yleisintä esiintymää. Samalla tavalla voisi ottaa minkä tahansa muunkielisen Wikipedian tietokantadumpin, esim. ruotsinkielisen, ja skriptien avulla voisi tuottaa samanlaiset luettelot. Suurempien Wikipedioiden kanssa olisin kuitenkin huolissani RAM-muistin riittävyydestä ja ajasta, joka kuluu aineiston käsittelyyn. Suomenkielinen Wikipedia on kuitenkin sen verran pieni, että sujui ihan sukkelasti (läppärillä n. 30 min aineiston puhdistamiseen ja 10 min esiintymien laskemiseen). Saksankielinen Wikipedia saattaisi olla jo liian suuri työstettäväksi, englanninkielinen Wikipedia ehdottomasti liian suuri. --Hartz (keskustelu) 4. joulukuuta 2014 kello 10.54 (UTC)

Hienoa! Ekan viiden tuhannen joukossa ainakin adverbejä näyttäisi puuttuvan jonkin verran. Verbien ja substantiivien taivutusmuotojen lisäämisessä kannattaa varmaan lähteä näistä liikkeelle. Tuli mieleen, että saman voisi tehdä myös Wikipedian (ja muiden projektien) keskustelusivuille. Eri verbejä ehkä käytetään eri määrä eri persoonissa ja näissä luonnollisesti kaikki verbit on 3. persoonissa. Lisäksi saisi arki- ja puhekielistä sanastoa. Wikisourcesta voisi myös löytyä vähän erityyppistä sanastoa. Ainakin vanhempaa. --Hunsvotti (keskustelu) 4. joulukuuta 2014 kello 17.58 (UTC)

Tein myös Wikiaineistosta Wikisanakirja:Wikiaineisto-korpus. Vähän erilaista sanastoa juu. --Hartz (keskustelu) 4. joulukuuta 2014 kello 19.26 (UTC)

http://kaino.kotus.fi/

• Suomen murteiden sanakirja: http://kaino.kotus.fi/sms/
• Vanhan kirjasuomen sanakirja: http://kaino.kotus.fi/vks/
• Ordbok över Finlands svenska folkmål: http://kaino.kotus.fi/fo/
• Suomen etunimien taivutus: http://kaino.kotus.fi/etunimientaivutus/ --Hartz (keskustelu) 1. joulukuuta 2014 kello 11.58 (UTC)

Edelläolevista kaikkien sanakirjojen verkkoversiot ovat vain lyhyitä näytteitä, täydelisin 'Ordbok ...' (abbal–köyri). Muut käytännössä täysin hyödyttömiä.--Pjr (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 11.14 (UTC)

Olisiko parannus, jos Toiminnot:Tuoreet muutokset -sivun yläosassa olevien punalinkkien joukkoon saisi lisätä vain suomenkielisiä sanoja? Kun nyt voi käydä niin, että joku heittää hepreaa tai arabiaa väliin ja eksoottisen kielen osaajista on pulaa, jolloin eksoottisen kielen sana tukkii punalinkkien sinertymisprosessin. Saksan kielen Fußgängerzone olisi jo jakoavain rattaissa. --Hartz (keskustelu) 4. joulukuuta 2014 kello 14.03 (UTC)

Kyllä niitä toiveita pitäis olla myös muilla kielillä. Niitä pisimpään olleita voisi kyllä poistaa silmämääräsesti arvioiden tai katsomalla jokin tarpeeksi vanha revisio ja poistamalla ne jotka on ollut jo siinä. --Hunsvotti (keskustelu) 7. joulukuuta 2014 kello 16.03 (UTC)

Ok. Tehdäänkö niin, että "liian kauan roikkuneita" otettaisiin pois? Eli silmämääräisesti vaan raittaita jumiuttavat veks? Itse olen lisännyt suomen kielen sanoja tuohon, koska niihin tulee yleensä käännökset, joten siinä voittaa enempi (tavallaan). --Hartz (keskustelu) 7. joulukuuta 2014 kello 16.50 (UTC)

Jos lisättäisiin samankaltainen "voit muokata sisältöä" -kyltti kuin Wikikossa: http://wikikko.infohttps://dictious.com/fi/Etusivu yhden viikon ajaksi sivujen yläosaan? Ei vaatisi muuta kuin Järjestelmäviesti:Sitenotice rukkaamista. Tuon yhden viikon jälkeen voitaisiin tunnustella, lisääntyikö Wikisanakirjan muokkaaminen. Tietystikään koulut eivät ole auki noina päivinä, kun lapset ovat lomilla. --Hartz (keskustelu) 5. joulukuuta 2014 kello 19.27 (UTC)

Kyltissä voisi olla kaksi osaa: 1) voit korjata virheitä painamalla "muokkaa" ; 2) voit lisätä uusia sanoja seuraamalla punalinkkejä ja täyttämällä lomakkeen kohdat . Wikisanakirja tarjoaa keskimäärin jotain 2600 sivunäyttökertaa tunnissa ja 44 minuutissa -- varmaan 08-22 välillä oikeasti enemmän (saa varmaan kertoa 1,5x). Kiinnostaisi kokeilla, lisääntyisikö muokkausmäärät tai tulisiko yksi tai kaksi uutta aktiivista muokkaajaa... --Hartz (keskustelu) 5. joulukuuta 2014 kello 19.45 (UTC)

Kokeilemisen arvoinen idea. Yksi viikko on ehkä kuitenkin liian vähän, että voi vielä mitään tuloksia nähdä. Kuukausi ehkä? --Hunsvotti (keskustelu) 7. joulukuuta 2014 kello 16.01 (UTC)

Tehdäänkö yhden viikon mittainen pilotti ensin? Sitten jos siitä tuntuma on positiivisen puolella, niin kokeillaan vaikka hiihtoloman ympärillä kuukauden verran? Pienin askelin testaillen? --Hartz (keskustelu) 7. joulukuuta 2014 kello 16.51 (UTC)

Ensimmäinen versio. --Hartz (keskustelu) 8. joulukuuta 2014 kello 14.01 (UTC)

Pitäisi olla lyhyempi, koska liian pitkä häiritsee sivuston käyttöä eikä kukaan jaksa lukea niitä. Ehkä ihan vaan yksinkertainen muistutus tai rohkaisu editoimaan. Tunnustenluonti- ja muokkausohjeet sitten linkin taakse. Ehkä joku älä näytä tätä viestiä enää nappi mukaan. Versio 2:

Noita ohjesivuja pitäisi myös parantaa. Mielestäni tärkeimmillä kielillä voisi olla omat kielikohtaiset ohjeet, josta löytyy kaikki tyypilliset tilanteet: mikä malline mihinkin tilanteeseen, taivutusmuotojen merkitseminen yms. --Hunsvotti (keskustelu) 10. joulukuuta 2014 kello 18.23 (UTC)

Joo, lyhyempi parempi, sillä se on tiivis ja ytimekäs -- sen jaksaa jopa lukea loppuun asti. Pitää katsoa miten toteutettaisiin nappula, jolla saa ilmoituksen katoamaan lopullisesti -- tekniikka on jo jossain olemassa, sillä sellaista on käytetty varainkeruuviesteissä, jotka ovat olleet samassa kohtaa. Tähän voisi joo yhdistää jonkinlaiset markkinointimatskut, joilla pääsisi nopeasti alkuun. Nykyään täytyy perehtyä voidakseen osata -- kannattaisi loiventaa oppimiskynnystä. --Hartz (keskustelu) 10. joulukuuta 2014 kello 18.39 (UTC)

Siirsin viestin nyt sivulle Järjestelmäviesti:Muokkauskehotus, jossa sitä voi kehittää. Sitten jouluna siirtää Järjestelmäviesti:Sitenotice-sivulle. Tossa sitenoticessa näyttää olevan valmiina jo piilotustoiminto, joten sitä ei tarvii tehdä erikseen. --Hunsvotti (keskustelu) 21. joulukuuta 2014 kello 09.11 (UTC)

Kokeilun vaikutuksia voisi mitata:

• Kasvaako luotujen käyttäjätunnusten määrä? https://fi.wiktionary.orghttps://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=Toiminnot%3ALoki&type=newusers&user=&page=&year=&month=-1&tagfilter=&hide_patrol_log=1&hide_thanks_log=1 [luettava perässä "luotiin" -- ei oteta huomioon jos perässä lukee "luotu automaattisesti", sillä ne ovat lähinnä Wikipedian kautta syntyviä tunnuksia, kun siellä sisäänkirjautunut käyttäjä kurkkaa ensi kertaa tänne.
• Kasvaako luotujen uusien sivujen määrä? https://fi.wiktionary.orghttps://dictious.com/fi/Toiminnot:Uudet_sivut.
• Kasvaako tehtyjen muokkausten määrä? Minkälaisia muokkauksia tehdään -- näkyy sivulla https://fi.wiktionary.orghttps://dictious.com/fi/Toiminnot:Tuoreet_muutokset.
• Kasvaako roskan ja vandalismin määrä? Näkyy sivulla https://fi.wiktionary.orghttps://dictious.com/fi/Toiminnot:Tuoreet_muutokset ja poistolokissa https://fi.wiktionary.orghttps://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=Toiminnot%3ALoki&type=delete&user=&page=&year=&month=-1&tagfilter=&hide_patrol_log=1&hide_thanks_log=1
• Saadaanko uusia käyttäjiä, jotka muokkaavat kerran, viisi kertaa, kymmenen, sata kertaa? --Hartz (keskustelu) 8. joulukuuta 2014 kello 14.12 (UTC)

Mistä voi johtua, että Google Chrome -selaimella kieliotsikoista eli ==Suomi== ym. jää uupumaan näkyvä teksti (eli se Suomi)? Tuo teksti on kuitenkin olemassa, kun sen voi copypasteta siitä oikeasta kohdasta, mutta sitä ei vain näy? Tämä kävi aikaisemmin tänään ja se korjaantui sulkemalla selain ja käynnistämällä selain uudestaan. Nyt se tapahtui uudestaan. Yritin rukata css-tiedostoa lisäämällä "color: #000000" eli mustaa väriä, mutta se ei vaikuttanut lainkaan. Ongelmaa ei esiinny Internet Explorerilla eikä Firefoxilla -- vain Chromella. --Hartz (keskustelu) 7. joulukuuta 2014 kello 14.03 (UTC)

Aika tylsä juttu, jos osalla lukijoista jää kieliotsikoiden nimet tai siis ne kielten nimet uupumaan. --Hartz (keskustelu) 7. joulukuuta 2014 kello 14.04 (UTC)

Nyt taas näkyy? Vaikka en tehnyt mitään. No hyvä jos pysyy näin. ;D --Hartz (keskustelu) 7. joulukuuta 2014 kello 14.43 (UTC)

Tuli tässä mieleeni, että tänne voisi tehdä hieman laajennuksia noihin käyttäjien käyttöoikeuksiin niin, että rivikäyttäjien ja ylläpitäjien väliin tulisi palauttajanoikeudelliset käyttäjät, joilla ei olisi vielä ylläpito-oikeuksia. Tämä siksi, että palauttajanoikeuksista voisivat muutamat käyttäjät olla kiinnostuneita, vaikka eivät ylläpitäjiksi haluaisikaan. Harkinnan alle?--Sentree (Keskustele) 26. joulukuuta 2014 kello 21.14 (UTC)

Anona mielipidettäni ei kannattane ottaa vakavasti, mutta minusta ylläpitäjälle ja taviskäyttäjälle olisi hyvä olla välimuoto eli esim rollbacker.--85.76.164.122 21. tammikuuta 2015 kello 17.31 (UTC)

Juu, miksipäs ei? Se -nappi on paljon kätevämpi kuin vaivalloinen kumoa-nappi, jos on enemmänkin tullut vandalismia ja pitäisi kumota ne. Esim. Sentreelle ja Pänikälle sopisi hyvin palauta-napit mielestäni. Sitä kuitenkin käytetään vain ilmiselvän vandalismin kumoamiseen ja sen sellaiseen, koska siihen ei saa kirjoitettuja kumoamisen perusteluja. --Hartz (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 19.38 (UTC)

Nyt paremman puutteessa voi käyttää esimerkiksi englanninkielisestä Wikipediasta löytyviä Navigation popups- tai Twinkle tms. pienoisohjelmia, joissa on pikakumousominaisuuksia, jotka vastaavat -nappia hyvin pitkälle. :) --Hartz (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 19.38 (UTC)

Pjr:lle olisi hyötyä kanssa. Ei halunnut ylläpitäjäksi, mutta rollbackista olisi hyötyä.--85.76.164.122 21. tammikuuta 2015 kello 20.48 (UTC)

Niin varmasti olisi. Lisäksihän sillä voi kumota nopeasti myös omia muokkauksia, joten kyse ei välttämättä ole pelkästä vandalismintorjunnasta, vaikka siihenhän se palauta-nappi on pääasiallisesti tietenkin olemassa. Käyttäjän täytyy kuitenkin itse haluta se nappi ja lisäksi varmaan tarvitaan jotkin kriteerit, ettei palauta-nappeja jaeta kaikille haluaville kuin leipää. Varmaan ainakin lähemmäs tuhat tai yli muokkausta ja artikkelimuokkausten oltava päällisin puolin mukiinmeneviä. Toisaalta vaakakupissa painaa myös kiinnostuneisuus vandalismin torjumiseen, että tavallaan mitä enemmän käyttäjä torjuu vandalismia, niin sitä enemmän napin antamisesta tietysti on hankkeen kannalta hyötyä. Jonkinlaista luotettavuutta kuitenkin edellytetään, sillä vandaalin käsissä palauta-napilla saa parissa minuutissa kamalaa jälkeä (kymmeniä sivuja tai jopa sata palautettu aivan vääriin versioihin). --Hartz (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 21.38 (UTC)

Minulle voi antaa oikeuden, jos se on mahdollista. Tällä hetkellä se ei ilmeisesti ole mahdollista. Kannattaa myös rukata oikeus niin, että vain ylläpitäjä voi antaa Rollback-oikeuden sillä jos taviskäyttäjä voi antaa sen, sitten aika monet vandaalit voivat saada sen ja sehän ei ole tarkoitus?--Sentree (Keskustele) 23. tammikuuta 2015 kello 17.33 (UTC)

Ohjesivulla sanotaan, että toiminnon väärinkäyttö on vandalismia. Esim. tämä oli mielestäni muutos, johon ei olisi saanut käyttää rollbackia.--85.76.97.218 18. helmikuuta 2015 kello 16.39 (UTC)

Plusmiinusnolla. Aulis Eskolalla oli kuitenkin vanha tapa käytössä, kun tässä viime vuosina on siirrytty noista kielimallineista pois aika pitkälti ja kirjoitetaan subst:kohta. --Hartz (keskustelu) 18. helmikuuta 2015 kello 18.07 (UTC)

Mikko Paanasella suurempi osa on tollback-palautuksia kuin kumoamisia. Mikko voisi kertoa (jos tällainen otetaan käyttöön) millaisia muokkauksia hän palauttaa rollbackilla ja millaisia yleensäkin uskaltaa palauttaa rollbackilla?--85.76.55.245 29. heinäkuuta 2015 kello 10.41 (UTC)

Minulla on oma näkemykseni 4 muokkauksesta, joihin ei minusta olisi saanut käyttää rollbackia varsinkaan kun niitä ei perusteltu: Niissä ei kumottu selkeää vandalismia tai ne eivät kohdistuneet omiin huolimattomuusmuokkauksiin. Asiasta voidaan kuitenkin olla monta mieltä.--37.16.124.15 11. maaliskuuta 2015 kello 07.48 (UTC)

Eräs jämpti ylläpitäjä voisi olla osasta ehkä samaa ehkä eri mieltä.--37.16.124.15 12. maaliskuuta 2015 kello 09.27 (UTC)

Noista neljästä Sentreen hilpi->helpi oli selvin, muut enemmän rajatapauksia. Joskus tuota -nappulaa tulee painettua myös vahingossa ja tulee vahinkopalautus. Erityisesti jos on tabletilla/älypuhelimella tai muulla kosketusnäytöllisellä laitteella. --Hartz (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 09.49 (UTC)

Käyttäjä:Sentree loi aikoinaan tuon luettelon. Lisäksi täällä on liite Liite:Armeijaslangi. Artikkeli bemari pitäisi muuttaa uudelleeohjaukseksi noihin liitteisiin ja sisältö siirtää ko. liitteisiin. Täällä on myös artikkeli pösö, jolle on olemassa yleiskielinen merkitys, joka voitaisiin laittaa kirjoittaa sinne ja kakkosmerkitys Peugeot katsottavaksi liitteestä.--85.76.182.12 28. joulukuuta 2014 kello 10.13 (UTC)

Noista kannattanee luoda erillinen yhdistysäänestys kaikista tuotemerkeistä niin, että yhdistetäänkö ne tuohon liitteeseen, vaiko annetaanko noiden olla erillisinä artikkeleina. En uskalla ilman konsensusta ronkkia.--Sentree (Keskustele) 23. tammikuuta 2015 kello 17.36 (UTC)

Täältä on poistettu mm. artikkeli Λενναρτ perusteella Lennartit pois. Hartz on tuon roskanapoiston suorittaja ja hän on sanonut Sentreelle (joka artikkelin loi), Onkohan järkevää yrittää vääntää ruotsin kielen nimeä Lennart venäjän, heprean, Arabian ja kreikan kielille?. Sentreen päähänpisto väännellä nimeä Lennart muille kielille on todennäköisesti tullut Mikko Paanasen luomasta luokasta Venäjän kielen vieraskieliset erisnimet. Nyt kysyn, tyhjennetäänkö tuo luokka ja sovitaan, ettei Lennarteja ym. väännetä muilla aakkostoilla kirjoitettaviksi?--85.76.164.122 20. tammikuuta 2015 kello 15.28 (UTC)

Lisää infoa Sentreen ja Hartzin keskustelusivuilla.--85.76.164.122 20. tammikuuta 2015 kello 15.30 (UTC)

En tiennyt Lennart-vastineita poistaessani, että on olemassa venäjänkielisiä vastineita luokallinen. --Hartz (keskustelu) 20. tammikuuta 2015 kello 15.31 (UTC)

Toivoisin, että ainakin Mikko Paananen ottaisi asiaan kantaa.--85.76.164.122 21. tammikuuta 2015 kello 07.06 (UTC)

En tokkiinsa ole Paananen, mutta omasta puolestani toteaisin, että sellaisista vierasperäisistä nimistä, jotka Venäjällä ja venäjässä ovat oman kansan niminä ainakin jonkin verran yleisessä käytössä, voitaisiin artikkelit säilyttää, mutta muut (ulkomaalaisten henkilöiden nimien pelkät translitteraatiot) korkeintaan käännöksinä artikkeliin nimen omakielisestä versiosta. --Pänikkä (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 07.50 (UTC)

Olen Pänikän kanssa kuta kuinkin samoilla linjoilla. Eli Lennart hepreaksi vain jos hepreankieliset kokevat tarpeelliseksi kääntää sen hepreaksi ja siis jostakin lähteestä löytyy hepreaksi kirjoitettu Lennart: ei Lennartia hepreaksi vain translitteroinnin taidonnäytteenä. Kaikkia maailman nimiä ei tarvitse vääntää joka kirjoitusjärjestelmään. Ja kannattaa aloittaa joistain yleisistä, kuten suomen kielen Matista, saksan kielen Jürgenistä tai englannin kielen Jackistä jne. Ettei ainakaan Ronja-Raakel ja Matti-Reijo ole ne ensimmäiset hepreaksi käännettävät. --Hartz (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 15.29 (UTC)

Tuolta löytyy Lennart kreikaksi.--85.76.164.122 21. tammikuuta 2015 kello 17.24 (UTC)

Ei minulla ole mitään erityisen vahvaa mielipidettä noiden säästämiseksi/poistamiseksi. Noita on löytynyt uutisteksteistä, ja joidenkin tajuaminen ei ole välttämättä ihan triviaalia (Jones <-> Džouns). Ei noiden tehtaileminen pelkästään translitteroinnin ilosta ole kuitenkaan mitenkään järkevää. --Mikko Paananen (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 18.20 (UTC)

Olisivatko Ruotsin Johan ja Saksan Robert riittävän yleisiä?--85.76.2.241 15. maaliskuuta 2015 kello 09.23 (UTC)

Mitä sanoja on käyty lueskelemassa vuonna 2014? Mitkä sanat ovat erityisesti kiinnostaneet lukijoita?

1. brutto (selkeästi suosituin, 17293 kertaa)
2. pragmaattinen (12419 kertaa)
3. konteksti (11085 kertaa)
4. netto (10143 kertaa)
5. agenda (7882 kertaa)
6. kompetenssi (7305 kertaa)
7. relevantti (7156 kertaa)
8. sijamuoto (6496 kertaa)
9. masokisti (6285 kertaa)
10. agnostikko (6141 kertaa)

Näitä ei siis ole koostettu hakusanoista, vaan sivulatauksista, joten sanoihin on voinut päätyä myös linkkejä pitkin (sekä sinilinkkejä pitkin Wikisanakirjassa, että ulkoisia urleja pitkin). Kärkijoukko on suomenkielisiä sanoja ja ei-suomenkielisiä suomenkielisten seassa ovat CEO, ASAP ja e.g. Voidaan päätellä, että suomenkielisestä Wikisanakirjasta lueskellaan pääasiassa suomen kielen sanoista. Tämä on hyvä tietää, sillä olisi voinut olla niinkin, että englannin kieli olisi täyttänyt kärkijoukkoa. Ensimmäiset oikeat ei-suomenkieliset sanat ovat puolan kurwa (3532 kertaa) ja japanin/englannin sayonara (3449 kertaa) sekä ranskan avec (3080 kertaa). --Hartz (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 15.45 (UTC)

Täällä on moneen artikkeliin kirjoitettu "suoralaina japanin kielestä" tai vastaavasti. Pitäisikö tuossa kuitenkin olla väli eli "suora laina japanin kielestä". Tietysti ihan mitättömästä yksityiskohdasta kyse sinänsä, mutta siis onko näistä jompi kumpi jotenkin enemmän oikein? Googlesta haku välin kera ""suora laina" kielestä" tuottaa 595 hakutulosta ja ilman väliä ""suoralaina" kielestä" 39 hakutulosta, joista melkein kaikki Wikisanakirjaa tai sen kopioita. --Hartz (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 18.51 (UTC)

Kyllähän se asiana ihan sama on, mutta perinteisesti on termimäisesti käytetty tuota yhdyssanaa. --Pänikkä (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 07.34 (UTC)

Voisi kyllä kai kirjoittaa "sitaattilaina kielestä"? --Hartz (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 18.54 (UTC)

Sitaattilaina on eri asia; se menee vielä suoralainaakin pidemmälle: Sitaattilainassa on äänneasukin säilynyt lähtökielen mukaisena. --Pänikkä (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 07.34 (UTC)

Vielä yksi miten täällä on merkitty: "lainasana kielestä". --Hartz (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 19.04 (UTC)

Tavallisia lainasanoja (kohdekieleen mukautuneita) ovat lähes kaikki suomenkin sanat – vain harvat ovat omasta takaa. --Pänikkä (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 07.34 (UTC)

Ja vielä yksi: "skandinaavinen laina"/"germaaninen laina"/"balttilainen laina". --Hartz (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 19.18 (UTC)

Tällaiset ovat epäselviä ilmauksia. Selkeämpi olisi sanoa vaikka 'laina germaanisesta kantakielestä' (tai 'muinaisskandinaavisesta kantakielestä' tai 'muinaisruotsista' tai mistä kielestä sitten onkin) tai ellei ole tarkasti tiedossa, niin sitten kertoa, miltä osin ei ole tiedossa. --Pänikkä (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 07.34 (UTC)

Riittäisikö useimmissa tapauksissa yksinkertaisesti "ranskan kielestä" tai "ranskan sanasta x"? Tai "ranskan sana x"? Sitaattilaina kannattaa varmaan erikseen merkitä, mutta riittäisikö useimmiten tällaiset merkinnät? --Hartz (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 07.50 (UTC)

Pelkkä ilmaus 'ranskan kielestä' jää sanakirjan lukijalle epäselväksi, 'ranskan sanasta x' (tai 'ranskan sanoista x ja z') on selkeä. Myös sanaluokan mainitseminen (esim. ilmauksessa 'ranskan verbistä x') on tarpeellinen, jos on ranskan verbin pohjalta muotoutunut suomeen vaikka substantiivi, ja muissakin vastaavissa tapauksissa, joissa sanaluokka on vaihtunut lähtökielen sanaan nähden. --Pänikkä (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 09.16 (UTC)

Usein olen merkinnyt sanaluokan, vaikka se olisi molemmissa kielissä pysynyt samana. Onko tavallaan turhaa? Vai onko tuosta jotain hyötyä? Riippuu ehkä siitä jos lähtökielen sanasta ei ole täällä vielä artikkelia. --Hartz (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 09.20 (UTC)

Ei kai se siinäkään haitaksi ole, mutta ei sitä pitäisi edellyttääkään ainakaan, jos on vähänkin epävarmuutta siitä, mikä se lainatun sanan sanaluokka on lähtökielessä ollut (tämä tilanne voi syntyä varsinkin silloin, kun sama sana esiintyy lähdekielessä toisilleen läheisissä merkityksissä useammassa kuin yhdessä sanaluokassa).

Sitaattilainan tapauksessa tietysti riittää pelkkä ilmaus 'sitaattilaina ranskan kielestä' toistamatta turhaan itse sanaa. Näkisin kyllä informatiiviseksi myös suoralainan kohdalla mainita, jos sellaisesta on kysymys, mutta ilmaus 'lainasana ranskan kielestä' on jo lukijan aliarviointia, koska on itsestään selvää, että silloin on kyseessä lainasana. --Pänikkä (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 09.37 (UTC)

Onko suomen kielessä kaikki tällaiset verbeistä johdetut seisoen, kävellen, istuen, möläyttäen ym. adverbejä? Jos ovat, niin näitähän voi tehdä loputtomasti, vaikka kuljeskellen, kierrellen jne. --Hartz (keskustelu) 11. helmikuuta 2015 kello 21.15 (UTC)

Ehkä paremmin taivutusmuoto toisen infinitiivin instruktiivi?--Pjr (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 15.07 (UTC)

Toinen infinitiivi näyttää nykyisin olevan myös E-infinitiivi (Visk - § 492), siis E-infinitiivin instruktiivi ...--Pjr (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 15.19 (UTC)

Joo, ne ei kai adverbejä välttämättä ole? Vastaavat kyllä tavallaan kysymykseen "miten". Merkitäänköhän nuo sitten verbien taivutusmuodoiksi? Yhdestäkään tuollaisesta ei taida olla vielä artikkelia? --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 20.39 (UTC)

Kotus ei tunne näitä sanoina, eikä siis myöskään adverbeinä. Selvintä pitää verbin taivutusmuotoina.--Pjr (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 09.58 (UTC)

Paras tilanne olisi jos Wikisanakirja löytäisi jokaisen sanakirjan verbin taivutusmuodon; esimerkiksi en.wiktionaryssä taitaa näin olla, siellä taivutusmuodot on myös upotettu verbin perusmuodon artikkeliin, katso esim en.wiktionary / kävellen ja vertaa kävellen. Toisaalta tuntuu jotenkin turhalta tehdä kaikista verbin taivutusmuodoista omat artikkelit, tässä tapauksessa voisi kenties olla tarpeen artikkelit yleisimmin esiintyvistä tapauksista, olisi myös hyvä lisätä esimerkkilauseet artikkeliin, nyt näin tehdään vain harvoin.--Pjr (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 09.17 (UTC)

Edelliseen liittyen, taivutusliitteissä olevat sanojen taivutusmuodot eivät näy Wikisanakirjan haussa, katso esim. soutaen, taivutusmuoto kyllä on mutta haku ei löydä sitä! Löytyy kyllä Googlesta haulla 'soutaen wikisanakirja'--Pjr (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 09.44 (UTC)

http://finto.fi/fi/ Kassu-sanastosta löytyisi kasvien nimiä, ISO 639-3 -sanastosta löytyisi kielten käännöksiä, esim. aromania rup http://finto.fi/lexvo/fi/page/rup. Aika mielenkiintoinen on MeSH-sanasto mikäli lääketiede kiinnostaa. Jotkin sanastoista on lisensoitu CC-BY 3.0. Tuolta taitaa saada sanastoja myös RDF/XML-muodossa. --Hartz (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 21.14 (UTC)

Heips, kannattaisikohan lähettää Kielitoimiston sanakirjan verkkoversion ylläpitäjille palautetta, että Wikisanakirjan toimittaminen olisi helpompaa, jos Kielitoimiston sanakirjan verkkoversion sisältö indeksoituisi Googlen hakukoneeseen, josta sen "sana-artikkelit" olisivat sitten helposti löydettävissä? Nykyään Kielitoimiston sanakirjan verkkoversion sisältö ei löydy Googlen hakukoneen kautta laisinkaan... --Hartz (keskustelu) 25. helmikuuta 2015 kello 10.56 (UTC)

Esimerkiksi artikkelissa croire on merkittynä aaltoviivalla (tildellä, ~) sananselitysten aluissa. Tuskin tila loppuu kesken, että sikäli voitaisiin korvata aaltoviivat sanoilla (kirjoittaa auki), mutta onko aaltoviivan käytössä sitten kyse siitä, että verbi taipuu? Jolloin aaltoviiva tavallaan korvaa minkä tahansa verbin taivutusmuodon? Ja sikäli ei kannattaisi korvata aaltoviivoja sanoilla (kirjoittaa auki), vaan pitää nämä aaltomerkit ikään kuin parempina? Ettei kyse olisikaan vain perinteisten sanakirjojen tilanpuutteesta / tarpeesta lyhentää. --Hartz (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 20.02 (UTC)

Olen pitemmän aikaa ollut sitä mieltä että tilden käyttö selityksissä ja esimerkeissä on Wikisanakirjassa tarpeetonta ja tekee tesksistä vaikeasti ymmärrettävää. Jotkut käyttäjät muutavat myös koko sanoilla kirjoitettuja tekstejä käyttämään tildeä! Tilden käytössä sanaa korvaamassa ei ole järjen häivääkään, kysymyksessä on vain "laiska ajattelutapa" toistaa ja jatkaa printtisanakirjojen aikanaan tyylikästä tilankäyttömenetelmää. --Pjr (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 09.15 (UTC)

"(a) an (a) ~ suunnata jk jklle, kohdistaa jk jklle, osoittaa jk jklle" -tyyppiset sanansalitykset ovat mielestäni aika vaikeaselkoisia, ainakin ilman esimerkkiä (artikkelissa richten). Toki tällaisesta on varmaan kätevää tehdä malline (esim. Malline:rak), lukukelpoisen tekstin kirjoittamisen sijaan --Pjr (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 09.39 (UTC)

Jäykän rektiomallineen käyttö johtaa myös helposti väärien rakenteiden käyttämiseen sen perusteella tehdyissä esimerkeissä ja käännöksissä.--Pjr (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 09.58 (UTC)

Puisque lähinnä on muutellut noita tuhon malliin. En sitten tiedä, mikä on motiivi sille.--85.76.103.159 3. joulukuuta 2015 kello 19.20 (UTC)

Joo, tildestä voinee luopua, kun sen merkitys ei liene yleisessä tiedossa. En oo sitä enää vähään aikaan käyttänyt, vaan vain lihavoinut sanan esimerkistä. Rektiomallineista: joo, sanaselitysrivin rektiomallineen tuottama teksti lienee vaikeaselkoista tavislukijalle, mutta sanoisin, että sitä tarvitaan (esimerkkilauseen kanssa!), jotta lukija saa tietää verbiin olennaisesti liittyvät kielioppisäännöt. " an richten" -tyyppinen teksti sanaselitysrivin alussa on mielestäni esteettisesti aivan järjetön, siksi käyttäisin noita a- ja d (datiivi) -lyhenteitä. -- Puisque (keskustelu) 5. joulukuuta 2015 kello 14.11 (UTC)

Hi, this message is to let you know that, on domains like fi.m.wikipedia.org, unregistered users cannot edit. At the Wikimedia Forum, where global configuration changes are normally discussed, a few dozens users propose to restore normal editing permissions on all mobile sites. Please read and comment!

Thanks and sorry for writing in English, Nemo 1. maaliskuuta 2015 kello 22.32 (UTC)

This March, we’re organizing an Inspire Campaign to encourage and support new ideas for improving gender diversity on Wikimedia projects. Less than 20% of Wikimedia contributors are women, and many important topics are still missing in our content. We invite all Wikimedians to participate. If you have an idea that could help address this problem, please get involved today! The campaign runs until March 31.

All proposals are welcome - research projects, technical solutions, community organizing and outreach initiatives, or something completely new! Funding is available from the Wikimedia Foundation for projects that need financial support. Constructive, positive feedback on ideas is appreciated, and collaboration is encouraged - your skills and experience may help bring someone else’s project to life. Join us at the Inspire Campaign and help this project better represent the world’s knowledge!

• Inspire Campaign main page

(Sorry for the English - please translate this message!) MediaWiki message delivery (keskustelu) 4. maaliskuuta 2015 kello 20.01 (UTC)

Alkuperäinen otsikko: SUL finalization update

Yllä linkitetty ilmoitus on suomennettu ja fiwikin kahvihuoneessa on lisätietoa aiheesta. Special:UsersWhoWillBeRenamed luetteloi ne tunnukset, jotka tullaan uudelleennimeämään Wikisanakirjassa. Jos joku löytää itsensä listalta, hänen kannattaa napsauttaa linkkiä Special:MergeAccount, jolloin tunnusten yhdistämisen myötä saa käyttöönsä oman tunnuksen nimellä varustetun järjestelmänlaajuisen käyttäjätunnuksen, mikäli se ei jo ole jonkun muun hallussa. Jos järjestelmänlaajuinen tunnus kuitenkin on jo jonkun muun hallussa, oman tunnuksensa voi pyytää nimettäväksi uudelleen toimintosivun Special:GlobalRenameRequest kautta – silloin välttää tunnuksensa joutumisen hännälliselle nimelle (tyyliin Koikkalainen~fiwiktionary; huom. byrokraatit eivät nykyään voi muuttaa käyttäjätunnusten nimiä). Nimenvaihtopyynnön voi jättää myös sen jälkeen, jos/kun oma tunnus on päätynyt hännälliselle nimelle.

Linkin Special:Centralauth kautta voi tarkistaa, onko jokin tunnus järjestelmänlaajuinen. Järjestelmänlaajuisten tunnusten tapauksessa ainoastaan ne paikalliset tunnukset, joiden kohdalla lukee ”ei liitetty” (engl. ”not attached”) tullaan nimeämään uudelleen.

Sen, tuleeko oma paikallinen tunnus olemaan toimenpiteiden kohteena, voi tarkistaa menemällä selaimella osoitteeseen
https:///fi.wiktionary.orghttps://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=Special:UsersWhoWillBeRenamed&offset=VAIHDA
jossa teksti VAIHDA on korvattu omalla käyttäjänimellä. Ko. osoitteeseen menemisen jälkeen on syytä tutkia myös ”Edellinen sivu” (engl. ”Previous page”) -linkin kautta avautava näkymä, koska tunnus voi löytyä sieltä. Jos omaa tunnusta ei näy luettelossa, sitä ei tässä wikissä aiota siirtää toiselle nimelle. –Ejs-80 14. maaliskuuta 2015 kello 21.32 (UTC)

Aakkostettu väärin, katso esimerkiksi tahko (" ... tahkoontua - tahko - tahmautua ...). Samoin listassa näyttää olevan kaksoismerkintöjä (esim. kaksi kertaa 'jonkinlainen') Lista on nähtävästi rakennettu enwiktionaryn suomen sanojen perusteella, lähdeviite olisi mukava lisä ja toimiva aakkostus sekä kunnon editointi helpottaisi listan käyttöä. --Pjr (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 08.41 (UTC)

En ole juurikaan osallistunut noiden sanalistojen työstämiseen, mutta joskus olen poistellut sieltä huomaamiani tuplasanoja - niitä on vaan siellä tosiaan aika paljon. Lisäksi siellä tulee vastaan yhdyssanoiksi kirjoitettuja sanoja, jotka ovat oikeasti sanaliittoja. Ja äsken kävin ihmettelemään, että mikä vika on linkeissä sivulla Wikisanakirja:Suomen kielen sanalista. No eihän se kokoaikainen—kolmoisvoltti toimi, kun sivu on nimellä kokoilla—kolmoisvoltti... Tuota noin niin... Sanoisinko, että melkoinen soppa on nyt tuo lista. (Ja pahoittelen pitkään jatkunutta epäaktiivisuuttani täällä. Ei vaan ehdi.) --Hanna V (keskustelu) 17. huhtikuuta 2015 kello 13.09 (UTC)

Hello, I made a proposal on Meta to change the rules for the steward confirmations. Currently consensus to remove is required for a steward to lose his status, however I think it's fairer to the community if every steward needed the consensus to keep. As this is an issue that affects all WMF wikis, I'm sending this notification to let people know & be able to participate. Best regards, --MF-W 10. huhtikuuta 2015 kello 16.12 (UTC)

This is a message from the 2015 Wikimedia Foundation Elections Committee. Translations are available.

Greetings,

I am pleased to announce that nominations are now being accepted for the 2015 Wikimedia Foundation Elections. This year the Board and the FDC Staff are looking for a diverse set of candidates from regions and projects that are traditionally under-represented on the board and in the movement as well as candidates with experience in technology, product or finance. To this end they have published letters describing what they think is needed and, recognizing that those who know the community the best are the community themselves, the election committee is accepting nominations for community members you think should run and will reach out to those nominated to provide them with information about the job and the election process.

This year, elections are being held for the following roles:

Board of Trustees
The Board of Trustees is the decision-making body that is ultimately responsible for the long term sustainability of the Foundation, so we value wide input into its selection. There are three positions being filled. More information about this role can be found at the board elections page.

Funds Dissemination Committee (FDC)
The Funds Dissemination Committee (FDC) makes recommendations about how to allocate Wikimedia movement funds to eligible entities. There are five positions being filled. More information about this role can be found at the FDC elections page.

Funds Dissemination Committee (FDC) Ombud
The FDC Ombud receives complaints and feedback about the FDC process, investigates complaints at the request of the Board of Trustees, and summarizes the investigations and feedback for the Board of Trustees on an annual basis. One position is being filled. More information about this role can be found at the FDC Ombudsperson elections page.

The candidacy submission phase lasts from 00:00 UTC April 20 to 23:59 UTC May 5 for the Board and from 00:00 UTCApril 20 to 23:59 UTC April 30 for the FDC and FDC Ombudsperson. This year, we are accepting both self-nominations and nominations of others. More information on this election and the nomination process can be found on the 2015 Wikimedia elections page on Meta-Wiki.

Please feel free to post a note about the election on your project's village pump. Any questions related to the election can be posted on the talk page on Meta, or sent to the election committee's mailing list, board-elections -at- wikimedia.org

On behalf of the Elections Committee,
-Gregory Varnum (User:Varnent)
Coordinator, 2015 Wikimedia Foundation Elections Committee

Posted by the MediaWiki message delivery on behalf of the 2015 Wikimedia Foundation Elections Committee, 05:03, 21 April 2015 (UTC) • Translate • Get help

Kirjoitin Wikisanakirjan hakuun sanan demokratia. Hakutuloksien oikealla puolella oli linkki: "Katso myös artikkeli Demokratia Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjasta." Osoittautui kuitenkin että, sanat muodostivat kaksi eri linkkiä sanoista Demokratia ja Wikipediassa. Ajauduin Wikipedia linkistä miettimään että, eikö sanalle Demokratia ole artikkelia. Linkkien moninaisuus netissä on tavallista. Mielestäni Demokratia linkki on liian yhteneväinen Wikipediassa linkin kanssa. Mielestäni linkit sisältävä lause pitäisi esimerkiksi kirjoittaa kahtia. Katso myös artikkeli Demokratia. Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Mielestäni kursivointi tai lähekkäinen värien ero ei korjaa asiaa riittävästi.

Mukava kahvihuone keskustelu voisi johtaa asian korjaantumiseen. Kommentin jätti 84.250.54.95 (keskustelu - muokkaukset) 25. huhtikuuta 2015 kello 05.51.

Toi on sen verran usein toistuva linkki, että vaikka ne kerran sekoittaisikin niin toisella kerralla on jo viisaampi. --25. huhtikuuta 2015 kello 18.56 (UTC)

Miten pystyn sivulle lisäämään sen Lisää käännös -painikkeen? Onko sillä joku koodi yms? Triple-ADHD-AS (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 11.40 (UTC)

Varmaan keksitkin jo, mutta painikkeen saa sivulle kun käyttää katso-mallinetta. --Hunsvotti (keskustelu) 13. toukokuuta 2015 kello 18.54 (UTC)

This is a message from the 2015 Wikimedia Foundation Elections Committee. Translations are available.

Voting has begun for eligible voters in the 2015 elections for the Funds Dissemination Committee (FDC) and FDC Ombudsperson. Questions and discussion with the candidates for the Funds Dissemination Committee (FDC) and FDC Ombudsperson will continue during the voting. Nominations for the Board of Trustees will be accepted until 23:59 UTC May 5.

The Funds Dissemination Committee (FDC) makes recommendations about how to allocate Wikimedia movement funds to eligible entities. There are five positions on the committee being filled.

The FDC Ombudsperson receives complaints and feedback about the FDC process, investigates complaints at the request of the Board of Trustees, and summarizes the investigations and feedback for the Board of Trustees on an annual basis. One position is being filled.

The voting phase lasts from 00:00 UTC May 3 to 23:59 UTC May 10. Click here to vote. Questions and discussion with the candidates will continue during that time. Click here to ask the FDC candidates a question. Click here to ask the FDC Ombudsperson candidates a question. More information on the candidates and the elections can be found on the 2015 FDC election page, the 2015 FDC Ombudsperson election page, and the 2015 Board election page on Meta-Wiki.

On behalf of the Elections Committee,
-Gregory Varnum (User:Varnent)
Volunteer Coordinator, 2015 Wikimedia Foundation Elections Committee

Posted by the MediaWiki message delivery 03:45, 4 May 2015 (UTC) • Translate • Get help

This is a message from the 2015 Wikimedia Foundation Elections Committee. Translations are available.

Voting has begun for eligible voters in the 2015 elections for the Wikimedia Foundation Board of Trustees. Questions and discussion with the candidates for the Board will continue during the voting.

The Wikimedia Foundation Board of Trustees is the ultimate governing authority of the Wikimedia Foundation, a 501(c)(3) non-profit organization registered in the United States. The Wikimedia Foundation manages many diverse projects such as Wikipedia and Commons.

The voting phase lasts from 00:00 UTC May 17 to 23:59 UTC May 31. Click here to vote. More information on the candidates and the elections can be found on the 2015 Board election page on Meta-Wiki.

On behalf of the Elections Committee,
-Gregory Varnum (User:Varnent)
Volunteer Coordinator, 2015 Wikimedia Foundation Elections Committee

Posted by the MediaWiki message delivery 17:20, 17 May 2015 (UTC) • Translate • Get help

19. kesäkuuta 2015 kello 22.00 (UTC)

Sivun Toiminnot:Kirjalähteet hakutulossivulla on pieni tekstin ja sisällön ristiriita:

"Alla linkkejä ulkopuolisiin sivustoihin, joilla myydään uusia ja käytettyjä kirjoja. Sivuilla voi myös olla lisätietoa kirjoista.

Bookplus

Helsingin yliopiston kirjasto

Pääkaupunkiseudun kirjastot

Tampereen seudun kirjastot"

--Pjr (keskustelu) 16. heinäkuuta 2015 kello 18.58 (UTC)

Käännöstä voi muuttaa translatewikin sivulla . --Hunsvotti (keskustelu) 19. heinäkuuta 2015 kello 11.32 (UTC)

"MediaWiki:Booksources-text

Tämä sivu on poistettu. Alla on tämän sivun poisto- ja siirtohistoria.

5. tammikuuta 2007 kello 18.23 MediaWiki default poisti sivun MediaWiki:Booksources-text (No longer required) Below is a list of links to other sites that sell new and used books, and may also have further information about books you are looking for:" :) --Pjr (keskustelu) 23. heinäkuuta 2015 kello 19.09 (UTC)