Katso myös: Aava |
aava (9) (komparatiivi aavempi, superlatiivi aavin) (taivutus )
aava (9)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | aava | aavat |
genetiivi | aavan | aavojen (aavain) |
partitiivi | aavaa | aavoja |
akkusatiivi | aava; aavan |
aavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | aavassa | aavoissa |
elatiivi | aavasta | aavoista |
illatiivi | aavaan | aavoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | aavalla | aavoilla |
ablatiivi | aavalta | aavoilta |
allatiivi | aavalle | aavoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | aavana | aavoina |
translatiivi | aavaksi | aavoiksi |
abessiivi | aavatta | aavoitta |
instruktiivi | – | aavoin |
komitatiivi | – | aavoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | aava- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Sana voi juontua mm. avata-sanassa esiintyvästä ava-vartalosta tai sitten se kuuluu saamelaisperäisen aapa-sanan yhteyteen. Siihen voi olla myös sekoittunut aineksia molemmilta tahoilta.[1]