aapinen (38)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | aapinen | aapiset |
genetiivi | aapisen | aapisten aapisien |
partitiivi | aapista | aapisia |
akkusatiivi | aapinen; aapisen |
aapiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | aapisessa | aapisissa |
elatiivi | aapisesta | aapisista |
illatiivi | aapiseen | aapisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | aapisella | aapisilla |
ablatiivi | aapiselta | aapisilta |
allatiivi | aapiselle | aapisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | aapisena (aapisna) |
aapisina |
translatiivi | aapiseksi | aapisiksi |
abessiivi | aapisetta | aapisitta |
instruktiivi | – | aapisin |
komitatiivi | – | aapisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | aapise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
aapis- |
Sanan aapiskirja alkuosasta erilliseksi sanaksi eriytynyt. Itsenäisenä sanana sana on ollut käytössä Gananderin sanakirjasta 1786 lähtien.[1]